Kirjoitukset avainsanalla Seppo Viljamaa

Kuvaaja Hannu Moilanen

Omat ystävät ja heidän kanssaan vietetty aika voi aktivoida parisuhteessa hyvin erilaisia, toisilleen vastakkaisia kokemuksia. Toinen voi kokea mustasukkaisuutta, riittämättömyyden tunnetta, kateutta ja hylätyksi tulemista. Toinen puolestaan saa tarvitsemaansa vapautta ja yksityisyyttä, yhteenkuuluvuutta, yhteyttä ja voimaantumista.

Tärkeää olisi kyetä keskustelemaan omien ystävien merkityksestä ilman loukkaantumista ja riitelyä. Molempien kokemus on itselle sekä toiselle totta. Kokemus syntyy jostakin aiemmin eletystä ja koetusta.

Yhdenlaista kuplassa elämistä sekin on, mutta ihanaa

Olen rakastunut elämässäni kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla suhteen alku oli siltä osin samanlainen, että ensimmäisinä päivinä ja kuukausina keskustelu kumppanin kanssa oli todella innostunutta ja mukaansa tempaavaa.

Molemmilla osapuolilla oli kova halu oppia tuntemaan toinen ja antaa mahdollisimman myönteinen kuva itsestä. Nuoruuden rakkauden kohdalla olisi jopa ollut tarvetta siihen, että joku olisi jakanut puheenvuorot, ettei oltaisi puhuttu yhtä aikaa.Mahdanko olla ainoa, jolla on tällaista kokemusta parisuhteen alkuvaiheista?

Suhteen ensimmäiset kuukaudet ja parhaimmillaan vuodet ovat usein niin tyydyttäviä, että ei kaipaa kumppaninsa lisäksi juurikaan parisuhteen ulkopuolisia ihmisiä. Yhdenlaista kuplassa elämistä sekin on, mutta ihanaa. 

Kupla-ajasta on jäänyt ymmärrys, että suhteen ympärille on piirtyneet sitä suojaavat rajat. Kummallakin on vastuu siitä, ettei lähde rikkomaan puolison kanssa tehtyä sitoumusta. On varjeltava päätöstä seurustelusta, kihlauksesta ja avioitumisesta.

Rakastumisen kuplaan ei voi kuitenkaan jäädä 

Rakastumisen kuplaan ei voi kuitenkaan jäädä. Se tukahduttaa suhteen ja persoonamme. Yksi ihminen, rakastava ja rakastettu, ei kykene täyttämään kaikkia ihmisen odotuksia ja erilaisia sosiaalisia tarpeita.

Ystävien ja kavereiden kanssa yhteydenpito tuo parisuhteeseen ilmavuutta. Jaksamisen ja virkistäytymisen kannalta sitä tarvitsee erityisesti silloin, kun lapset ovat pieniä ja omaa aikaa luontaisesti on minimaallisen vähän. Lasten kasvaessa vanhemmille jää entistä enemmän aikaa omille harrastuksille ja kavereille.

Ystävien ja kavereiden kanssa yhteydenpito tuo parisuhteeseen ilmavuutta  

Miksi näistä omista ystävistä ja kavereista tulee kuitenkin parisuhteissa kiistaa? Kiistojen ratkaisemiseksi on mentävä aivan juurisyihin. Parisuhteen ammattilaisen kanssa on hyvä tarkastella mm.sitä, millainen on kumpaisenkin tapa olla vuorovaikutuksessa  puolisonsa kanssa. Näistä erilaisista kiintymyssuhteista parisuhteessa voit lukea enemmän Väestöliiton nettikurssilta .

Tarve pitää yhteyksiä omiin ystäviin ja kavereihin riippuu ihmisen sosiaalisuudesta. Sosiaalisuuteen vaikuttavat myös oman lapsuuden perheen elämäntavat. Joissakin perheissä ovet ovat aina olleet auki naapureille, sukulaisille ja ystäville.

Toisissa perheissä on pitäydytty enemmän olemaan oman perheen kesken. Tällä voi olla oma vaikutuksensa omien ystävien merkitykselle parisuhteessa. Mutta kumppanien erilaisuus tässäkin kohtaa voidaan nähdä rikkautena, eikä kiistan aiheena.

Terveisin Seppo Viljamaa   

 

     

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvaaja Hannu Moilanen

Pitkissä parisuhteissa katse ja kosketus usein unohtuvat. Silmiin katsomisella ja vaihdetuilla katseilla oli toisen löytymisessä, ihastumisessa ja rakastumisessa suuri merkitys. Näin iskelmämusiikin sanoitukset ja elokuvien juonet vakuuttavat.

Katsekontaktin voima on samanaikaisuus

Katsekontaktin voima on samanaikaisuus. Katsekontaktissa ja kosketuksessa ihminen on samanaikaisesti antava ja saava osapuoli. Keskustelu puolestaan on vuoropuhelua. Ensin puhut sinä ja sitten puhun minä. Parisuhteen kärhämissä järjestys heittää häränpyllyä.

Mihin katseen voima on pitkässä parisuhteessa kadonnut? Onko puolison katseesta heijastunut liian usein  kylmyys, tyhjyys, epäluuloisuus, välinpitämättömyys, vihaisuus ja halveksunta? Näin ollen hänen katsettaan alkaa väistellä. "Silmät ovat sielun peili" sanonta pitää paikkansa. Katse ja kasvojen ilme kertovat paljon ihmisen tunne- ja mielentilasta sekä luonteesta.

Tehdäänkö katseesta myös vääränlaisia tulkintoja? Voisiko havaintoja tarkistaa kysymällä niistä? Sisäänpäin kääntyneisyyttä, pelokkuutta, ahdistuneisuutta ja hämmentyneisyyttä ei  ole helppo tulkita oikein. Kysyvä korjausliike raivaa tilaa toisenlaisille katseille. Nauravat silmät, tarkkaavainen, utelias, lämmin, myötätuntoinen, rakastava ja hyväksyvä katse ovat balsamia molempien haavoille.

Läpi elämänsä ihminen katsoo toista ihmistä nähdäkseen, kuinka hänet nähdään.

Väestöliiton sivuilla vanhemmuudesta kirjoitetaan: "Hyväksyvä katse, kosketus, peuhupaini ja sylissä tai kainalossa oleminen viestivät lapselle, että hän on arvokas." Aikuinenkin tarvitsee hyväksyvää katsetta  - erityisesti rakkaimmiltaan. Läpi elämänsä ihminen katsoo toista ihmistä nähdäkseen, kuinka hänet nähdään. Puoliso on muiden ihmisten tavoin peili, josta kukin katsoo itseään. Tässä peilauksessa parhaimmillaan tuntee itsensä toiselle arvokkaaksi ja merkittäväksi.

Puolison hyväksyvä katse vahvistaa parisuhteen kumppanuutta ja ystävyyttä. Kun on väsynyt ja kokee epäonnistuneensa, puolison kannustava katse ja kuunteleminen palauttavat itseluottamusta. Rohkaiseva katse palauttaa toimintakykyä. 

Kun on tutkittu suoran katsekontaktin vaikutusta vireystilaan ja tarkkaavaisuuteen on todettu:

  • Tarkkaavaisuus lisääntyi
  • Tietoisuus itsestä lisääntyi
  • Muistaminen tehostui
  • Suuntautuminen toisiin lisääntyi
  • Suuntautuminen toisiin muuttui positiivisemmaksi

Tampereen ja Tarton yliopistoissa tehtiin koe, jossa opiskelijoille tehtiin ensin persoonallisuustesti, jossa tutkittiin heidän neuroottisuuden astettaan ja sen jälkeen koetilanne, jossa otettiin katsekontaktia sekä rekisteröitiin aivosähkökäyrää. Koetilanne osoitti, että jos koehenkilöllä oli voimakasta taipumusta varautuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, hänen aivonsa kytkeytyivät toisen katseen alla välttämismodiin. Jos taas henkilöllä oli vain vähän neuroottisuuspiirrettä, aivot kytkeytyivät lähestymismoodiin. Toisille katsekontakti antaa siis kipinää, toista se ahdistaa. Jälkimmäinen ei tunne kykenevänsä vastaamaan katseeseen.

Toisille katsekontakti antaa siis kipinää, toista se ahdistaa.

Parisuhde ei ole kuin pokerinpeluuta, jossa kasvot tulee pitää peruslukemilla. Päinvastoin, toimivassa parisuhteessa tulee kummankin vahvistaa silmillään ja katseillaan sitä, että olet minulle merkityksellinen ja arvokas. Näen sinut lähtiessäni töihin ja tullessani kotiin. Vahvistan ja höystän näitä arjen eroja hipaisulla, halauksella, suukolla ja tervehdyksilläni.

Terveiset helteisestä Kokkolasta! Seppo Viljamaa

        

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Katianna Ruuskanen


Pride kuva
 

Miespariskuntien kodeista on monenlaisia mielikuvia samoin kuin miesluolista. Miesluola on usein heteromiehen autotalli, työhuone tai harrastenurkkaus, johon voi vetäytyä rauhoittumaan ja pohtimaan omia ajatuksiaan. Kenenkään tuntemani miesparin kotona ei kuitenkaan satu olemaan biljardipöytää, baaritiskiä, puhki kulutettuja nahkasohvia eikä seinillä vähäpukeisten naisten tai edes miesten kuvia.

Tuntemieni miesparien kodeista huomaa, että kotia on sisustettu harkiten ja hyvällä maulla. Joidenkin kodit ovat puolestaan tavanomaisia. Yhteistä kodeille on siisteys, jonka osittain selittää se, että kodeissa useinkaan ei asu lapsia. Seiniä ja sisustusta tärkeämpää on kuitenkin puhua miesparien elämästä.

Miespareilla on lähtökohtaisesti aivan samanlaisia vahvuuksia ja heikkouksia keskinäisessä vuorovaikutuksessa kuin heteropareillakin.

Miespareilla on lähtökohtaisesti aivan samanlaisia vahvuuksia ja heikkouksia keskinäisessä vuorovaikutuksessa kuin heteropareillakin. Sukupuolinen suuntautuneisuus ei pääsääntöisesti vähennä tai lisää ihmissuhde - tai selviytymistaitoja parisuhteessa. 

Joskus näyttää kuitenkin siltä, että gaymiehet  ovat kokeneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan niin paljon erilaisuutta ja kiusatuksi tulemista, että heistä on tullut vahvoja ihmissuhdeosaajia. Valitettavasti voi olla toisinkin päin: riittämättömästi puretut traumat yhdistettynä heikkoon itsetuntooon hiertävät toistuvasti parisuhteessa.

Kotona on jokaisen oikeus tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään.

Miesluolia markkinoidaan ja myydään omana tilana, jossa saa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Miesparin kodissa, samoin kuin missä kenen kodissa tahansa, tulisi olla samanlainen ilmapiiri. Tätä vapautta rajoittaa vain se, ettei sillä mitä tehdään, vahingoiteta puolisoa tai jotakuta toista. Kotona on jokaisen oikeus tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään.       

Miesluolassa mies voi ilmaista omaa miehisyyttään tavalla, jolla hän haluaa sen itse tehdä. Sinne voi olla naisilta pääsy kielletty. Siellä ei olla vaimon tai äidin sanoittamisen tai arvostelun alaisia. Miesparin kotiin ovat tavallisesti tervetulleita kaikki; äidit ja isät, miehet ja naiset.

Valitettavasti miesparin kotiin ja heidän yhteiselämäänsä ei suhtauduta neutraalisti. Heidän yhdessäoloaan ja yhdessä elämistään tarkastellaan joko seksuaalisuutta ylikorostamalla tai huomiotta jättämisenä. Kuitenkin myös miesparien suhteessa keskinäinen läheisyys, hellyys ja seksuaalisuus rakentuvat hyvälle tunnesuhteelle ja toimivalle keskusteluyhteydelle.

Kuitenkin myös miesparien suhteessa keskinäinen läheisyys, hellyys ja seksuaalisuus rakentuvat hyvälle tunnesuhteelle ja toimivalle keskusteluyhteydelle.        
 

Hyvää Pride-viikonloppua! Terv. Seppo Viljamaa

Yllä oleva blogikirjoitukseni on ensimmäinen Rakkauden ammattilaiset ryhmässä.

Esikoiseni on joskus esitellyt minut seuraavasti: "Epätavallinen äijä Pohjanmaalta; jooga, kulttuuri ja kuntoilu harrastuksina, perheneuvonnan johtaja ja perheneuvoja. Isä. Isoisä. Pappi."

Tässä luonnehdinnassa on kerrottu minusta oleelliset asiat. Lisään tähän vain sen, että työskentelen Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksessa Kokkolassa. Minulla on onni elää parisuhteessa ja saan nauttia kahden ja pian kolmen lapsenlapsen pappana olosta.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat