Kirjoitukset avainsanalla ihmisen arvo

Kuvaaja Katianna Ruuskanen

Aloite pariterapiaan menemisestä tulee nykyään yhtä usein mieheltä kuin naiselta. Mitä sitten palvelee myytti, ettei suomalainen mies puhu eikä pussaa. Pariterapiassa miehet puhuvat (myös tunteistaan) samalla tavalla kuin naiset, kun he saavat tilaa ja heitä kuunnellaan rauhassa. Terapiassa suhteessa koetut asiat alkavat saada uudenlaista näkökulmaa, kun mukaan otetaan terapeutin osuutta; tilan antamista molemmille, kuuntelemista ja uudenlaisia kysymyksiä.

Aloite pariterapiaan menemisestä tulee nykyään yhtä usein mieheltä kuin naiselta

Pariterapeutit samoin kuin heidän asiakkaansa ovat joskus kiinni vahvassa sukupuolisidonnaisessa ajattelussa ja  rooleissa. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten tulee kohdatuksi ja kohdelluksi pariterapiassa. Samoin lienee neuvolassa tai sosiaalitoimessa. Muutos tapahtuu vasta kun työntekijät ja asiakkaat tiedostavat ja omaksuvat paremmin sukupuolisensitiivistä ajattelua.

Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa ihmisen kohtaamista ja hyväksymistä ainutkertaisena, omana itsenään. Se merkitsee sukupuoleen kohdistuvien rooliodotusten ja käyttäytymismallien avaamista, purkamista ja laajentamista.

Nykyisin puhutaan myös mieserityisyydestä ja naiserityisyydestä. Näillä termeillä kiinnitetään huomiota miesten ja naisten samanlaisuuteen samoin kuin erilaisuuteen. Omassa viitekehyksessäni kirkon perheneuvojana, jossa patriarkaalisella perinteellä on pitkä ja raskas historia, puhuisin mieluummin ihmisen erityisyydestä kuin sukupuolierityisyydestä. Minulle ihminen on ensisijaisesti ihminen, lähes Jumalan kaltainen olento, aina arvokas ja kunnioitettava.

Minulle ihminen on ensisijaisesti ihminen, lähes Jumalan kaltainen olento, aina arvokas ja kunnioitettava   

Vuorovaikutus- ja kommunikaatiovaikeudet ovat tavallisin syy hakeutua pariterapiaan. Muita yleisiä aiheita ovat eroajatukset, uskottomuus, elämänvaiheeseen liittyvät tilanteet ja erilaiset riippuvuudet. Usein pariskunnat tunnistavat tilanteen, joissa heille ensimmäisiä kertoja tulee mieleen, että olisi hyvä saada apua joltakin ulkopuoliselta. Tähän kohtaan saatu pariterapeuttinen apu olisi tehokkainta, kun asiat eivät ole vielä menneet umpisolmuun. Valitettavasti usein päädytään vielä ajattelemaan, että eiköhän tästä selvitä kahdestaan eteenpäin. Onneksi usein selvitäänkin, mutta aikaa se voi viedä.   

Kokemukseni pitkästä ihmissuhdetyöstä on, että moni mies vastustaa pariterapiaan hakeutumista, koska pelkää joutuvansa syytetyn penkille. Hän voi tuntea, ettei tule kuulluksi, kun ei ole niin taitava ilmaisemaan itseään kuin puoliso. Olen pohtinut, miten paljon tämä liittyy kasvatuskulttuuriimme. Lasten välisissä kiistoissa aikuiset ratkaisevat kiistoja kysymyksillä: kuka aloitti, kuka löi ketäkin, kuka sanoi mitäkin. Lasten kanssa harvoin pysähdytään miettimään, millaisia asioita riitelemällä ollaan ratkaisemassa. Niinpä myös aikuisuudessa puolisoiden välisissä riidoissa aletaan ensimmäiseksi syyttelemään ja puolustautumaan, etsimään syyllisiä ja syyllistämään. Riidassa keskitytäänkin enemmän riitelyn tapaan kuin itse asiaan, josta ollaan eri mieltä. Riitely nähdään harvoin yrityksenä löytää rakentava ongelman ratkaisu.

Terapiahuone ei ole oikeussali, jossa terapeutti on oikeudentuomari tai vielä vähemmän syyttäjä

Terapiahuone ei ole oikeussali, jossa terapeutti on oikeudentuomari tai vielä vähemmän syyttäjä. Hänen tehtävänsä on pyrkiä kuuntelamaan parisuhteen osapuolia tasapuolisesti, eikä hän voi asettua kummankaan osapuolen puolelle. Toisaalta hän joutuu monissa tilanteissa herättelemään ihmisissä vastuun ottamista. Tällaisia tilanteita ovat rajut loukkaukset, huono kohtelu, puolison pettäminen sekä henkinen että fyysinen väkivalta. Työssäni olen vain perheasioiden sovittelussa yksiselitteisesti lapsen puolella.

Eräässä lehdessä 43-vuotias mies kertoo roolistaan perheessä: "Koen jääneeni perheeni jätelavaksi, jolle kukin heittää roskat katsomatta, onko astia jo täynnä." Kotona hän oli saanut toistuvasti viharyöpyn puolisoltaan, kun oli uskaltanut puhua pariterapiassa rehellisesti. Hän koki kuitenkin terapiasta olleen hyötyä, koska se oli vahvistanut tehtyä eropäätöstä. Jos kiinnostuit, lue: Pekka Juntti: Maa on täynnä ihania äijiä

Ihmisen äänen puolesta Seppo Viljamaa

 

    

   

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat