Kirjoitukset avainsanalla yksinäisyys

Turvallinen kosketus auttaa avuttomuuden tunteeseen. Kuva: Katianna Ruuskanen.

 

Mitä teet, kun tunnet olevasi avuton? Veikkaan, että jokainen meistä kokee toisinaan keinottomuutta parisuhteessa ja perhe-elämässä. Näistä kokemuksista puhutaan liian harvoin.

 

"Avuttomuus ja yksinäisyys on minusta sietämätöntä. Siksi alan tiuskia. Raivostun ja syyttelen, kun en osaa muuta. Heijastan kylmyyttä ympärilleni.

Avuttomuus nousee lasten kanssa vääntäessä tai puolisoon tuskastuessa. Arkiset tilanteet osuvat syvälle. Järkevät sanat pakenevat, viisaat ajatukset pysyvät poissa. Nolottaa, että kadotan aikuisuuteni.

En osaa pyytää, että ottaisit minut kainaloosi

Viestin kehollani viileyttä. Kaipaisin tukea, mutta en osaa pyytää, että ottaisit minut kainaloosi. Työnnän sinua pois, että ehdin ennen kuin sinä torjut minut.

Rakennan ympärilleni suojakuoren, koska yritän kaikin tavoin painaa avuttomuuden tunteen syvälle, pois, näkymättämiin. Mutta siellä se on, syväjää.

Uskaltaisinko pyytää sinut vierelleni jäälautalle?

Että olisit siinä, etkä menisi pois

En kaipaa sinulta ohjeita tai ratkaisuja, en edes sanoja. Vain, että tuntisin turvallisen kosketuksen ja lämpimän ruumiisi vieressäni. Että olisit siinä, etkä menisi pois.

Älä vetäydy kauemmas, vaikka en ole mukavaa seuraa. Pieni lapsi syvällä minussa huutaa hyväksyntää: ota syliin, älä hylkää."

 

Entä jos aina ei tarvitsekaan pärjätä? Mitä tapahtuisi, jos antaisimme itsellemme luvan olla läheisissä ihmissuhteissa myös osaamattomia ja keskeneräisiä?

 

Lämmöllä, 

Anja Nwose

.

P.S. Kannattaa lukea Saija Falckin kirjoitus läheisyydestä ja koskettamisen kielestä.

 
 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäävätkö tunteesi lasin taa? Kuva: Public domain pictures

Se hetki, jossa nielaiset jotain, mikä oli tulossa esiin. Sinussa syntyy päätös asettaa itsesi sivuun ja mukautua. Arvioit, ehkä huomaamattasi, että jokin sinussa tai ympäristössäsi ei arvostaisi sitä, mitä oli tulossa.

Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi

Aina kun jätät jonkin merkittävän tunteen tuntematta, tärkeän asian sanomatta, olet vaarassa ohittaa itsesi. Jos ohitat itsesi usein, olosi voi muuttua ohitetuksi. Jos läheisesi tottuvat siihen, että jättäydyt ohitetuksi, he tottuvat ohittamaan sinua.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä. Joskus ne saattavat purskahtaa esiin kiukkuna tai kyyneleinä, joihin sisältyy satoja asioita. Silloin niistä on vaikea saada selvää. Sata kestämätöntä tunnetta ja tarvetta yhdessä on vielä ahdistavampaa kuin se yksi, jolle ei pelkälläänkään ollut tilaa tai lupaa tulla esiin.

Ohitetut tunteesi ja tarpeesi eivät katoa. Kukaan vain ei saa tietää niistä.

Lapsena opimme läheistemme reaktioita havainnoimalla, miten meidän kannattaa itseemme suhtautua. Ovatko ajatukseni kiinnostavia, onko tunteilleni tilaa ja kannattaako tarpeeni ottaa huomioon. Pitkään pidämme normaalina sitä, mihin olemme sattuneet syntymään.

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin. Rakastuessa saattaa kokea jotain huumaavan erilaista. Toinen suhtautuukin minuun aivan eri tavalla kuin muut ennen. Ja minä otan vastaan saamani hyvän!

Aikuisena usein jatkamme itsemme kohtelua niin kuin meille lapsena opetettiin

Rakastumisen laimentuessa voi palata kohtelemaan itseään niin kuin itseä on aina kohdeltu. Jos kumppani toimii edelleen toisin, se voi tuntua niin kiusalliselta tai vieraalta, että yritän opettaa hänetkin toimimaan ”oikein”. Tavalla, johon olen tottunut. Tavalla, josta voin syyttää häntä myöhemmin.

Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä

Yhteydessä olemista voi harjoitella. Omia tunteita ja tarpeita voi tunnustella. Herkkyydessä voi kehittyä. Voit oppia tunnistamaan sen hetken, jossa syntyy päätös mukautumisesta tai yhteyden säilyttämisestä.

Millaisissa tilanteissa koet voivasi olla kokonaisin itsesi? Keiden seurassa voit olla eniten yhteydessä itseesi? Viljele arkeesi näitä mahdollisuuksia. Anna yhteyden itseesi kasvaa ja vahvistua.

Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä

Kenen kanssa joudut katkaisemaan yhteyden itseesi, vaikka haluaisit läheisyyttä? Läheisyys ei pääse syntymään, jos sinun tunteesi ja tarpeesi eivät ole läsnä. Olisiko tässä suhteessa turvallista kokeilla ja harjoitella samanaikaista yhteyttä itseen ja toiseen?

Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen

Se hetki, kun huomaat jonkin sinussa tuntuvan. Sinä annat tunteen sinussa liikkua, ehkä näkyä ja kuuluakin. Päätät, että sinä arvostat sitä, mitä voit tuoda suhteeseen. Ilmaiset sen, mikä on sinulle tärkeää.


Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Piilotteleeko rakkaasi? Miten voit rohkaista häntä tulemaan esiin?

”Sano nyt jotain! Eikö sinulla ole mitään sanottavaa tähänkään? Eikö millään ole sinulle merkitystä? Yksinkö tässä suhteessa pitäisi elää?”

Parisuhteessa on aina kaksi erilaista ihmistä, joista molemmat vaikuttavat parisuhteen toimivuuteen. Joskus vaikutamme tavalla, jota emme huomaa tai halua nähdä.

Tässä on muutama näkökulma sinulle, joka haluaisit keskustella enemmän, mutta puolisosi ei puhu:

1. Oletko miettinyt asian jo valmiiksi?

Jos esität puolisollesi uuden asian jo pitkälle valmisteltuna, on ymmärrettävää, jos hänellä ei ole heti valmiina ajatuksia tähän asiaan liittyen. Ehkä voisit kertoa ajatuksistasi jo aiemmin, keskeneräisempinä?

2. Oletko jo päättänyt, millä tavalla asiasta keskustellaan?

Keskustelussa voidaan puhua tosiasioista, mielipiteistä tai tunteista. Toinen voi keskustella saadakseen keskusteluyhteyden, toinen saattaa pyrkiä tehokkaasti ratkaisuun. Jos toinen odottaa tietynlaista keskustelua, toisen on helppo luovuttaa toteamalla ”minä en osaa puhua (niin kuin sinä haluaisit minun puhuvan)”.

3. Liittyykö sinulla asiaan voimakkaita tunteita?

Miten ilmaiset niitä? Epäsuora tunneviestintä voi olla huutamista, syyttelyä tai uhkailua, jotka aiheuttavat puolisossasi joko puolustautumis- tai pakoreaktion. Sellaisessa tilanteessa ajatus ei kulje eivätkä sanat synny.

4. Onko jokin tarpeesi jäänyt jo pitempään täyttymättä?

Täyttymättömät tarpeet herättävät helposti aggressiota. Jos sinulla on nälkä, syö ensin. Jos kaipaat kosketusta, kerro siitä niin, että toisen on mahdollista tulla lähelle.

5. Onko keskusteluajankohta teille molemmille sopiva?

Toiset keskustelevat mielellään iltaisin sängyssä, toiset ovat siinä vaiheessa jo liian väsyneitä. Joku ei pysty puhumaan, jos mielessä takoo lista tekemättömiä töitä. Valitkaa yhdessä molemmille mahdollisimman hyvä keskusteluaika.

6. Haluatko oikeasti kuulla toisen ajatuksia?

Toisen kuunteleminen voi tuoda esille itselle uusia, outoja ja epämiellyttäviäkin asioita. Haluatko varmasti tietää puolisosi ajatuksia, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omasi? Entä jos puolisollesi eri asiat ovat merkittäviä kuin sinulle? Oletko valmis kuulemaan, uskomaan ja arvostamaan häntä silloinkin?

7. Millaista on sinun ja hänen ”normaali”?

Ehkä toivot, että puolisosi pystyy normaaliin keskusteluun. Voi olla avartavaa keskustella siitä, millaisia kummankin lapsuudenperheessä tyypilliset keskustelut ovat olleet ja mitä niistä on aikanaan seurannut. Normaalin sijaan voisi yhdessä määritellä, mitä te kumpikin keskusteluiltanne toivotte tai ette toivo.

Puhumista ja kuuntelemista voi harjoitella ja oppia. Paula on kirjoittanut konkreettisempia ohjeita keskusteluyhteyden avaamisesta blogissaan Miten saada hänet puhumaan? Tärkeää on turvallisuus, avoin uteliaisuus toista kohtaan ja kummankin halu ilmaista itseään.

Terveisin,

Sini Rantakari

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mitä sinun salaisuuksien paketistasi löytyy? Kuva Katianna Ruuskanen

Minulle jää kertomus joka muistuttaa elämääni
Minulle jää ylleni satanut puiden pöly
Minulle jää salaisuus jota en kertonut kenellekään
Minulle jää unet joissa peurat puhuvat
Ketään ei voi tuntea kokonaan, ketään ei voi viedä mukanaan
Lopulta olemme kuitenkin yksin, lopulta olemme kuitenkin yksin”

Skandinavian Music Groupin biisissä kuvataan hyvin suurta yksinäisyyden tunnetta. Lähes jokainen ihminen kokee olevansa jonkun arkaluonteisen asian kanssa täysin yksin. Vaikka ympärillä olisi ystäviä ja muita läheisiä, emme uskalla paljastaa syvimpiä ajatuksia ja tunteitamme kenellekään. Et ehkä kerro kenellekään, että parisuhteesi on kaikkea muuta kuin miltä se näyttää ulospäin. Et kerro olevasi sairauslomalla masennuksen vuoksi tai sitä, että isäsi ei kuollut sairauteen. Et pysty paljastamaan kenellekään, että iloisen ja itsevarman kuoresi alla olet surullinen, herkkä ja epävarma. Vaiettu, arka asia saa meidät tuntemaan itsemme vajavaiseksi. Omassa harhassamme luulemme, että olemme ainoita näin tuntevia.

Riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet estävät meitä olemaan täysin paljaana edes puolisolle.

Voimme ajatella, että salaisuudet kuuluvat elämään ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Yritämme työntää ne pois mielestä usein tuloksetta. Salaisuudet vaikuttavat taustalla halusimme tai emme. Ne ovat kantajalleen raskaita, joskus pelkäämme kokoajan niiden paljastumista. Salaisuudet tulevat uniin, niitä emme voi kontrolloida. Pahimmillaan vaietut asiat valtaavat tilaa aidolta läsnäololta ihmissuhteissa.

Miksi emme turvaudu läheisimpiimme vaikeissa asioissa? ”Ystävillä on omat kiireensä” ja ”en voi kuormittaa häntä ongelmillani tässä tilanteessa" ovat tavallisia ajatuksia. Turvattomuuden, riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet estävät meitä olemaan täysin paljaana edes puolisolle. Pelkäämme, emme uskalla ottaa riskiä. "En voi luottaa kenenkään", "kukaan ei ymmärrä minua", ja ”puolisoni ei kestä heikkouttani” ovat tavallisia lauseita ammattiauttajien luona. Terapeutti on usein ensimmäinen, jolle monesta arasta asiasta uskoudutaan, mutta terapiassakin voimme pysyä turvallisella maaperällä pitäen salaisuuspaketin osittain suljettuna.   

 Jos heikkona hetkenä paljastan jotain, käytetäänkö sitä minua vastaan seuraavassa rajussa riidassa?

Parisuhteessa tunteemme ovat usein ristiriitaisia. Toinen on se läheisin ihminen, mutta samalla usein ymmärtämätön ja etäinen. On luonnollista pohtia onko oloni tarpeeksi turvallinen, jotta voisin olla täysin avoinna toiselle. Mielessä pyörii kysymyksiä. Jos heikkona hetkenä paljastan jotain, käytetäänkö sitä minua vastaan seuraavassa rajussa riidassa? Ajatteleeko puoliso minun tulleen hulluksi, jos puhun tällaisia? Mitä jos toinen näkee ”todellisen minäni”, haluaako hän yhä olla kanssani? Loukkaantuuko hän siitä, että en ole kertonut aiemmin?

Tukeutumiseen liittyvän pelon taustalla on yleensä hylkäämisen ja yksin jäämisen kokemuksia elämän varrelta. Kaikesta taustalla vaikuttavasta emme saa kiinni, tunnemme ehkä vain selittämätöntä ahdistusta ja fyysisiä tuntemuksia kehossa. Monella on kokemuksia kohtaamattomuudesta. Joskus läheinen ei ole kyennyt kuuntelemaan, ehkä hetki tai viritys keskusteluun on ollut vääränlainen. Joskus joku on vähätellyt asiaa tyyliin ”kyllä se ohi menee”, omaa kyvyttömyyttään vaihtanut kiusaantuneena puheenaihetta tai kertonut salaisuutta eteenpäin. Raskas epäluottamuksen ja yksin jäämisen tunne on vahvistunut. Toisaalta muistamme ehkä muutaman hyvän hetken, jolloin riskinotto on kannattanut ja tuonut helpotuksen. Saatko kiinni näistä arvokkaista hetkistä?

Se, että on läsnä, ei lähde pois, on siinä kanssani, on enemmän kuin tarpeeksi.

Olemme ihmissuhteissa eri aikoina eri lailla tarvitsevia. Toisen tarvitsevuus voi pelottaa, osaanko ja pystynkö auttamaan? Vaadimme usein itseltämme liikaa kuuntelijana. Meidän ei tarvitse keksiä pikaratkaisua ongelmaan. Meidän ei tarvitse välttämättä sanoa mitään. Jo se, että toinen saa asiansa kerrottua, yleensä helpottaa. Usein kuuntelu, lempeä katse ja kosketus riittävät. Se, että on läsnä, ei lähde pois, on siinä kanssani, on enemmän kuin tarpeeksi. Sanoja alkaa löytyä pikkuhiljaa. Arkaluonteisten asioiden kertominen lähentää. Se antaa kuulijalle olon, että olen tärkeä ja luottamuksen arvoinen. Yhteys välillänne vahvistuu ja voit vastavuoroisesti kuulla hänen salaisuuksistaan ja tuntea saman merkityksellisyyden hetkessä. Äkkiä huomaatkin, että et ole enää yksin!   

Uskaltaisitko sinä raottaa salaisuuspakettiasi läheisimmällesi? Uskaltaisitko auttaa häntä avaamaan oman pakettinsa jumiutuneita naruja? 

 

Läheisiä hetkiä toivoen,

 

Nina Kauppinen, Perheneuvoja

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat