Kirjoitukset avainsanalla riitely

Puolison ymmärtäminen ei ole mahdollista, jos jäädään syyttelemään. Kuva: Unsplash

Tärkeää rakentavan keskustelun onnistumiseksi on syyttelyn lopettaminen. Syyttäminen ei tarkoita pelkästään puolison syyttämistä jostain tietystä toiminnasta. Se tarkoittaa myös hänen vanhempien, lapsuuden, uskomusten, elämänarvojen tai luonteenpiirteiden syyttämistä.

Yhtä vahingollista on itsensä syyttäminen

Yhtä vahingollista on itsensä syyttäminen. Monet tietävät toimivansa vastoin äitien, terapeuttien ja oppikirjojen ohjeita ja jäävät syyttämään itseään. Mutta itsensäkin syyttäminen vähentää kykyä ajatella ja keskustella ongelmista rakentavasti.

Daniel B. Wile kuvaa syyttelyn ansaa kirjassaan After the Honeymoon (Kuherruskuukauden jälkeen). Ristiriidat ovat parisuhteessan väistämättömiä, mutta ongelmia niistä seuraa, jos niistä keskusteleminen epäonnistuu.

Jos syiden etsimisen sijaan pyritään löytämään ymmärrystä, päästään vahvistamaan itsetuntemusta ja parisuhdetta. Millaisia ajatuksia ja tunteita käyttäytymisen takana oli? Mihin toisen sanat osuivat? Mitä erityisen merkittävää asiaa sivuttiin, kun tunteet niin kiihtyivät? Mitä kumpikin pelkäsi? Mitä yritti välttää?

Mitä kumpikin pelkäsi? Mitä yritti välttää?

Keskinäinen ymmärrys lisääntyy keskustelussa, jossa puolisoilla on mahdollista tutkia ja miettiä, millä tavalla kumppanin ja omakin toiminta on ymmärrettävää. Mitä sellaista omassa ja toisen ajattelussa, tunteissa ja kehossa tapahtui, mikä ei riitatilanteessa tullut jaetuksi.

Wile kuvaa, kuinka ilmaisemme parisuhteessa suuttumusta, kun emme pysty kertomaan olevamme loukkaantuneita. Puolustaudumme, koska emme voi paljastaa pelkäävämme. Meistä tulee kyvyttömiä tekemään kompromisseja, koska teemme salaa mielessämme niitä jo niin paljon.

Läheisyys lisääntyy, kun toiseen, hänen taustaansa, luonteeseen ja ajatuksiin voi tutustua syyttämisen sijaan uteliaisuudella. Kunnioittava kiinnostus mahdollistaa riidan taustalla olevien herkkienkin tunteiden ilmaisemisen. Oman haavoittuvuuden paljastaminen on avain läheisyyteen.

Oman haavoittuvuuden paljastaminen on avain läheisyyteen

Kun puolisoiden keskinäinen läheisyys, turvallisuus ja ymmärrys vahvistuvat, ristiriidatkaan eivät tunnu enää niin uhkaavilta. Yhdessä voidaan oppia molemmille sopiva tapa puhua vaikeista aiheista ilman puolustautumisen tai suuttumisen tarjoamaa suojaa.

Rohkaisevin terveisin,

Sini Rantakari

Lähde: Wile, Daniel B. 2008. After the Honeymoon. How Conflict Can Improve Your Relationship. Revised Edition.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi kestää tuntemattoman äärellä kolmannen kantamana. Kuva Katianna Ruuskanen

Kahden kesken on kiikkerää

Tunnistatko etäisyyden ja läheisyyden välisen aaltoilun omassa suhteessa? Arkinen yhdessäolo katkeaa yllättäen turhan tuntuiseen riitaan. Oliko se tunnistamaton yritys saada tilaa omille ajatuksille? Omissa oloissa viipyillessä välimatka toiseen venyy huomaamatta, kunnes yksinäisyyden tunne kasvaa liikaa. Alkaa liike takaisin kohti toista. Jos suhteessa on luottavainen viritys ja puolisoilla hyviä kokemuksia niin läheisyydestä kuin etäisyydestäkin, tämä edestakainen liike voi olla hyvin hienovaraista aaltoilua, kuin hengittämistä ulos ja sisään.

Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa

 

Jos taas parisuhteessa viriää herkästi turvattomia ja pettyneitä oloja, toisen uloshengitys voi tuntua uhkaavalta. Luonnollinen etäisyyden hakeminen nostattaa hylätyksi tulemisen pelkoa ja käynnistää ketjureaktioita, jotka vievät puolisot sietokyvyn äärirajoille. Molemmista tuntuu silloin, että tässä suhteessa on tilaa vain jommankumman tarpeille.

Parhaimmillaankin tasapaino löytyy vain hetkittäin. Kahden välinen keinulautailu on aina kovin kiikkerää. Siihen voi löytyä helpotusta, jos puolisot ovat saaneet harjoitella kolmenkeskisyyttä hyvällä tavalla jo omien vanhempien kanssa.

Ihmissuhdegeometrian alkeita

Ihmissuhdegeometrian perusoivallus on, että kaikki suhteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suhteisiin, joissa olen mukana ja suhteisiin, joita tarkkailen, mutta joissa en ole osallinen. Kun olen itse toisen kanssa, kolmas havainnoi meitä, mutta on suhteen ulkopuolella. Jos sijoitat kaavaan isiä, äitejä ja lapsia saat näkyviin monia vahvoja tunnepitoisia näytelmiä ehkä omankin perheesi arjesta.

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita?

 

Ketkä teidän perheessä voivat olla suhteissa ilman, että toisissa herää liian sietämättömiä ulkopuolisuuden, mustasukkaisuuden tai kateuden tunteita? Voiko isä olla lapsen kanssa ilman äidin väliintuloa tai vanhemmat keskenään niin, että lapsi sietää ulkopuolelle jäämistä?

Parhaassa tapauksessa lapsi oppii, että isällä ja äidillä on jotain, mikä ei kuulu hänelle. Hän on siis ulkopuolella, mutta silti molempien rakastama ja siis vanhempien parisuhteen kannattelema. Tämä on uskomattoman tärkeä kokemus lapsen tulevien ihmissuhteiden kannalta.

Molempien täytyy sietää sitä, että ei itse ole aina keskipiste

 

Kun puolisot näkevät vain toisensa, heidän suhteensa näyttää kahden pisteen väliseltä janalta. Jana on kapea viiva, jolla on kaksi päätä, sinun pää ja minun pää. Asiat ja ajatukset näyttävät mustavalkoisesti joko sinun tai minun asioilta. Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi. Tasapainoa on vaikea löytää.

Vaihtoehdot ovat vähissä. Valloita tai tule valloitetuksi

 

Jos pari kykenee näkemään kahden pisteen välillä myös kolmannen, jana muuttuu kolmioksi. Ja kolmiossa on tilaa liikkua enemmän. Voidakseen sietää kolmannen mukana oloa, molempien täytyy sietää, ettei itse ole aina keskipiste vaan joskus myös ulkopuolinen. Ulkopuolellakin on voitava olla turvassa. Ulkopuolella on vapaampi olla, näkee enemmän ja pystyy ajattelemaan näkemäänsä.

Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

 

Kuka teillä kantaa kolmannen taakkaa?

Parin tekee pariksi vasta kolmas. Kolmas, joka näkee parin, antaa parille kokemuksen parina olemisesta.  Kolmas voi myös tulla pahalla tavalla väliin ja rikkoa parisuhteen. Ilman kolmatta pari on kuitenkin pulassa jatkuvan läheisyys - etäisyys tasapainoilun kanssa. Kolmas antaa helpotusta kahdenväliseen säätämiseen. Jos suhteessa ei ole "kolmatta" se haetaan jostain vaikka väkisin ja toiselta salaa.

Nina otsikoi bloginsa ”Onko alkoholi suhteenne kolmas?”  Alkoholin lisäksi kolmannen paikan suhteessa voi ottaa työ, lapset, harrastus tai vaikka ulkopuolinen suhde. Kolmatta voi käyttää ahdistuksen kanavointiin kahdella tavalla. Parisuhteen vaikeudet voi siirtää kolmannen syyksi ja kannettavaksi tai kolmas voi tuoda tervetullutta tilaa ajatella näitä vaikeuksia. Liian monet lapset saavat ikävällä tavalla kolmannen roolin perheissään. Toisaalta parin tullessa pariterapiaan, pariterapeutti saa tämän kolmannen paikan ja parin on helpompi ajatella pahaa oloaan suhteessa.

Mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne?

Aitoa vakautta suhteeseen löytyy, kun pari oppii käyttämään mielikuvaa parisuhteesta kolmantena. He ovat yhdessä luoneet jotain, mikä kannattelee heitä molempia ja jota he kannattelevat. ”Sinun vai minun” -väliset väännöt muuttuvat keskusteluiksi ”meistä”.  

Mietipä ensi kerralla riidellessäsi kumppanisi kanssa, mitä ”parisuhde” sanoisi katsellessaan teidän kiistaanne? Hymyilisikö se tyytyväisenä, että olette työstämässä sen hyvinvoinnin kannalta tärkeää asiaa vai olisiko se kauhuissaan, kuinka te molemmat lyötte sitä haavoille?

Kuvittele, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa.

 

Kuvittele myös, kuinka parisuhde ottaa teidät molemmat syliinsä ja rauhoittaa kiihtymyksessä, innostaa lamaannuksessa ja rohkaisee toivottomuudessa. Tähän suhde pystyy vain, jos se saa molemmilta puolisoilta huomiota ja huolenpitoa, jos se saa olla rakastettu kolmas pyörä.

Rakkaudellisin terveisin Anne Anttonen

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Chris Sabor/Unsplash

Monessa kodissa vietetään parisuhteen ikiomia MM-kisoja, marttyyrimestaruuskilpailuita. Kun kumpikin on loukkaantunut, kilpaillaan siitä, kumpi on loukkaantunut syvemmin. Kun on oikein marttyyri, uppoutuu itsekeskeiseen maailmaan, missä vaikuttimena on oman loukkaantumisen lisäksi ylpeys: ”Minä en ainakaan anna periksi! Minähän olen joutunut tässä kärsimään! Minähän täällä kaiken teen!”

Marttyyrin kruunun alta on vaikeaa nähdä toista todenmukaisessa valossa. Marttyyri on siksi väistämättä yksinäinen suhteessa ja niin on hänen kumppaninsakin – kumpikaan ei koe tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi.

Omaa tapaansa olla suhteessa toiseen ja riidellä kannattaa tutkia, jotta voisi vaikuttaa omaan toimintaansa.

Toinen yleinen kodin MM-laji on Mäkätys ja Mökötys. Toinen urputtaa, toinen on tietoisesti hiljaa. Tai laji kasvaa yhteiseksi riidaksi, minkä jälkeen seuraa pitkä yhteinen mykkäkoulu. Taas ollaan yksinäisiä ihmissuhteessa. 

Kukaan ei ole marttyyri, mäkätä tai mökötä silkkaa ilkeyttään. Usein tällaisissa riitelyn tavoissa on kyse tiedostamattomista toimintamalleista ja pahasta olosta, jota ei osata kanavoida rakentavammin. Lapsuudenperheen mallit vaikuttavat taustalla. Kun pintaa vähän raaputtaa, voi nähdä että marttyyrilta vaikuttava kokee tulevansa hylätyksi ja väärin ymmärretyksi, mäkättämiseen sortuva yrittää syvimmiltään saada toiseen yhteyden ja mököttäjä kokee avuttomuutta tilanteen äärellä - hän osaa vain vetäytyä ahdistavassa tilanteessa. Tällaisia me ihmiset olemme.

Yksinäisyyden kokeminen omien läheisten keskellä on kurjaa. Kuitenkin se on varsin yleinen kokemus.

Näissä riitelyn lajeissa harvoin kukaan voittaa, ne jättävät ihmiset yksinäisiksi. Yksinäisyyden kokeminen omien läheisten keskellä on kurjaa. Kuitenkin se on varsin yleinen kokemus ja liittyy usein aiempiin vaikeuksiin läheisissä ihmissuhteissa. Omaan yksinäisyyteen pudotessa päälle voi vyöryä kaikki aiemmatkin kokemukset väärin ymmärretyksi tulemisesta ja siitä, ettei kukaan ole itseä varten. Pienestä alkaneesta riidasta voi siksi tulla kokemuksena todella iso ja raskas.

Omaa tapaansa olla suhteessa toiseen ja riidellä kannattaa tutkia, jotta voisi vaikuttaa omaan toimintaansa. Toista ei voi muuttaa, mutta omaa reagointia ja vuorovaikutuksen tapaa muuttamalla voi vaikuttaa siihen, mitä parisuhteessa ja perheessä tapahtuu.

Oma historia voi olla rankka ja kuormittava, mutta se ei poista vastuuta tämän päivän vuorovaikutuksesta. On siis tärkeää välillä pysäyttää itsensä ja katsella tilannetta vähän kuin ulkopuolelta: mitä tässä oikeasti tapahtuu ja mikä on oma osuuteni tapahtumissa? Omasta taipumuksesta kietoutua marttyyrinviittaan, mäkättää tai mököttää voi päästä eteenpäin, kun tulee siitä tietoiseksi ja alkaa tehdä jotakin eri tavalla. Voi alkaa harjoitella uusia lajeja.

Yksi tärkeimmistä matkoista mitä ihminen voi tehdä, on mennä toista ihmistä puolitiehen vastaan.

Yksi tärkeimmistä matkoista mitä ihminen voi tehdä, on mennä toista ihmistä puolitiehen vastaan. Millainen se olisi kodin lajina? Millainen olisi lajina yksinäisyyden kuopasta ylös nouseminen tai kumppanin auttaminen takaisin yhteyteen? Silmiin katsominen? Millaisia lajeja olisivat yhteyden ylläpito, kannustus ja tuki?

Niitä me kaikki kaipaamme. Niissä lajeissa voisi kilpailla vaikka joka päivä - eniten itsensä kanssa - ja kaikki voisivat voittaa.

 

Yhteyden kaipuusta kertoo myös tämä ihana vanha laulu, jonka sanat on tehnyt viisas Tove Jansson.

 

Lämmöllä, Heli Pruuki

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

kuva: Katianna Ruuskanen

 

On tilanteita, jolloin on tärkeää reagoida nopeasti. Jos käsi koskee kuumaa silitysrautaa tai auto on tulossa kovaa vauhtia päin, on syytä toimia vaistovaraisesti heti ja miettimättä. Aistimme antavat salamannopeaa tietoa uhkaavasta vaarasta ja koko keho reagoi paeten tai pysähtyen, tilanteesta riippuen.

Hälytysjärjestelmämme voi aktivoitua myös sellaisissa tilanteissa, joissa ei oikeasti ole vaaraa.

Hälytysjärjestelmämme voi aktivoitua myös sellaisissa tilanteissa, joissa ei oikeasti ole mitään vaaraa. Olemme kenties oppineet, että tietynlaiset signaalit edeltävät epämiellyttävää tai jollain tavoin uhkaavaa tapahtumaa. Monesti nämä tilanteet liittyvät ihmissuhteisiin.

Kun kumppani esim. antaa meille negatiivista palautetta tai sanoo jotain, jonka tulkitsemme viestiksi mahdollisesta hylkäämisestä, hälytysjärjestelmä aktivoituu. Siirrymme reaktiiviseen moodiin. Puolustaudumme tai hyökkäämme ikään kuin olisi kyse eloonjäämistaistelusta. Sanomme tai teemme helposti jotain äkkinäistä suojataksemme itseämme. Yleensä se ei ole parisuhteen kannalta suotuisaa, päinvastoin pahimmillaan tuhoisaa.

Vain ollessamme tietoisesti rakentavan vuorovaikutuksen moodissa pystymme kuuntelemaan, mitä toisella on oikeasti sanottavaa.

Entä jos sen sijaan voisimme siinä kohdin hengittää hetken? Muistaa se kuuluisa kymmeneen laskeminen. Antaa aivoille aikaa tajuta, että nyt ei ole kyse hengenvaarasta eikä ole tarvetta toimia välittömästi. Silloin voisimme pysyä tietoisesti rakentavan vuorovaikutuksen moodissa. Pystyisimme kuulemaan, mitä toinen oikeasti halusi sanoa. Ehkä se ei olekaan niin pelottavaa. Vaikka se olisikin epämiellyttävää kuulla, se voi silti olla parisuhteen kannalta tärkeää. Kumppanin tarkoitus ei ehkä olekaan satuttaa, vaan hakea yhteyttä ja entistä parempaa parisuhdetta.

 

Opetellaan olemaan rohkeasti rauhassa,

terv. Paula, perheneuvoja

 

P.s. Jos kumppanin rauhallinen kuunteleminen ristiriitatilanteissa tuntuu vaikealta, katso edellinen postaukseni. Sieltä löydät yhdeksänkohtaisen polun, jonka avulla voit auttaa toista rohkaistumaan puhumisessa ja itseäsi tulemaan paremmaksi kuuntelijaksi.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat