Kirjoitukset avainsanalla turvalisuus

Kyyneleet, jotka joku näkee ja ottaa vastaan, hoitavat. Kuva: Katianna Ruuskanen.

Puren hammasta yhteen ja pidättelen kyyneleitä. Juuri nyt en haluaisi itkeä.

Pillittäminen, vollottaminen, poraaminen ja monet muut itkemistä tarkoittavat negatiivissävyiset sanat kertovat, että itkemistä ei arvosteta. Ikään kuin uskottavuutemme menisi, jos alamme itkeä. Joskus ajatellaan, että itkemällä voi yrittää vaikuttaa toisten tunteisiin tai itkijä vain kieriskelee itsesäälissä.

Apua, mitä mä nyt teen? Voi ei, sainko mä hänet itkemään sanomalla jotain väärin?

Useimmat kyyneleet ovat aitoja. Kun toista alkaa itkettää, tiedän, että asia on hänelle merkityksellinen.

 

Suru avaa suojamuurit

Monet merkittävät muutokset ovat työhuoneessani lähteneet liikkeelle siitä, että pariskunta itkee yhdessä. Liikutuksen hetkissä aika pysähtyy. Voimme surra kuollutta läheistä tai kurjaa lapsuutta. Voimme surra menetettyjä mahdollisuuksia tai sitä, ettei parisuhde mennyt suunnitelmien mukaan. Voimme surra uskottomuuden kipua tai puhumattomuudesta seurannutta ahdistusta.

Suru avaa suojamuurit. Suremalla asiat pääsevät taas virtaamaan. Se mikä on jämähtänyt paikalleen, voi liikahtaa.

 

Liikutus lisää luottamusta

Vaatii paljon turvallisuutta ja rohkeutta näyttää haavoittuvuutensa. On tervehdyttävää, jos puoliso silloin elää mukana tunteessa. En jääkään yksin suruni kanssa.

Yleensä asiakkaat kommentoivat, että luottamus kumppaniin ja parisuhteeseemme lisääntyi, kun näin toisen itkevän.

 

Menneille asioille ei voi enää mitään. Turha niitä on vatvoa. 

 

Poikien itkemistä on rajoitettu

Älä nyt turhasta itke. Monen lapsen kipu on ohitettu tokaisemalla näin. Varsinkin poikien itkemistä on rajoitettu. Harvalla on malli itkevästä miehestä. Jos ei ole saanut turvallisia itkemisen kokemuksia, on vaikea kyynelehtiä puolison lähellä.

Ketään ei voi painostaa itkemään eikä kyyneleiden puute tee ihmisestä kylmempää. On paljon sellaista itkua, joka ei tule kyyneleinä ulos. Ei siis kannata arvottaa puolison herkkyyttä kyyneleiden perusteella.

 

Lempeä katse auttaa

Jos itkeminen ja lohdutuksen saaminen ovat omassa kokemusmaailmassasi vieraita asioita, voit hämmentyä puolison kyyneleistä. Ehkä koet avuttomuutta. Apua, mitä mä nyt teen? Voi ei, sainko mä hänet itkemään sanomalla jotain väärin?

Itkevä ei tarvitse selityksiä. Hän kaipaa lohdutusta ja läsnäoloa. Katso itkevää puolisoa lempeästi. Jos tuntuu luontevalta, ota häntä kädestä kiinni tai anna halaus. 

 

Suremalla asiat pääsevät taas virtaamaan. Se mikä on jämähtänyt paikalleen, voi liikahtaa.

 

Unohdettu voima 

Monesti ajattelemme, ettei menneille asioille voi enää mitään. Turha niitä on vatvoa. Silloin unohdamme suremisen voiman. Erityinen voima on yhdessä suremisessa.

Olemme opetelleet itkemään piilossa. Käännämme katseen pois, kun kyyneleet valuvat. Tai vitsailemme, että taisi tulla allerginen kohtaus.

Itku puhdistaa. Yhdessä itkeminen puhdistaa vielä syvemmältä.

 

Liikutuksista kiitollisena,

Anja Nwose

 

P.S. Sain idean tähän kirjoitukseen, kun luin Johanna Malisen kolumnin. Hän tuo esille Williman Freyn tutkimuksen, jonka mukaan itkeminen puhdistaa elimistöä haitallisista stressihormoneista.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat