Kirjoitukset avainsanalla turvallisuus

Jäävätkö tunteesi lasin taa? Kuva: Public domain pictures

Se hetki, jossa nielaiset jotain, mikä oli tulossa esiin. Sinussa syntyy päätös asettaa itsesi sivuun ja mukautua. Arvioit, ehkä huomaamattasi, että jokin sinussa tai ympäristössäsi ei arvostaisi sitä, mitä oli tulossa.

Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi

Aina kun jätät jonkin merkittävän tunteen tuntematta, tärkeän asian sanomatta, olet vaarassa ohittaa itsesi. Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi. Jos läheisesi tottuvat siihen, että jättäydyt ohitetuksi, he tottuvat ohittamaan sinua.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä. Joskus ne saattavat purskahtaa esiin kiukkuna tai kyyneleinä, joihin sisältyy satoja asioita. Silloin niistä on vaikea saada selvää. Sata kestämätöntä tunnetta ja tarvetta yhdessä on vielä ahdistavampaa kuin se yksi, jolle ei pelkälläänkään ollut tilaa tai lupaa tulla esiin.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä.

Lapsena opimme läheistemme reaktioita havainnoimalla, miten meidän kannattaa itseemme suhtautua. Ovatko ajatukseni kiinnostavia, onko tunteilleni tilaa ja kannattaako tarpeeni ottaa huomioon. Pitkään pidämme normaalina sitä, mihin olemme sattuneet syntymään.

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin. Rakastuessa saattaa kokea jotain huumaavan erilaista. Toinen suhtautuukin minuun aivan eri tavalla kuin muut ennen. Ja minä otan vastaan saamani hyvän!

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin

Rakastumisen laimentuessa voi palata kohtelemaan itseään niin kuin itseä on aina kohdeltu. Jos kumppani toimii edelleen toisin, se voi tuntua niin kiusalliselta tai vieraalta, että yritän opettaa hänetkin toimimaan ”oikein”. Tavalla, johon olen tottunut. Tavalla, josta voin syyttää häntä myöhemmin.

Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä

Yhteydessä olemista voi harjoitella. Omia tunteita ja tarpeita voi tunnustella. Herkkyydessä voi kehittyä. Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä.

Millaisissa tilanteissa koet voivasi olla kokonaisin itsesi? Keiden seurassa voit olla eniten yhteydessä itseesi? Viljele arkeesi näitä mahdollisuuksia. Anna yhteyden itseesi kasvaa ja vahvistua.

Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä

Kenen kanssa joudut katkaisemaan yhteyden itseesi, vaikka haluaisit läheisyyttä? Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä. Olisiko tässä suhteessa turvallista kokeilla ja harjoitella samanaikaista yhteyttä itseen ja toiseen?

Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen

Se hetki, kun huomaat jonkin sinussa tuntuvan. Sinä annat tunteen sinussa liikkua, ehkä näkyä ja kuuluakin. Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen. Ilmaiset sen, mikä on sinulle tärkeää.


Terveisin,

Sini Rantakari

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piilotteleeko rakkaasi? Miten voit rohkaista häntä tulemaan esiin?

”Sano nyt jotain! Eikö sinulla ole mitään sanottavaa tähänkään? Eikö millään ole sinulle merkitystä? Yksinkö tässä suhteessa pitäisi elää?”

Parisuhteessa on aina kaksi erilaista ihmistä, joista molemmat vaikuttavat parisuhteen toimivuuteen. Joskus vaikutamme tavalla, jota emme huomaa tai halua nähdä.

Tässä on muutama näkökulma sinulle, joka haluaisit keskustella enemmän, mutta puolisosi ei puhu:

1. Oletko miettinyt asian jo valmiiksi?

Jos esität puolisollesi uuden asian jo pitkälle valmisteltuna, on ymmärrettävää, jos hänellä ei ole heti valmiina ajatuksia tähän asiaan liittyen. Ehkä voisit kertoa ajatuksistasi jo aiemmin, keskeneräisempinä?

2. Oletko jo päättänyt, millä tavalla asiasta keskustellaan?

Keskustelussa voidaan puhua tosiasioista, mielipiteistä tai tunteista. Toinen voi keskustella saadakseen keskusteluyhteyden, toinen saattaa pyrkiä tehokkaasti ratkaisuun. Jos toinen odottaa tietynlaista keskustelua, toisen on helppo luovuttaa toteamalla ”minä en osaa puhua (niin kuin sinä haluaisit minun puhuvan)”.

3. Liittyykö sinulla asiaan voimakkaita tunteita?

Miten ilmaiset niitä? Epäsuora tunneviestintä voi olla huutamista, syyttelyä tai uhkailua, jotka aiheuttavat puolisossasi joko puolustautumis- tai pakoreaktion. Sellaisessa tilanteessa ajatus ei kulje eivätkä sanat synny.

4. Onko jokin tarpeesi jäänyt jo pitempään täyttymättä?

Täyttymättömät tarpeet herättävät helposti aggressiota. Jos sinulla on nälkä, syö ensin. Jos kaipaat kosketusta, kerro siitä niin, että toisen on mahdollista tulla lähelle.

5. Onko keskusteluajankohta teille molemmille sopiva?

Toiset keskustelevat mielellään iltaisin sängyssä, toiset ovat siinä vaiheessa jo liian väsyneitä. Joku ei pysty puhumaan, jos mielessä takoo lista tekemättömiä töitä. Valitkaa yhdessä molemmille mahdollisimman hyvä keskusteluaika.

6. Haluatko oikeasti kuulla toisen ajatuksia?

Toisen kuunteleminen voi tuoda esille itselle uusia, outoja ja epämiellyttäviäkin asioita. Haluatko varmasti tietää puolisosi ajatuksia, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omasi? Entä jos puolisollesi eri asiat ovat merkittäviä kuin sinulle? Oletko valmis kuulemaan, uskomaan ja arvostamaan häntä silloinkin?

7. Millaista on sinun ja hänen ”normaali”?

Ehkä toivot, että puolisosi pystyy normaaliin keskusteluun. Voi olla avartavaa keskustella siitä, millaisia kummankin lapsuudenperheessä tyypilliset keskustelut ovat olleet ja mitä niistä on aikanaan seurannut. Normaalin sijaan voisi yhdessä määritellä, mitä te kumpikin keskusteluiltanne toivotte tai ette toivo.

Puhumista ja kuuntelemista voi harjoitella ja oppia. Paula on kirjoittanut konkreettisempia ohjeita keskusteluyhteyden avaamisesta blogissaan Miten saada hänet puhumaan? Tärkeää on turvallisuus, avoin uteliaisuus toista kohtaan ja kummankin halu ilmaista itseään.

Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaksi kestää tuntemattoman äärellä kolmannen kantamana. Kuva Katianna Ruuskanen

Kahden kesken on kiikkerää

Tunnistatko etäisyyden ja läheisyyden välisen aaltoilun omassa suhteessa? Arkinen yhdessäolo katkeaa yllättäen turhan tuntuiseen riitaan. Oliko se tunnistamaton yritys saada tilaa omille ajatuksille? Omissa oloissa viipyillessä välimatka toiseen venyy huomaamatta, kunnes yksinäisyyden tunne kasvaa liikaa. Alkaa liike takaisin kohti toista. Jos suhteessa on luottavainen viritys ja puolisoilla hyviä kokemuksia niin läheisyydestä kuin etäisyydestäkin, tämä edestakainen liike voi olla hyvin hienovaraista aaltoilua, kuin hengittämistä ulos ja sisään.

Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa

 

Jos taas parisuhteessa viriää herkästi turvattomia ja pettyneitä oloja, toisen uloshengitys voi tuntua uhkaavalta. Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa ja käynnistää ketjureaktioita, jotka vievät puolisot sietokyvyn äärirajoille. Molemmista tuntuu silloin, että tässä suhteessa on tilaa vain jommankumman tarpeille.

Parhaimmillaankin tasapaino löytyy vain hetkittäin. Kahden välinen keinulautailu on aina kovin kiikkerää. Siihen voi löytyä helpotusta, jos puolisot ovat saaneet harjoitella kolmenkeskisyyttä hyvällä tavalla jo omien vanhempien kanssa.

Ihmissuhdegeometrian alkeita

Ihmissuhdegeometrian perusoivallus on, että kaikki suhteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suhteisiin, joissa olen mukana ja suhteisiin, joita tarkkailen, mutta joissa en ole osallinen. Kun olen itse toisen kanssa, kolmas havainnoi meitä, mutta on suhteen ulkopuolella. Jos sijoitat kaavaan isiä, äitejä ja lapsia saat näkyviin monia vahvoja tunnepitoisia näytelmiä ehkä omankin perheesi arjesta.

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita?

 

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita? Voiko isä olla lapsen kanssa ilman äidin väliintuloa tai vanhemmat keskenään niin, että lapsi sietää ulkopuolelle jäämistä?

Parhaassa tapauksessa lapsi oppii, että isällä ja äidillä on jotain, mikä ei kuulu hänelle. Hän on siis ulkopuolella, mutta silti molempien rakastama ja siis vanhempien parisuhteen kannattelema. Tämä on uskomattoman tärkeä kokemus lapsen tulevien ihmissuhteiden kannalta.

Molempien täytyy sietää sitä, että ei itse ole aina keskipiste

 

Kun puolisot näkevät vain toisensa, heidän suhteensa näyttää kahden pisteen väliseltä janalta. Jana on kapea viiva, jolla on kaksi päätä, sinun pää ja minun pää. Asiat ja ajatukset näyttävät mustavalkoisesti joko sinun tai minun asioilta. Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi. Tasapainoa on vaikea löytää.

Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi

 

Jos pari kykenee näkemään kahden pisteen välillä myös kolmannen, jana muuttuu kolmioksi. Ja kolmiossa on tilaa liikkua enemmän. Voidakseen sietää kolmannen mukana oloa, molempien täytyy sietää, ettei itse ole aina keskipiste vaan joskus myös ulkopuolinen. Ulkopuolellakin on voitava olla turvassa. Ulkopuolella on vapaampi olla, näkee enemmän ja pystyy ajattelemaan näkemäänsä.

Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

 

Kuka teillä kantaa kolmannen taakkaa?

Parin tekee pariksi vasta kolmas. Kolmas, joka näkee parin, antaa parille kokemuksen parina olemisesta.  Kolmas voi myös tulla pahalla tavalla väliin ja rikkoa parisuhteen. Ilman kolmatta pari on kuitenkin pulassa jatkuvan läheisyys - etäisyys tasapainoilun kanssa. Kolmas antaa helpotusta kahdenväliseen säätämiseen. Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

Nina otsikoi bloginsa ”Onko alkoholi suhteenne kolmas?”  Alkoholin lisäksi kolmannen paikan suhteessa voi ottaa työ, lapset, harrastus tai vaikka ulkopuolinen suhde. Kolmatta voi käyttää ahdistuksen kanavointiin kahdella tavalla. Parisuhteen vaikeudet voi siirtää kolmannen syyksi ja kannettavaksi tai kolmas voi tuoda tervetullutta tilaa ajatella näitä vaikeuksia. Liian monet lapset saavat ikävällä tavalla kolmannen roolin perheissään. Toisaalta parin tullessa pariterapiaan, pariterapeutti saa tämän kolmannen paikan ja parin on helpompi ajatella pahaa oloaan suhteessa.

Mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne?

Aitoa vakautta suhteeseen löytyy, kun pari oppii käyttämään mielikuvaa parisuhteesta kolmantena. He ovat yhdessä luoneet jotain, mikä kannattelee heitä molempia ja jota he kannattelevat. ”Sinun vai minun” -väliset väännöt muuttuvat keskusteluiksi ”meistä”.  

Mietipä ensi kerralla riidellessäsi kumppanisi kanssa, mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne? Hymyilisikö se tyytyväisenä, että olette työstämässä sen hyvinvoinnin kannalta tärkeää asiaa vai olisiko se kauhuissaan, kuinka te molemmat lyötte sitä haavoille?

Kuvittele, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa.

 

Kuvittele myös, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa kiihtymyksessä, innostaa lamaannuksessa ja rohkaisee toivottomuudessa. Tähän suhde pystyy vain, jos se saa molemmilta puolisoilta huomiota ja huolenpitoa, jos se saa olla rakastettu kolmas pyörä.

Rakkaudellisin terveisin Anne Anttonen

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Katianna Ruuskanen

Tarina kertoo nuoresta miehestä, joka muutti lapsuuden kodistaan ja alkoi rakentaa elämäänsä omillaan. Hän opiskeli ja hankki työpaikankin, rakensi uusia ihmissuhteita. Etsi paikkaansa uudella paikkakunnalla ja maailmassa. Välillä illan hämärtyessä hän pohti elämäänsä: miten tämä mahtaa sujua.

Poika oli saanut kotoa mukaansa perintömitan. Sillä poika mittasi sitä, miten hän onnistui ja pärjäili. Hän mittasi opintojaan ja harmistui, sillä mitta sanoi: EI RIITÄ. Poika mittasi työssä pärjäilemistään. Taas mitta sanoi: EI RIITÄ. Hän mittasi ihmissuhteitaan ja muita elämän alueitaan, omaa arvoaankin. Ja mitta vastasi joka kerta: EI RIITÄ. Poika oli ahdistunut ja surullinen, mutta uskoi mittaan. Olihan se kotoa saatu.

Poika oli ahdistunut ja surullinen, mutta uskoi mittaan. Olihan se kotoa saatu.

Sitten tämä nuori mies tapasi nuoren naisen, tulevan vaimonsa. Hän mittasi suhdettaan ihastuksensa kohteeseen – ja taas mitta sanoi: EI RIITÄ. Nuorukainen ahdistui, mutta uskalsi puhua asiasta kumppanilleen. Nuori nainen hämmästyi ja kertoi: Hänelläkin oli perintömitta. Kokeillaanpa tällä!

Niinpä nuorukainen mittasi itseään ja elämänsä osia tällä tytön kotoa saadulla perintömitalla ja mitä ihmettä! Mitta vastasi joka kysymykseen: RIITTÄÄ AIVAN HYVIN.

Riittää aivan hyvin! Poika helpottui valtavasti. Ehkä sittenkin hän pärjäisi elämässä. Poika arveli, että kotoa saatu mitta saattoikin olla jotenkin rikki. Siinä lukee ihan aina EI RIITÄ, vaikka miten yrittäisi.

Poika lähti vierailulle lapsuudenkotiinsa ja otti perintömitan mukaan. Kun kuulumisia oli vaihdettu, poika otti mitan puheeksi vanhempien kanssa. Poika kertoi, että mitassa oli varmaankin jotain vikaa, sillä se vastasi aina ”EI RIITÄ”. Silloin äiti hämmästyi ja sanoi: ”Ei siinä ole mitään vikaa. Se on perintömitta ja se on aina toiminut noin.”

Kotoa saatu mitta saattoikin olla jotenkin rikki. Siinä lukee ihan aina EI RIITÄ, vaikka miten yrittäisi.

Poika ymmärsi jotakin tärkeää. Hän ymmärsi, että äiti oli saanut tuon perintömitan omasta lapsuudenkodistaan, ja isä oli saanut samanlaisen. Nyt hänen piti päättää, mitä tehdä perintömitan kanssa. Jättääkö se nyt lapsuudenkotiin vai viedäkö se yhä mukana omaan elämään, ja perinnöksi omille lapsille?

----------------------------------------------------

Meistä jokaisella on oma perintömitta. Sitä sanotaan joskus myös sisäiseksi puheeksi tai itsetunnoksi. Moni on oppinut olemaan vaativa, kriittinen ja ankara itseään kohtaan. Silloin ihminen voi jatkuvasti huonosti.

Millaisella mitalla sinua on mitattu lapsena ja nuorena? Miten se vaikuttaa sinun elämääsi? Millaisella mitalla mittaat itseäsi? Entä kumppaniasi? Lapsiasi?

Kun opit antamaan itsellesi sitä mitä tarvitset, voit huonosti voidessasikin vähän paremmin.

On tärkeää pohtia omaa taustaansa mutta myös sitä, mitä ei halua jatkaa eteenpäin. Hyvinvointisi lisääntyy valtavasti, jos tietoisesti opettelet katselemaan itseäsi myötätunnolla. Ota joka päivä hetki tai muutama vain itsellesi, sulje silmät ja keskity kuulostelemaan. "Mitä minä tunnen? Mitä minä tarvitsen?"

Kun opit antamaan itsellesi sitä mitä tarvitset, voit huonosti voidessasikin vähän paremmin. Ei ole syytä olla itselleen ankara. Mutta on tarpeen olla itselleen ystävä, huolenpitäjä, kannustaja.

Ja sama koskee muita ihmisiä. Toisinaan mittaamme kumppaniamme, lapsiamme ja muita ihmisiä aivan kohtuuttoman ankaralla mitalla.

Onneksi elämästä ja ihmissuhteista voi oppia lisää joka päivä. Voi harjoitella olemaan ihminen, jonka lähellä sekä itse että toinen ihminen voi olla turvassa ja hyvinvoiva. Ihminen, jonka mitta sanoo: RIITTÄÄ AIVAN HYVIN.

 

Lämmöllä, Heli Pruuki

Egotripin Mestaripiirros vangitsee sanoihin ja säveliin jotakin siitä, miten voisimme katsella toisiamme ja itseämmekin. Enjoy <3

Blogissa käytetty tarina on julkaistu kirjassa Heli Pruuki ja Markku Orsila: Hoitavan tarinan helmiä, Kirjapaja 2014.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat