Kirjoitukset avainsanalla Parisuhde

Kaipaavatko parisuhteen juoksukenkäsi huoltoa? Kuva Pixabay.

Pitkä parisuhde on ehdottomasti kestävyyslaji. Se on kuin ultramaraton, tavallinen maraton, puolikas tai kymppi. Osa keskeyttää jo alkumetreillä. Jotkut osaavat hallita hengitystään ja tankata energiaa välttääkseen totaalisen hapoille menemisen ja pistot kyljessä. Harva pääsee maaliin täydellisen flow´n siivittävänä vaan matka takkuaa monessa vaiheessa.

Parisuhteen pitkänmatkanjuoksu sisältää erilaisia vaiheita. On vaikeaa arvioida onko hengästyminen tai puutuminen ohimenevä vai loppumatkan kestävä vaihe. Kestokykymme vaihtelee vaikeuksien suhteen. Kuinka suuria ja jyrkkiä vastamäet voivat siedettävyydessään olla? Pitääkö kestää roiskuvaa räntää ja pakkasella liukastelua? Niitä luonnollisesti kestää helpommin, jos välillä tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta ja aurinko paistaa. 

Harva pääsee maaliin täydellisen flow´n siivittävänä vaan matka takkuaa monessa vaiheessa.

Pitkän lenkin aikana ehtii pohtia kaikenlaista. Hiljainen ja mukautuva juoksukumppani voi tuntua perässä vedettävältä, äänekkäämpi ja vaativa rauhan rikkojalta. Matkan varrella on ensiapupisteitä, mutta voimavaroja avuntarpeen myöntämiseen ja puolison kohtaamiseen ei aina löydy. Vaihtoehtoina mieleen välähtää nopea spurtti poispäin tai poikkeaminen reitiltä houkuttelevaan maisemaan.

Täydellinen irrottautuminen yhteisesti sovitusta reitistä pelottaa. Pärjäänkö ilman kumppanin tuttua askellusta vierelläni? Entä ilman tsemppausta, evästarjoiluja tai huoltoapua? Löydänkö koskaan uutta matkakumppania? Yöjuoksutkaan eivät kiinnosta ja uuteen juoksuseuraan tutustuminen tuntuu raskaalta. 

Ilman sinnikkyyttä moni ihana hetki ja kaunis maisema olisi jäänyt väliin.   

Edellä kuvatut ajatukset pitkän matkan varrelta ovat tavallisia ja ymmärrettäviä. Takkuamiset ja kolotukset kuuluvat parisuhteeseen, niitä on vaikea välttää. Kun jalkasi ovat maitohapoilla ja haluat hiljentää, juoskaa yhtä matkaa maaliin toisianne kannustaen. Jos puolisosi tarvitsee kantoapua, ota hänet syliin. Jonain päivänä voitte olla tyytyväisiä siitä, että jaksoitte jatkaa yhdessä. Ilman sinnikkyyttä moni ihana hetki ja kaunis maisema olisi jäänyt väliin. 

Jos mieleesi on hiipinyt epäilyksiä yhteisen matkan mielekkyydestä, kerro se puolisollesi mahdollisimman aikaisin! Erilaisten parisuhteen vaiheiden tutkiminen yhdessä pitää teidät yhteisellä polulla ilman tarvetta rynnätä eri suuntiin. Perheneuvojan työssäni kurjinta on katsoa, kuinka liian myöhään herännyt juoksee puolisonsa perään häntä tavoittamatta.

Kuinka sinä voisit omalla toiminnallasi lisätä myötätuulta yhteiselle lenkillenne?

Ovatko sinun pitkän parisuhteesi huoltovälit riittävät? Itsensä hoidon lisäksi tarvitaan parisuhteen tilan säännöllistä arviointia ja tarvittaviin huoltotoimiin ryhtymistä. Raskaat vaiheet tarvitsevat rinnalleen voimaa antavia vaiheita. Kuinka sinä voisit omalla toiminnallasi lisätä myötätuulta yhteiselle lenkillenne?

Jos et huomaa kiviä puolisosi juoksukengässä, saako sinua herätellä ja muistuttaa? Kuinka haluaisit sinua muistutettavan?

”Jos meijän rakkaus alkaa rappeutua
Muistuta mua, muistuta mua
Et haavoja on ennenki ommeltu
Jos tulee päivii kun sä itket mua ja mä itken sua
Muistuta mua, et kyyneleit on ollu myös onnesta
Muistuta mua”

Pyhimys (biisi kokonaisuudessaan alla)

 

Terveisin

 

Nina Kauppinen

 

 

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Kuulostaa kyllä aika oudolta. Tämä saa parisuhteen kuulostamaan raskaalta raadannalta. Parisuhde voi olla myös voimavara, ilon asia elämässä. Kun toiseen luottaa täysin ja hän on paras ystävä ja haluat tehdä asioita jotta hän voisi hyvin. Toki ärsyttäviäkin päiviä on.

Nina Kauppinen
Liittynyt4.1.2018
2/2 | 

Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika oudolta. Tämä saa parisuhteen kuulostamaan raskaalta raadannalta. Parisuhde voi olla myös voimavara, ilon asia elämässä. Kun toiseen luottaa täysin ja hän on paras ystävä ja haluat tehdä asioita jotta hän voisi hyvin. Toki ärsyttäviäkin päiviä on.

Kiitos kommentista! Ehdottomasti myös kaikkea mitä sanot! Halusin sanoa, että hankalatkin vaiheet kuuluvat asiaan ja hyvä pysyy, kun siitä pidetään huolta.

Nina Kauppinen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun luotan, että olen rakastamisen arvoinen, voin antaa kumppanille omaa tilaa. Kuva: Katianna Ruuskanen.

Kumppani kirjoittelee hyväntuulisena viestejä puhelimellaan.

Puoliso hehkuu onnea palattuaan työelämään.

Lapsella on hauskaa toisen vanhempansa kanssa, sinä seuraat ulkopuolelta.

 

Jokainen joutuu elämässään kohtaamaan ulkopuolisuuden tunteen ja yksinäisyyden, vaikka yritämme kovasti paeta niitä. Ensimmäiset ulkopuolisuuden kokemukset liittyvät varhaisiin ihmissuhteisiin, vanhempiin ja sisaruksiin.

Muistan lapsuuden ystävyyssuhteiden kipuilut. En päässyt mukaan porukkaan, johon olisin halunnut. Ystävä valitsi parikseen jonkun toisen. 

Omiin yksinäisyyden haamuihin kannattaa tutustua. Ulkopuolisuuden kestämisen taito on parisuhteen onnistumisen edellytys. Ilmavassa suhteessa on riittävästi liikkumatilaa. On mahdollista mennä lähelle ja välillä olla kauempana.

 

Olenko riittävän hyvä? 

Joskus luottamus kumppaniin puuttuu. En tiedä, olenko puolisolle tärkeä. Epävarma olo voi nousta sisältäpäin, omasta arvottomuuden kokemuksesta, tai suhteen huonosta tilanteesta. Usein kyse on molemmista. On vain helpompi huomata suhteen ongelmat kuin tunnistaa omat riittämättömyyden kokemukset.

Arvottomuuden tunnetta on saattanut olla jossain syvällä sisimmässä hyvin kauan. En tiedä, olenko riittävän rakastettava ihminen. Suhteen onnellisessa vaiheessa epävarmuus itsestä on voinut pysyä piilossa.

Parisuhde pysyy meidän mielessämme, vaikkemme olekaan koko ajan läsnä toisillemme.

 

Mikä kaikki menee edelleni?

Jos on tullut aikaisemmin petetyksi tai laiminlyödyksi, kokemukset vaikuttavat uusiin läheisiin ihmissuhteisiin. Menneisyyden kipujen takia voi alkaa pelätä, että toiset ihmiset tai asiat ovat puolisolle tärkeämpiä kuin minä.

Kun epävarmuus jäytää mielessä, saatat vetäytyä suojakuoreesi tai alkaa tentata asioita puolisoltasi. Kenen kanssa viestittelet? Miksi sä viivyit kauppareissulla näin pitkään? Ketä varten sä pukeudut noin hienosti? Et ole varma, haluaako puoliso olla kanssasi.

 

Torjutuksi tulemisen riski

Ulkopuolisuuden kestämisen taito tarvitsee parikseen uskallusta mennä lähelle. Molempien taitojen taustalla on ajatus siitä, että minä olen rakastamisen arvoinen. Kun luotan omaan arvooni, voin vakuuttua, että olen ainutlaatuinen kumppanilleni. Uskon, että parisuhde pysyy meidän mielessämme, vaikkemme olekaan koko ajan läsnä toisillemme.

Lähelle meneminen vaatii paljon rohkeutta. Läheisyyden kaipuun ilmaisemiseen liittyy aina riski. Puoliso ei välttämättä sillä hetkellä kaipaa ketään lähelleen. Voin tulla torjutuksi.

Kun tiedän, että olen merkittävä ihminen puolisolleni ja yhteytemme on kunnossa, ei haittaa, vaikka hänellä ei ole minulle juuri nyt aikaa. Tiedän, ettei hän torju minua kokonaan. Nyt ei vain ole sopiva hetki.

Ilmavassa suhteessa on mahdollista mennä lähelle ja välillä olla kauempana.

 

Vanhemmuus jyrää parisuhteen

Puolisoiden erilleen kasvaminen alkaa usein kuin vaivihkaa lasten syntymän jälkeen. Aika on rajallista. Parisuhde jää muiden tarpeiden jalkoihin. Monet haluavat olla todella hyviä vanhempia. Vanhemmuussuhde nähdään tärkeämpänä kuin parisuhde.

Kun vanhemmat pitävät huolta heidän välisestä tunneyhteydestään, he antavat lapselle mallin siitä, mitä on olla turvallisesti ulkopuolinen. Olet meille tärkeä, mutta et pääse mukaan tähän vanhempien väliseen yhteyteen.

 

Lämmöllä,

Anja Nwose

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Rauhoittavaa valoa. Kuva: Pixabay

Asun aivan vanhan hautausmaan vieressä ja kuljen usein sen läpi. Siinä on joka kerran jotakin pysäyttävää. Puiden kauneus. Siellä näkemäni ihmiset. Usein pysähdyn jonkun hautakiven luokse. Hautausmaa rauhoittaa. Se auttaa muistamaan, että elämässä tärkeintä on eläminen.

Elänkö juuri nyt sellaista elämää kuin haluankin elää? Toteutanko haaveitani siinä määrin kuin juuri nyt on mahdollista? Pitäisikö elämässäni muuttaa jotakin? Voinko itse vaikuttaa siihen?

Hautausmaat ovat Suomessa myös kauniita, hyvin hoidettuja puistoja. Niille pääsee vapaasti ulkoilemaan, kunhan tekee sen kunnioittaen. Ihan juoksulenkille en hautausmaalle menisi. Iltakävelylle kyllä.

Jopa perheen yhteiseen kävelyretkeen hautausmaat sopivat hyvin. Lapsille voi kertoa suvun aiemmin eläneiden tarinoita ja lohdullisesti puhua elämään kuuluvasta kuolemasta pelottelematta. Kummitukset ja halloweenkarmeudet asettuvat oikeaan kohtaan satuolennoiksi, pimeyden karnevaaliin kuuluviksi.

Mitä edelleen toivon elämältä? Mitä sinä toivot?

Suosittelen hautausmaatreffejä myös parisuhteen vaalimiseen, edes kerran vuodessa. Hautausmaatreffit irrottavat lapsiperhearjesta tehokkaasti  lyhyelläkin kävelyllä. Pienet riidat ja harmit unohtuvat kuin huomaamatta. Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun mukaan tulee elämän loppumisen todellisuus. Keskusteluun voi tulla uusi, pehmeämpi sävy. Käsi kädessä kävely sitoo tähän hetkeen elävämmin, kiitollisemmin. 

Tietysti voi käydä myös niin, että oman parisuhteen kurjuus alkaa kummitella: haluanko tällaista suhdetta lopun elämääni, haluanko edes nyt? Voinko tehdä jotakin? Voimmeko tehdä jotakin yhdessä? Haluanko muutosta, haluatko sinä muutosta? Elämä on lyhyt pitkään jahkailuun. 

Hautausmaatreffeillä voi myös haaveilla: Mitä edelleen toivon elämältä? Mitä sinä toivot? Tai Edith Södergranin sanoin:

"Minä haluan leikkitoverin, joka murtautuu ulos kuolleesta graniitista uhmaamaan ikuisuutta."

Hautausmaan terveisin, Mari

Pyhäinpäivää vietetään maailmanlaajuisesti 1.11. meillä lauantaina 2.11. Hautausmaat täyttyvät kynttilöistä, joilla muistetaan kuolleita rakkaitamme.

 

 


 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Osaavatkohan kirahvitkin kettuilla vai ovatko niiden sanat yhtä lempeitä kuin niiden silmät? kuva: Sponchia / Pixabay

Kettuilu on älyllistä sanoilla leikittelyä ja yhteistä hauskanpitoa. Kaveriporukoissa se voi olla yksi yhdessäolon muoto ja tapa vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Siihen kuuluu sisäpiirijuttuja, joita muut eivät tajua.

Kaikille kettuilukulttuuri ei kuitenkaan sovi. Kirjailija Kjell Westö kertoo Anna-lehden haastattelussa: ”Minun on vaikea kestää edes suomalaiseen mieskulttuuriin kuuluvaa ystävällismielistä kettuilua. Haluan, että ihmiset ovat mukavia toisilleen.”

On väliä, millaisia sanoja käytämme, kun puhumme muille ihmisille ja muista ihmisistä.

Jotkut parit ja perheet kommunikoivat kettuillen. Ehkä se voi parhaimmillaan toimia kuten kaveriporukoissa. Silti sillä on väliä, millaisia sanoja käytämme, kun puhumme muille ihmisille ja muista ihmisistä. Ei kettuilu aina ole ystävällismielistä. Huumorin viitan alle piilotettuina vihamielisyys ja kiusaaminen saavat sallitun ja hyväksytyn muodon.

Huumorin viitan alle piilotettuina vihamielisyys ja kiusaaminen saavat sallitun ja hyväksytyn muodon.

Sanavalinnat paljastavat sen, miten suhtaudumme toisiin. Ne kertovat kunnioituksesta tai sen puutteesta. Filosofi Esa Saarisen vaimostaan käyttämä termi kuningatar tuntuu suomalaisessa ympäristössä vieraalta, mutta silti moni nainen toivoisi omalta puolisoltaan samaa. Samoin Saarisen kaikista miehistä, myös romanikerjäläisestä, käyttämä termi herrasmies kertoo ihailtavan arvostavasta tavasta suhtautua toisiin.

Ronskeilla ilmaisuilla voidaan etäännyttää itseä vaikeilta tai vierailta tuntuvista asioista. Muistan nuoren aviomiehen, joka raskaustestin näytettyä positiivista kertoi kavereilleen: ”Ämmä on pamahtanut paksuksi”. Normaalitilanteissa hän käytti vaimostaan toisentyyppisiä sanoja ja raskaus oli molemmille toivottu asia. Ronski kieli kertoi hämmennyksestä uuden ja jännittävän asian edessä.

Kaunis sana omalta puolisolta tai vaikka ohikulkijalta voi pelastaa koko päivän.

Positiivisia tunteita ilmaisevat sanat voivat tuntua omaan suuhun vierailta, jos niitä ei ole tottunut kuulemaan, saati käyttämään. Silti jokainen kaipaa kiittämistä, kannustamista ja kehuja. Kaunis sana omalta puolisolta tai vaikka ohikulkijalta voi pelastaa koko päivän.

Puhetyyli on osa parin ja perheen kulttuuria. Se periytyy paljolti omasta lapsuudenkodista saamamme mallin mukaan.  Puhumme helposti läheisillemme niin kuin olemme kuulleet omien vanhempiemme tai muiden perheen aikuisten puhuvan, siitäkin huolimatta vaikka se tyyli olisi lapsena tuntunut ikävältä.

Puhumme läheisillemme niin kuin olemme kuulleet omien vanhempiemme puhuvan, siitäkin huolimatta vaikka se tyyli olisi lapsena tuntunut ikävältä.

Omaa sanastoa voi tietoisesti muokata. Joskus on terveellistä kuunnella ulkopuolisen korvin, miltä oma puhe kuulostaa. Miltä mahtaa lapsesta tuntua, jos hänelle rakasta isää kutsutaan siaksi tai luuseriksi tai äitiä lehmäksi tai huoraksi? Yleensä näihin termeihin liittyy vielä tehosteena voimasana.

Rumien sanojen takaa voi löytyä kipeitä ja vaikeasti ilmaistavia tunteita: turhautumista, pelkoa, surua, yksinäisyyttä, kaipausta toisen lähelle. Miten erilaisen vastaanoton saisikaan, jos ilmaisisi niitä tunteita. Silloin puhuttaisiin oikeista, tärkeistä asioista ja se veisi parisuhteen ihan toiselle tasolle.

Rumien sanojen takaa voi löytyä kipeitä ja vaikeasti ilmaistavia tunteita.

Voit itse omalta osaltasi vaikuttaa ympäröivään puheilmastoon. Millaisessa ilmastossa haluat itse elää ja millaisessa kasvattaa lapsesi?

Tee hyvä ilmastoteko: vaihda sisäilmaa myrkyttävät sanat terveellisempiin ja hyvää tekeviin.

Raikkautta ja rakkautta myös puheeseen,

toivoo Paula, perheneuvoja

 

Tästä kirjoitti myös Helsingin Sanomat ja Sanna Aavaluoma

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat