Kirjoitukset avainsanalla turvallisuus

Yksinäisyyden kokemus voi yllättää. Kuva: Pixabay.

Lapset tappelevat ja koti on sotkuinen. Silloin mielessä ei yleensä pyöri voimalauseita. Yksi ajatus on kuitenkin erityisen vaarallinen. Se syö viimeisetkin voimat: Mun pitää selvitä yksin.

Ajatus saattaa tulla niin vaivihkaa, ettei sitä edes huomaa. Katsot ympärillesi ja huokaiset: Kukaan muu ei tee täällä mitään kuin minä.

Itsenäisyyden ihanteesta tulee piina

Suomalaiset ovat kasvattaneet lapsia itsenäisyyteen. Moni on joutunut liian isoihin saappaisiin liian pienenä. Yhteiskuntamme nojaa siihen, että lapset pärjäävät pitkiä aikoja yksin kotona.

Vaikka on ollut ikävä vanhempia ja on pelottanut, on pitänyt purra hammasta yhteen, tsempata ja näyttää urhealta. Meidän lapsi on niin reipas.

Itsenäisyyden ihanne muuttuu helposti piinaksi. On vaikea ottaa apua vastaan. Kyllä mä pärjään.

”Tää koti on ihan läävä. Kohta mä heitän kaikki teidän tavarat roskiin.”

Satuttavat sammakot

Kun päässä pyörii taas mun pitää hoitaa kaikki yksin -ajatus, suusta pääsee yleensä kurjia sammakoita. Tiuskimme lapsille ja valitamme puolisolle.

Tää koti on ihan läävä. Kohta mä heitän kaikki teidän tavarat roskiin. Ei susta ole mihinkään. Katsotaan, kuinka kauan jaksan tätä touhua.

Vaikka itse tietäisit, ettet sano epätoivoisia lauseita tosissasi, ne satuttavat läheisiä. Sammakkolauseet etäännyttävät meitä perheenjäsenistä ja vahvistavat tunnetta yksin jäämisestä.

”Ei susta ole mihinkään. Katsotaan, kuinka kauan jaksan tätä touhua.”

Taas mä oon tässä tilanteessa

Jos olet elämässäsi joutunut liian tiukkoihin paikkoihin, näistä hetkistä on jäänyt mieleesi ja kehoosi muistijälkiä. Ne aktivoituvat kuormittavassa tilanteessa.

Taas näin, taas mä hoidan tän jutun ilman kenenkään apua.

Rankka tilanne tuntuu samalta kuin aikaisemmatkin kokemukset, jolloin ei ole saanut riittävästi apua. Vanha muisto saattaa hämätä luulemaan, että nykyhetki on yhtä kaoottinen.

Puoliso vaikuttaa samanlaiselta kuin tyly eksä tai liialliseen vastuuseen sysännyt vanhempi.

Tutulta tuntuvassa tilanteessa on vaikea nähdä selkeästi. Ehkä puoliso ei olekaan niin paha kuin miltä hän vaikuttaa. Se, ettei hän siivonnut tai unohti ilmoittaa lapsen uimakouluun, ei välttämättä tarkoita sitä, että hän käyttäytyi niin ilkeyttään.

Sammakkolauseet etäännyttävät meitä perheenjäsenistä ja vahvistavat tunnetta yksin jäämisestä.

Puolison kanssa samassa paatissa

Monet asiakkaat ovat kokeneet, että pariterapian myötä on tullut kokemus samassa veneessä olemisesta. Elämäntilanne on yhtä rankkaa kuin ennenkin. Taloushuolet jatkuvat. Erityislapsen haasteisiin ei löydy apua. Aika ei tahdo riittää arjen juttuihin. Mutta omaa jaksamista helpottaa se, ettei vedä yksin perässään valtamerilaivaa. Seilaamme puolison kanssa samassa paatissa.

Turvalliset voimalauseet

On tilanteita, joissa lähituki puuttuu. Silloin kannattaa hakea apua. Avun hakeminen on itsensä arvostamista. Tekee hyvää kyseenalaistaa Pakko mun on tästäkin selvitä yksin -asennetta.

Yksinäisyyden vastavoimaksi kannattaa kerätä voimalauseiden ja -kokemusten kokoelma. Kun yksinäisyys vyöryy päälle, palauta mieleesi ystävällisiä katseita, lempeitä kosketuksia ja rohkaisevia sanoja. Hyviä muistoja kannattaa vaalia.

Tiukan paikan tullen voi jutella itsekseen. Turvalliset sanat auttavat, kun pärjäämisen pakko puristaa rintaa. Ei mitään hätää. Kaikki järjestyy. Me selvitään tästä.

 

Terkuin,

Anja Nwose

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

No mutta tottahan se on, että yksin pitää pärjätä. Lapsesta asti piti hoitaa jo huolet, murheet ja ongelmat itse. Aikuistuttuani vanhempani eivät viitsineet enää juuri edes pitää yhteyttä tai tavata. Ja kun sitten aikanaan sain lapsia, niin ilmoittivat että he eivät aio osallistua vaan elävät vain itselleen.
Monta kertaa ollut lapsiperheenä hätätilanne, kriisi tai muu ja joka kerta itse on ollut pakko jaksaa vaikka olisi miten sairas, uupunut tai poikki. Apua ei saa vaikka pyytää.
Olen pyytänyt suvulta, neuvolasta, seurakunnasta, sossusta jne ja en ole saanut koska ”kriteerit ei täyty”. Eli siis ei ole lastensuojeluongelmaa tai lapsilla vaaraa. Mitään ennaltaehkäisevää kotipalvelua ei ole olemassa muuta kuin korulauseina paperilla, ja sitä ei omasta kunnasta saa lainkan.
Tukiverkoton perhe on aina täysin omillaan sillä jos suku/vanhemmat ei auta, niin kukaan ei auta. Vasta sitten saa apua kun on jo oikein kunnon lasu-ongelmatapaus.

Siksi on edesvastuutonta kirjoitella näitä ”pyydä rohkeasti apua” ja ”aina saa apua kun pyytää” -neuvoja. Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Apua ei saa vaikka miten soittelisi ja pyytelisi. Taannoin oli pitkä ketju av-palstalla juuri tästä miten perheet olivat pyytäneet hädässä apua ja juuri kukaan ei ollut sitä saanut.

Joten parempi vaan turvautua itseensä ja pakko jaksaa.

Anja Nwose
Liittynyt4.1.2018
2/2 | 

Onpa surullista. Olet selvinnyt isoista asioista elämässäsi. Ikävä kyllä olen kuullut vastaavia tarinoita liian usein, ettei apua ole saanut, vaikka sitä on hakenut. Olen sitä mieltä, että ennaltaehkäisevää työtä pitäisi lisätä todella paljon. Voimia elämääsi!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäävätkö tunteesi lasin taa? Kuva: Public domain pictures

Se hetki, jossa nielaiset jotain, mikä oli tulossa esiin. Sinussa syntyy päätös asettaa itsesi sivuun ja mukautua. Arvioit, ehkä huomaamattasi, että jokin sinussa tai ympäristössäsi ei arvostaisi sitä, mitä oli tulossa.

Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi

Aina kun jätät jonkin merkittävän tunteen tuntematta, tärkeän asian sanomatta, olet vaarassa ohittaa itsesi. Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi. Jos läheisesi tottuvat siihen, että jättäydyt ohitetuksi, he tottuvat ohittamaan sinua.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä. Joskus ne saattavat purskahtaa esiin kiukkuna tai kyyneleinä, joihin sisältyy satoja asioita. Silloin niistä on vaikea saada selvää. Sata kestämätöntä tunnetta ja tarvetta yhdessä on vielä ahdistavampaa kuin se yksi, jolle ei pelkälläänkään ollut tilaa tai lupaa tulla esiin.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä.

Lapsena opimme läheistemme reaktioita havainnoimalla, miten meidän kannattaa itseemme suhtautua. Ovatko ajatukseni kiinnostavia, onko tunteilleni tilaa ja kannattaako tarpeeni ottaa huomioon. Pitkään pidämme normaalina sitä, mihin olemme sattuneet syntymään.

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin. Rakastuessa saattaa kokea jotain huumaavan erilaista. Toinen suhtautuukin minuun aivan eri tavalla kuin muut ennen. Ja minä otan vastaan saamani hyvän!

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin

Rakastumisen laimentuessa voi palata kohtelemaan itseään niin kuin itseä on aina kohdeltu. Jos kumppani toimii edelleen toisin, se voi tuntua niin kiusalliselta tai vieraalta, että yritän opettaa hänetkin toimimaan ”oikein”. Tavalla, johon olen tottunut. Tavalla, josta voin syyttää häntä myöhemmin.

Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä

Yhteydessä olemista voi harjoitella. Omia tunteita ja tarpeita voi tunnustella. Herkkyydessä voi kehittyä. Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä.

Millaisissa tilanteissa koet voivasi olla kokonaisin itsesi? Keiden seurassa voit olla eniten yhteydessä itseesi? Viljele arkeesi näitä mahdollisuuksia. Anna yhteyden itseesi kasvaa ja vahvistua.

Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä

Kenen kanssa joudut katkaisemaan yhteyden itseesi, vaikka haluaisit läheisyyttä? Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä. Olisiko tässä suhteessa turvallista kokeilla ja harjoitella samanaikaista yhteyttä itseen ja toiseen?

Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen

Se hetki, kun huomaat jonkin sinussa tuntuvan. Sinä annat tunteen sinussa liikkua, ehkä näkyä ja kuuluakin. Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen. Ilmaiset sen, mikä on sinulle tärkeää.


Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Piilotteleeko rakkaasi? Miten voit rohkaista häntä tulemaan esiin?

”Sano nyt jotain! Eikö sinulla ole mitään sanottavaa tähänkään? Eikö millään ole sinulle merkitystä? Yksinkö tässä suhteessa pitäisi elää?”

Parisuhteessa on aina kaksi erilaista ihmistä, joista molemmat vaikuttavat parisuhteen toimivuuteen. Joskus vaikutamme tavalla, jota emme huomaa tai halua nähdä.

Tässä on muutama näkökulma sinulle, joka haluaisit keskustella enemmän, mutta puolisosi ei puhu:

1. Oletko miettinyt asian jo valmiiksi?

Jos esität puolisollesi uuden asian jo pitkälle valmisteltuna, on ymmärrettävää, jos hänellä ei ole heti valmiina ajatuksia tähän asiaan liittyen. Ehkä voisit kertoa ajatuksistasi jo aiemmin, keskeneräisempinä?

2. Oletko jo päättänyt, millä tavalla asiasta keskustellaan?

Keskustelussa voidaan puhua tosiasioista, mielipiteistä tai tunteista. Toinen voi keskustella saadakseen keskusteluyhteyden, toinen saattaa pyrkiä tehokkaasti ratkaisuun. Jos toinen odottaa tietynlaista keskustelua, toisen on helppo luovuttaa toteamalla ”minä en osaa puhua (niin kuin sinä haluaisit minun puhuvan)”.

3. Liittyykö sinulla asiaan voimakkaita tunteita?

Miten ilmaiset niitä? Epäsuora tunneviestintä voi olla huutamista, syyttelyä tai uhkailua, jotka aiheuttavat puolisossasi joko puolustautumis- tai pakoreaktion. Sellaisessa tilanteessa ajatus ei kulje eivätkä sanat synny.

4. Onko jokin tarpeesi jäänyt jo pitempään täyttymättä?

Täyttymättömät tarpeet herättävät helposti aggressiota. Jos sinulla on nälkä, syö ensin. Jos kaipaat kosketusta, kerro siitä niin, että toisen on mahdollista tulla lähelle.

5. Onko keskusteluajankohta teille molemmille sopiva?

Toiset keskustelevat mielellään iltaisin sängyssä, toiset ovat siinä vaiheessa jo liian väsyneitä. Joku ei pysty puhumaan, jos mielessä takoo lista tekemättömiä töitä. Valitkaa yhdessä molemmille mahdollisimman hyvä keskusteluaika.

6. Haluatko oikeasti kuulla toisen ajatuksia?

Toisen kuunteleminen voi tuoda esille itselle uusia, outoja ja epämiellyttäviäkin asioita. Haluatko varmasti tietää puolisosi ajatuksia, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omasi? Entä jos puolisollesi eri asiat ovat merkittäviä kuin sinulle? Oletko valmis kuulemaan, uskomaan ja arvostamaan häntä silloinkin?

7. Millaista on sinun ja hänen ”normaali”?

Ehkä toivot, että puolisosi pystyy normaaliin keskusteluun. Voi olla avartavaa keskustella siitä, millaisia kummankin lapsuudenperheessä tyypilliset keskustelut ovat olleet ja mitä niistä on aikanaan seurannut. Normaalin sijaan voisi yhdessä määritellä, mitä te kumpikin keskusteluiltanne toivotte tai ette toivo.

Puhumista ja kuuntelemista voi harjoitella ja oppia. Paula on kirjoittanut konkreettisempia ohjeita keskusteluyhteyden avaamisesta blogissaan Miten saada hänet puhumaan? Tärkeää on turvallisuus, avoin uteliaisuus toista kohtaan ja kummankin halu ilmaista itseään.

Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaksi kestää tuntemattoman äärellä kolmannen kantamana. Kuva Katianna Ruuskanen

Kahden kesken on kiikkerää

Tunnistatko etäisyyden ja läheisyyden välisen aaltoilun omassa suhteessa? Arkinen yhdessäolo katkeaa yllättäen turhan tuntuiseen riitaan. Oliko se tunnistamaton yritys saada tilaa omille ajatuksille? Omissa oloissa viipyillessä välimatka toiseen venyy huomaamatta, kunnes yksinäisyyden tunne kasvaa liikaa. Alkaa liike takaisin kohti toista. Jos suhteessa on luottavainen viritys ja puolisoilla hyviä kokemuksia niin läheisyydestä kuin etäisyydestäkin, tämä edestakainen liike voi olla hyvin hienovaraista aaltoilua, kuin hengittämistä ulos ja sisään.

Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa

 

Jos taas parisuhteessa viriää herkästi turvattomia ja pettyneitä oloja, toisen uloshengitys voi tuntua uhkaavalta. Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa ja käynnistää ketjureaktioita, jotka vievät puolisot sietokyvyn äärirajoille. Molemmista tuntuu silloin, että tässä suhteessa on tilaa vain jommankumman tarpeille.

Parhaimmillaankin tasapaino löytyy vain hetkittäin. Kahden välinen keinulautailu on aina kovin kiikkerää. Siihen voi löytyä helpotusta, jos puolisot ovat saaneet harjoitella kolmenkeskisyyttä hyvällä tavalla jo omien vanhempien kanssa.

Ihmissuhdegeometrian alkeita

Ihmissuhdegeometrian perusoivallus on, että kaikki suhteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suhteisiin, joissa olen mukana ja suhteisiin, joita tarkkailen, mutta joissa en ole osallinen. Kun olen itse toisen kanssa, kolmas havainnoi meitä, mutta on suhteen ulkopuolella. Jos sijoitat kaavaan isiä, äitejä ja lapsia saat näkyviin monia vahvoja tunnepitoisia näytelmiä ehkä omankin perheesi arjesta.

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita?

 

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita? Voiko isä olla lapsen kanssa ilman äidin väliintuloa tai vanhemmat keskenään niin, että lapsi sietää ulkopuolelle jäämistä?

Parhaassa tapauksessa lapsi oppii, että isällä ja äidillä on jotain, mikä ei kuulu hänelle. Hän on siis ulkopuolella, mutta silti molempien rakastama ja siis vanhempien parisuhteen kannattelema. Tämä on uskomattoman tärkeä kokemus lapsen tulevien ihmissuhteiden kannalta.

Molempien täytyy sietää sitä, että ei itse ole aina keskipiste

 

Kun puolisot näkevät vain toisensa, heidän suhteensa näyttää kahden pisteen väliseltä janalta. Jana on kapea viiva, jolla on kaksi päätä, sinun pää ja minun pää. Asiat ja ajatukset näyttävät mustavalkoisesti joko sinun tai minun asioilta. Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi. Tasapainoa on vaikea löytää.

Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi

 

Jos pari kykenee näkemään kahden pisteen välillä myös kolmannen, jana muuttuu kolmioksi. Ja kolmiossa on tilaa liikkua enemmän. Voidakseen sietää kolmannen mukana oloa, molempien täytyy sietää, ettei itse ole aina keskipiste vaan joskus myös ulkopuolinen. Ulkopuolellakin on voitava olla turvassa. Ulkopuolella on vapaampi olla, näkee enemmän ja pystyy ajattelemaan näkemäänsä.

Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

 

Kuka teillä kantaa kolmannen taakkaa?

Parin tekee pariksi vasta kolmas. Kolmas, joka näkee parin, antaa parille kokemuksen parina olemisesta.  Kolmas voi myös tulla pahalla tavalla väliin ja rikkoa parisuhteen. Ilman kolmatta pari on kuitenkin pulassa jatkuvan läheisyys - etäisyys tasapainoilun kanssa. Kolmas antaa helpotusta kahdenväliseen säätämiseen. Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

Nina otsikoi bloginsa ”Onko alkoholi suhteenne kolmas?”  Alkoholin lisäksi kolmannen paikan suhteessa voi ottaa työ, lapset, harrastus tai vaikka ulkopuolinen suhde. Kolmatta voi käyttää ahdistuksen kanavointiin kahdella tavalla. Parisuhteen vaikeudet voi siirtää kolmannen syyksi ja kannettavaksi tai kolmas voi tuoda tervetullutta tilaa ajatella näitä vaikeuksia. Liian monet lapset saavat ikävällä tavalla kolmannen roolin perheissään. Toisaalta parin tullessa pariterapiaan, pariterapeutti saa tämän kolmannen paikan ja parin on helpompi ajatella pahaa oloaan suhteessa.

Mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne?

Aitoa vakautta suhteeseen löytyy, kun pari oppii käyttämään mielikuvaa parisuhteesta kolmantena. He ovat yhdessä luoneet jotain, mikä kannattelee heitä molempia ja jota he kannattelevat. ”Sinun vai minun” -väliset väännöt muuttuvat keskusteluiksi ”meistä”.  

Mietipä ensi kerralla riidellessäsi kumppanisi kanssa, mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne? Hymyilisikö se tyytyväisenä, että olette työstämässä sen hyvinvoinnin kannalta tärkeää asiaa vai olisiko se kauhuissaan, kuinka te molemmat lyötte sitä haavoille?

Kuvittele, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa.

 

Kuvittele myös, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa kiihtymyksessä, innostaa lamaannuksessa ja rohkaisee toivottomuudessa. Tähän suhde pystyy vain, jos se saa molemmilta puolisoilta huomiota ja huolenpitoa, jos se saa olla rakastettu kolmas pyörä.

Rakkaudellisin terveisin Anne Anttonen

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat