Kirjoitukset avainsanalla Parisuhde

Yksinäisyyden kokemus voi yllättää. Kuva: Pixabay.

Lapset tappelevat ja koti on sotkuinen. Silloin mielessä ei yleensä pyöri voimalauseita. Yksi ajatus on kuitenkin erityisen vaarallinen. Se syö viimeisetkin voimat: Mun pitää selvitä yksin.

Ajatus saattaa tulla niin vaivihkaa, ettei sitä edes huomaa. Katsot ympärillesi ja huokaiset: Kukaan muu ei tee täällä mitään kuin minä.

 

Itsenäisyyden ihanteesta tulee piina

Suomalaiset ovat kasvattaneet lapsia itsenäisyyteen. Moni on joutunut liian isoihin saappaisiin liian pienenä. Yhteiskuntamme nojaa siihen, että lapset pärjäävät pitkiä aikoja yksin kotona.

Vaikka on ollut ikävä vanhempia ja on pelottanut, on pitänyt purra hammasta yhteen, tsempata ja näyttää urhealta. Meidän lapsi on niin reipas.

Itsenäisyyden ihanne muuttuu helposti piinaksi. On vaikea ottaa apua vastaan. Kyllä mä pärjään.

 

Satuttavat sammakot

Kun päässä pyörii Taas mun pitää hoitaa kaikki yksin -ajatus, suusta pääsee yleensä kurjia sammakoita. Tiuskimme lapsille ja valitamme puolisolle.

Tää koti on ihan läävä. Kohta mä heitän kaikki teidän tavarat roskiin. Ei susta ole mihinkään. Katsotaan, kuinka kauan jaksan tätä touhua.

Vaikka itse tietäisit, ettet sano epätoivoisia lauseita tosissasi, ne satuttavat läheisiä. Sammakkolauseet etäännyttävät meitä perheenjäsenistä ja vahvistavat tunnetta yksin jäämisestä.

 

Taas mä oon tässä tilanteessa

Jos olet elämässäsi joutunut liian tiukkoihin paikkoihin, näistä hetkistä on jäänyt mieleesi ja kehoosi muistijälkiä. Ne aktivoituvat kuormittavassa tilanteessa.

Taas näin, taas mä hoidan tän jutun ilman kenenkään apua.

Rankka tilanne tuntuu samalta kuin aikaisemmatkin kokemukset, jolloin ei ole saanut riittävästi apua. Vanha muisto saattaa hämätä luulemaan, että nykyhetki on yhtä kaoottinen.

Puoliso vaikuttaa samanlaiselta kuin tyly eksä tai liialliseen vastuuseen sysännyt vanhempi.

Tutulta tuntuvassa tilanteessa on vaikea nähdä selkeästi. Ehkä puoliso ei olekaan niin paha kuin miltä hän vaikuttaa. Se, ettei hän siivonnut tai unohti ilmoittaa lapsen uimakouluun, ei välttämättä tarkoita sitä, että hän käyttäytyi niin ilkeyttään.

 

Puolison kanssa samassa paatissa

Monet asiakkaat ovat kokeneet, että pariterapian myötä on tullut kokemus samassa veneessä olemisesta. Elämäntilanne on yhtä rankkaa kuin ennenkin. Taloushuolet jatkuvat. Erityislapsen haasteisiin ei löydy apua. Aika ei tahdo riittää arjen juttuihin. Mutta omaa jaksamista helpottaa se, ettei vedä yksin perässään valtamerilaivaa. Seilaamme puolison kanssa samassa paatissa.

 

Turvalliset voimalauseet

On tilanteita, joissa lähituki puuttuu. Silloin kannattaa hakea apua. Avun hakeminen on itsensä arvostamista. Tekee hyvää kyseenalaistaa Pakko mun on tästäkin selvitä yksin -asennetta.

Yksinäisyyden vastavoimaksi kannattaa kerätä voimalauseiden ja -kokemusten kokoelma. Kun yksinäisyys vyöryy päälle, palauta mieleesi ystävällisiä katseita, lempeitä kosketuksia ja rohkaisevia sanoja. Hyviä muistoja kannattaa vaalia.

Tiukan paikan tullen voi jutella itsekseen. Turvalliset sanat auttavat, kun pärjäämisen pakko puristaa rintaa. Ei mitään hätää. Kaikki järjestyy. Me selvitään tästä.

 

Terkuin,

Anja Nwose

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyikö se sopiva? Kuva: oma, kuvauspaikka Villa Kaaos

Vastarakastuneet ovat aina lähekkäin, tiiviisti toistensa iholla. He eivät voi hetkeäkään pitää käsiään irti toisistaan. He ovat helppoja yövieraita, sillä heitä mahtuu helposti kaksi kappaletta kahdeksankymmentäsenttiseen sänkyyn.

Mutta kateellisten vitsailut sikseen. Vastarakastuneilla on viisautta, josta kannattaa pitää kiinni. Niin toimimalla voidaan olla rakastuneita vielä siinäkin vaiheessa, kun vasta-sanan on jo aikaa sitten voinut pyyhkiä yli. 

Vastarakastuneilla on viisautta, josta kannattaa pitää kiinni.

Vastarakastuneiden viisaus  voidaan kiteyttää kahteen lauseeseen:

1. Koskettakaa toisianne joka päivä

Vastarakastuneiden ihokontakti, halaus, silitys, suudelmat ja sylikkäin istuminen on ihmisen luonnollisen perustarpeen toteuttamista. Siitä lähtien, kun vauva sukeltaa kohdusta vanhempiensa käsivarsille, hän kaipaa kosketusta ja hyväilyä. Tämä perustarve säilyy kaikilla nisäkkäillä läpi elämän. 

Jos pettyneenä, väsyneenä ja loukkaantuneena alkaa vetäytyä eroon fyysisestä läheisyydestä, paluu yhteyteen voi käydä vaikeaksi.

Koskettamista, fyysistä läheisyyttä, kannattaa vaalia. Jos pettyneenä, väsyneenä ja loukkaantuneena alkaa vetäytyä eroon fyysisestä läheisyydestä, paluu yhteyteen voi käydä vaikeaksi. Askeleet takaisin toisen luo ovat pitempiä kuin ne, jotka otettiin pois päin. On normaalia riidellä. Riidellessä, loukkaantuessa, yhteys toiseen katkeaa. Sovinnon tekeminen palauttaa yhteyden parhaimmillaan entistä vahvempana. Kumpikin on oppinut jotakin. Pitkittyvä riita vetäytymisineen voi kuitenkin johtaa mykkäkouluun, jonka välttäminen  sisältyy toiseen vastarakastuneiden viisauteen;

2. Puhukaa toisillenne joka päivä

Vastarakastuneita ei tarvitse patistaa puhumaan. He keskustelevat yökaudet aina, kun rakastelemiselta ehtivät. He haluavat oppia tuntemaan toistensa ajattelua, arvomaailmaa, toiveita ja unelmia. He haluavat ymmärtää toisiaan. Jos pari säilyttää keskusteluyhteyden ja jatkaa niin arkisten tapahtumien kuin tunteidensa ja tarpeidensa jakamista, he eivät pääse lipumaan liian etäälle toisistaan.

On tärkeää olla välillä erossa ja ehtiä kaivata kumppaniaan

Vastarakastumisen symbioosi antaa vähitellen tilaa kummankin yksilön erillistymiselle. Tämä on tarpeellista mielenkiinnon ja uteliaisuuden säilymiselle suhteessa. On tärkeää olla välillä erossa ja ehtiä kaivata kumppaniaan. Ilman pois lähtemistä  ei saa kokea takaisin tulemisen ihanuutta. Erillistymistä ja itsenäistymistä on sekin, että toisesta nousee esille yllättäviä, uusia puolia. Joistakin niistä on helppo pitää, toisista ei. Tarvitaan puhumisen taidon opettelua, jotta yhteisymmärrys  löytyy. 

Puhu rakkaallesi tänään äläkä unohda koskettaa häntä.

Rakkaudella

Päivi

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Hei kulta! Kirjoitan sulle, koska liian harvoin tulee sanottua... Kuva: Paula Ruotsalainen

Kirjoitimme puolisoni kanssa alkuvuodesta toisillemme rakkauskirjeet. Heräte siihen tuli ulkopuolelta. Hyvä, että tuli, koska muuten emme olisi sellaiseen ryhtyneet. Kirjeistä paljastui tärkeitä asioita, joita ei ollut sanottu aiemmin. Voi olla, että ilman kirjeiden kirjoittamista ne olisivat jääneetkin sanomatta.

Kirjeet lähensivät meitä ihan uudella tavalla.

Niistä seurasi yllättäviä, ihania asioita, jotka vahvistivat suhdetta entisestään. Näiden kokemusten myötä suosittelen rakkauskirjeiden kirjoittamista tapana ylläpitää ja vahvistaa parisuhdetta. Se sopii hyvin myös muihin ihmissuhteisiin. Kirjoita ystävällesi, lapsellesi, vanhemmallesi tai kenelle vaan itsellesi tärkeälle ihmisille.

Itselle merkityksellisiä asioita on helpompi ilmaista kirjoittamalla.

Puhuminen on joskus vaikeaa. Itselle merkityksellisiä asioita on helpompi ilmaista kirjoittamalla. Kirjoittaessa ehtii harkitsemaan sanojaan ja tekstiä voi muokata rauhassa.

Yksi hyvä tapa on käyttää vapaan kirjoittamisen metodia. Voit aloittaa tarttumalla kynään tai näppäimiin ja antaa tekstiä tulla suodattamatta. Tämä on tapa, jonka avulla oppii itsestään, omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Siinä mieli nostaa esiin asioita, joista emme ole olleet tietoisia. Näin saat koottua materiaalia varsinaiseen kirjeeseen. Seuraava vaihe on sitten valita tekstistä ne asiat, jotka haluat kumppanillesi kertoa, ja muokata kirje mieleiseksi.

Jos haluat kertoa tärkeälle ihmiselle jotain, mutta et saa sanottua, kirjoita!

Toinen vaihtoehto on käyttää apuna valmista mallia. Laadin tähän oman ehdotukseni. Sitä voi käyttää sellaisenaan tai muokata oman mielen mukaan. Ole hyvä!

  • Kirjoitan sinulle, koska haluan kertoa, että…
  • Ihailen sinussa…
  • Pidän siitä, kun…
  • Ilahdun, kun sinä…
  • Toivon enemmän…
  • Toivon vähemmän…
  • Toivon, että tekisimme taas jotain… (joka oli mukavaa, mutta mikä on nyt jäänyt)
  • Toivon, että tekisimme … (jotain, mitä emme ole ennen tehneet)
  • Toivon, ettemme enää…
  • Olen väsynyt….
  • Joskus pelkään…
  • Kaipaan…
  • Olet minulle tärkeä, koska…
  • Haluan olla sinulle….
  • Haluan olla kanssasi, koska…
  • Tulevaisuudessa toivon, että sinä ja minä…

Tehokkainta on, jos molemmat kirjoittavat kirjeen toisilleen. Ne voidaan myös lukea ääneen, mikä lisää sanojen vaikutusta. Rakkauskirje toimii myös yksipuolisena viestinä. Jos haluat kertoa tärkeälle ihmiselle jotain, mutta et saa sanottua, kirjoita!

 

Tunteikkaita hetkiä kirjeiden kirjoittamisen ja jakamisen äärellä,

toivottaa Paula

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Toisen tuki huolissa ja suruissa on uskomaton helpotus. Kuva: Katianna Ruuskanen

 

Elämässä on kestämistä. Arki voi olla helpottavaa loman jälkeen, mutta arki on myös raskasta ja tylsää. Eikä aina ole vaihtoehtoja, vaan eteen tulevat vaikeudet on kestettävä, elettävä läpi. Huolia ei millään myönteisellä ajattelulla tai arjen järjestelemisellä saa katomaan, vaan ne on kestettävä. Parisuhteeseen ja perhe-elämään kuuluu paljon toinen toisensa tukemista ja kannustamista.  

Loman jälkeen omien voimien jakaminen kotiarjen ja työarjen välillä alkaa taas. Riittämättömyyden tunne lisääntyy. Muistinko kaiken? Kumman pitikään tänään vastata kaverisynttäreiden lahjasta? Millä kentällä treenit nyt ovat? Lukemattomia muistamista vaativia asioita suorastaan tulvii arkeen leppoisan loman jälkeen. Tai sitten päiväkoti- ja koulukauden alettua monessa perheessä aloitetaan flunssakierre heti ensimmäisillä viikoilla. Kuka nyt jää kotiin sairaan kanssa? Joko pitää mennä lääkäriin? Onko jo korvatulehdus vai ei? Puhumattakaan niistä inhottavista, kihomadoista tai täistä. Mikä rumba niiden myötä arkeen tuleekaan!

Huolia ei millään myönteisellä ajattelulla tai arjen järjestelemisellä saa katomaan, vaan ne on kestettävä.

Elämässä on kestämistä. Joskus tulee myös suurempia suruja: läheisen yllättävä sairastuminen tai  jopa kuolema avaa arkeen suuren tunteiden syöverin, jolle tarvitsisi löytää oma aikansa. Aika itkulle ja suremiselle, huolille ja peloille. Elämään kuuluvien suurien surujen käsittelyyn ei nykyelämässämme ole oikein enää traditioitakaan, jotka ennen helpottivat tunteiden käsittelyä ja antoivat suremiselle tilaa. Hidastaminen ja hiljentäminen suruaikana alkaa olla unohdettu tapa, vaikka ihmisinä emme ole muuttuneet, vaan juuri rauhaa tarvitsisimme surun tullessa kohdalle. 

Ota mut syliin, lohdutatko, auta mua kestämään.

Elämässä on kestämistä, mutta onneksi on kumppani. Parasta lohdutusta niin suureen suruun kuin arjen ahtauteen on monesti syliin pääseminen, aikuisellekin. Toisen ihmisen läheisyys, lämpö, sydämen syke rauhoittaa, auttaa kestämään. Hyvässä parisuhteessa tätä voi toiselta pyytää: ota mut syliin, lohdutatko, auta mua kestämään. Toki lapsikin voi lohduttaa olemassaolollaan ja halauksellaan, mutta lapsen on hyvä antaa lohduttaa omista tarpeistaan käsin. Lapsi ei voi olla aikuisen tukipylväs, hän nääntyy sellaisen alle. Aikuinen tarvitsee aikuisen tuekseen.

Elämässä on kestämistä.

Kumppanille voi myös puhua typerimmätkin huolet ja mokat sekä suurimmatkin pelot. Kumppanin kanssa yleensä myös pohditaan vaikeuksia: mitä nyt pitäisi tehdä. Tämä on suuri helpotus, yhteinen pohtiminen. Monet erovanhemmat kaipaavat juuri tätä, yhteistä pohtimista ja erityisesti lapsiin liittyvien huolien jakamista.

Elämässä on kestämistä. Vanhempina meidän on tärkeää opettaa lapsillemme myös taitoa kestää elämän tylsyyttä, puuduttavuutta, vaikeuksien kanssa olemista ja suremista. Näissä asioissa joutuu itse kukin kyllä oppimaan koko ikänsä. Jokaisen elämään toivoisin kuitenkin kuuluvan kannattelijoita: ystäviä,  ja lähimpänä se oma kumppani.

Jaksamista elämän hankaluuksien ja surujen keskellä toivottaa Mari Kinnunen

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat