Kirjoitukset avainsanalla ajankäyttö

Kuva: Sharon McCytcheon, pexels

Aika moni toive on jo täyttynyt, sillä kolme neljäsosaa 30 - 39 -vuotiaista Suomessa on tyytyväinen perhe-elämään. Tyytyväinen voi olla monenlaisissa olosuhteissa, se ei onneksi ole kirsikka vain täydellisen kakun päällä. Kun tutkimuksissa on kysytty, mitä lapsiperheet toivovat tai mitä heille toivotaan, ovat kärjessä työn ja perheen joustava yhdistäminen sekä riittävä toimeentulo. 

Väestöliiton perhebarometrin 2018 mukaan perheiden toimeentulon kahtia jakautuneisuus sekä työ- ja perhe-elämän joustava yhteensovittaminen ovat kaksi suurinta epäkohtaa, joihin toivotaan muutosta.

Kolme neljäsosaa 30 - 39 -vuotiaista Suomessa on tyytyväinen perhe-elämään.

Toiveet eivät ole tuulesta temmattuja: yhden huoltajan perheen tulot ovat 17 % keskituloa pienemmät. Ylimääräiset vuorot, ilta- yö- tai viikonlopputyöt kilpailevat lasten hoidon ja yhteisen vapaa-ajan kanssa. Taloudelliseen tilanteeseensa ovat Finterveys 2017 tyytymättömimpiä todennäköiset alaikäisten äidit eli alle 40-vuotiaat naiset. Kaikkein tiukimmissa tilanteissa aika ja raha nivoutuvat entistä hankalammin yhteen. 60% miehistä ja 70% naisista olisikin valmis tukemaan vähävaraisia lapsiperheitä korotetulla lapsilisällä - siis jos sellainen olisi.

Jos on kaksi huoltajaa, talous helpottaa, kun molemmat vanhemmat palaavat työelämään. Näin on tehnyt tai tekee lasten kouluikään mennessä 90 % vanhemmista. Aina tätä ei voi valita itse: työvoiman kysyntä sekä oma tai lapsen sairaus ohjaa elämää.

Moni perhettä koskettava ja heillä itsellään tiedossa oleva toive on samalla yhteiskunnallinen.

Ajankäyttö velloo kestoteemana perheiden sisällä: lapsen kasvuympäristö syntyy aikuisen läsnäolosta riittävän lähellä, työpäivä vie valveilla olosta puolet, minuuttiaikataulu on usein tuttu. Kello mittaa perheissä helposti kiirettä ja syyllisyyttä, jolloin ruumis ja mieli väsyy.

Yllättävää on, miten yhteiskunta antaa rakenteita ajankäytölle. Hyvä esimerkki on liikenne: missä on päiväkoti tai koulu, miten sinne pääsee ja miten paljon matkoihin menee aikaa, miten julkinen liikenne toimii? Mitä enemmän perhe voi vaikuttaa arkeen valinnoillaan, sitä vahvemmin se liittyy ympäristöön ja pitää mielekkäänä osallistua myös päätöksien tekemiseen.

Moni perhettä koskettava ja heillä itsellään tiedossa oleva toive on samalla yhteiskunnallinen. Perheet haluavat huolehtia aineellisten ja henkisten voimavarojen tasapainosta. Tässä heitä auttaisi lasten tarpeiden mukaan joustava perhevapaajärjestelmä, äitien mahdollisuus osa-aikaiseen työhön ja isien joustava työaika. 

Minä toivon, että 2020-luvulla on päättäjiä, jotka ovat hyvin kuulolla lapsiperheiden suhteen. Näin päätökset pysyvät ihmisten arvojen tasalla.

Lapsiperheissä elävistä miehistä 89 % ja naisista 96 % pitää perhettä keskeisenä osana elämää. Suurimman osan elämäntavoitteistaan ajattelee liittyvän työhön vastaavasti 24 ja 17%. Työkeskeisenä pidetyn väestön arvot ovat liikkuneet perheen suuntaan ja arvojensa mukaan elävä jaksaa parhaiten niin työssä kuin kotona.

Kaikkein syvimpiä ihmisuhteiden toiveita tilastot eivät kerro mutta niissä on tietoa hyväksi mielletyn elämän puitteista. Minä toivon, että 2020-luvulla on päättäjiä, jotka ovat hyvin kuulolla lapsiperheiden suhteen. Näin päätökset pysyvät ihmisten arvojen tasalla.

Lähteet:

Kontula, Osmo. 2018. 2020-luvun perhepolitiikkaa. Katsauksia E52.

Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 4/2018.

Terveisin Anna-Riitta Pellikka

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat