Kirjoitukset avainsanalla Paula perheneuvoja

Millaiselta minun elämäni näyttää kauempaa katsottuna? Kuva: Tumisu/pixabay

Kuvittele, että heräisit aamulla koko aikuisikäsi muistista pois pyyhkiytyneenä. Elokuvassa “Rakkautta Pariisissa” (La vie d'un autre) Marielle käy näin. Hän herää 41-vuotissyntymäpäivänsä aamuna upeassa, mutta itselleen vieraassa huoneistoissa. Hänen huhuiluunsa vastaa kodinhoitaja ja keittiöstä löytyy äidiksi häntä puhutteleva lapsi.

Marie on kadottanut muististaan viimeiset 15 vuotta. Hänen viimeinen muistikuvansa on nukahtaminen rakastuneena 25-vuotiaana naisena tuoreen ihastuksensa viereen rakastelusta raukeana. Uusi aamu tuo mukanaan monenlaisia yllätyksiä. Ylellinen asunto Eiffel-tornin vieressä ihmetyttää. Suloinen poikalapsi yllättää iloisesti, samoin se, että miestuttavuus onkin nyt aviomies. Negatiivisia yllätyksiä ovat salasuhde työtoveriin ja Marien itsensä vireille laittama avioeroprosessi. Myös tieto isän kuolemasta ja siitä, ettei hän ollut huolehtinut isästään tämän viimeisinä vuosina, tulevat järkytyksinä.

Rakastuneesti käyttäytyvä vaimo hämmentää riitaisassa liitossa elänyttä miestä.

Marie yrittää huolehtia pojastaan niin kuin ajattelee hyvän äidin tekevän. Todellisuudessa lähes kaikki tehtävät on ulkoistettu muille. Aviopuolisoiden välit ovat vuosien kuluessa viilentyneet Marien ollessa keskittynyt etupäässä töihin ja menestymiseen. Nyt rakastuneesti käyttäytyvä vaimo hämmentää riitaisassa liitossa elänyttä miestä. Hän kokee vaimonsa käytöksen sekä hurmaavana että ennen kaikkea epäilyttävänä.

Mitä, jos heräisit huomenna sisäisesti sellaisena kuin olit nuorena?

Mitä jos sinä heräisit huomenna ulkoisesti samanlaisena, mutta sisäisesti sellaisena kuin olit nuorena? Moni asia olisi toisin. Ihmettelisit joitain asioita nykyisessä elämässäsi. Jokin järkyttäisi sinua tai jotain paheksuisit. Olisivatkohan arvosi erilaiset kuin nyt?

Ehkä oletkin osannut säilyttää nuoruuden arvot läpi aikuisen elämäsi.

 Mitä tapahtuisi, jos alkaisit elää nyt nuoruutesi ihanteiden ja arvojen mukaisesti? Kuka iloitsisi, kuka paheksuisi? Kenties huomaisit, että nuoruutesi arvot eivät olekaan kestäviä, sellaisia, joiden mukaan elämää olisi kannattanut ohjata. Tai ehkä voisit todeta, että nuoruutesi arvot ovat hyviä ja viisaita ja ohjaavat sinua oikeaan suuntaan, itsesi näköiseen elämään.

Miten eläisin nyt niin, ettei minun myöhemmin tarvitsisi katua nykyisiä valintojani ?

Elokuva herätti minussa kysymyksen siitä, miten elää nyt. Osaanko elää ja toimia arvojeni mukaisesti? Miten eläisin nyt niin, ettei minun myöhemmin tarvitsisi katua nykyisiä valintojani tai olla järkyttynyt elämäntavastani?

Elämänkokoisiin pohdintoihin sinua kutsuen,

Paula, perheneuvoja

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista rakkaus joulutouhujen keskelläkin. Kuva: Pixabay/Catkin

JOULURAKKAUTTA ON

  • … on löytää joulun tunnelma pienestä hetkestä hälinän keskellä.
  • … vaihtaa musiikiksi jouluradio, koska Hän niin toivoo.
  • … antaa suukko kynnyksen kohdalla, oli mistelinoksaa tai ei.
  • … viedä tai lähettää joulutervehdys sille, joka sitä odottaa ja myös sille, joka sitä vähiten odottaa.
  • … viedä yhdessä kynttilät edesmenneiden rakkaiden haudoille.
  • … koristella ensimmäistä kertaa yhteinen joulukuusi.
  • … käyttää enemmän aikaa juhlasta nauttimiseen kuin sen valmistelemiseen.
  • … on antaa joululle uusi mahdollisuus. Vaikka menneisiin jouluihin liittyisi ikäviä muistoja, voi tänä vuonna luoda uusia ja itselle sopivampia jouluperinteitä.
  • … nauttia jouluyön rauhasta hälinän hiljennyttyä ja pikkutonttujen poistuttua unten maille.
  • … juoda glögiä yhdessä saman viltin alla.
  • … ummistaa silmänsä sotkuisilta kohdilta ja kohdistaa katse siihen kaikkeen, mikä on hyvää, ihanaa ja omanlaista.
  • … pitää mielessä, että epätäydellisyys on elämän merkki.
  • ... huomata, että joulu tulee, vaikka olisit väsynyt tai sairas.
  • … muistaa, että omanlainen joulu on juuri se oikea.

Armollista joulun aikaa jokaiselle!

t. Paula, perheneuvoja

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Osaavatkohan kirahvitkin kettuilla vai ovatko niiden sanat yhtä lempeitä kuin niiden silmät? kuva: Sponchia / Pixabay

Kettuilu on älyllistä sanoilla leikittelyä ja yhteistä hauskanpitoa. Kaveriporukoissa se voi olla yksi yhdessäolon muoto ja tapa vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Siihen kuuluu sisäpiirijuttuja, joita muut eivät tajua.

Kaikille kettuilukulttuuri ei kuitenkaan sovi. Kirjailija Kjell Westö kertoo Anna-lehden haastattelussa: ”Minun on vaikea kestää edes suomalaiseen mieskulttuuriin kuuluvaa ystävällismielistä kettuilua. Haluan, että ihmiset ovat mukavia toisilleen.”

On väliä, millaisia sanoja käytämme, kun puhumme muille ihmisille ja muista ihmisistä.

Jotkut parit ja perheet kommunikoivat kettuillen. Ehkä se voi parhaimmillaan toimia kuten kaveriporukoissa. Silti sillä on väliä, millaisia sanoja käytämme, kun puhumme muille ihmisille ja muista ihmisistä. Ei kettuilu aina ole ystävällismielistä. Huumorin viitan alle piilotettuina vihamielisyys ja kiusaaminen saavat sallitun ja hyväksytyn muodon.

Huumorin viitan alle piilotettuina vihamielisyys ja kiusaaminen saavat sallitun ja hyväksytyn muodon.

Sanavalinnat paljastavat sen, miten suhtaudumme toisiin. Ne kertovat kunnioituksesta tai sen puutteesta. Filosofi Esa Saarisen vaimostaan käyttämä termi kuningatar tuntuu suomalaisessa ympäristössä vieraalta, mutta silti moni nainen toivoisi omalta puolisoltaan samaa. Samoin Saarisen kaikista miehistä, myös romanikerjäläisestä, käyttämä termi herrasmies kertoo ihailtavan arvostavasta tavasta suhtautua toisiin.

Ronskeilla ilmaisuilla voidaan etäännyttää itseä vaikeilta tai vierailta tuntuvista asioista. Muistan nuoren aviomiehen, joka raskaustestin näytettyä positiivista kertoi kavereilleen: ”Ämmä on pamahtanut paksuksi”. Normaalitilanteissa hän käytti vaimostaan toisentyyppisiä sanoja ja raskaus oli molemmille toivottu asia. Ronski kieli kertoi hämmennyksestä uuden ja jännittävän asian edessä.

Kaunis sana omalta puolisolta tai vaikka ohikulkijalta voi pelastaa koko päivän.

Positiivisia tunteita ilmaisevat sanat voivat tuntua omaan suuhun vierailta, jos niitä ei ole tottunut kuulemaan, saati käyttämään. Silti jokainen kaipaa kiittämistä, kannustamista ja kehuja. Kaunis sana omalta puolisolta tai vaikka ohikulkijalta voi pelastaa koko päivän.

Puhetyyli on osa parin ja perheen kulttuuria. Se periytyy paljolti omasta lapsuudenkodista saamamme mallin mukaan.  Puhumme helposti läheisillemme niin kuin olemme kuulleet omien vanhempiemme tai muiden perheen aikuisten puhuvan, siitäkin huolimatta vaikka se tyyli olisi lapsena tuntunut ikävältä.

Puhumme läheisillemme niin kuin olemme kuulleet omien vanhempiemme puhuvan, siitäkin huolimatta vaikka se tyyli olisi lapsena tuntunut ikävältä.

Omaa sanastoa voi tietoisesti muokata. Joskus on terveellistä kuunnella ulkopuolisen korvin, miltä oma puhe kuulostaa. Miltä mahtaa lapsesta tuntua, jos hänelle rakasta isää kutsutaan siaksi tai luuseriksi tai äitiä lehmäksi tai huoraksi? Yleensä näihin termeihin liittyy vielä tehosteena voimasana.

Rumien sanojen takaa voi löytyä kipeitä ja vaikeasti ilmaistavia tunteita: turhautumista, pelkoa, surua, yksinäisyyttä, kaipausta toisen lähelle. Miten erilaisen vastaanoton saisikaan, jos ilmaisisi niitä tunteita. Silloin puhuttaisiin oikeista, tärkeistä asioista ja se veisi parisuhteen ihan toiselle tasolle.

Rumien sanojen takaa voi löytyä kipeitä ja vaikeasti ilmaistavia tunteita.

Voit itse omalta osaltasi vaikuttaa ympäröivään puheilmastoon. Millaisessa ilmastossa haluat itse elää ja millaisessa kasvattaa lapsesi?

Tee hyvä ilmastoteko: vaihda sisäilmaa myrkyttävät sanat terveellisempiin ja hyvää tekeviin.

Raikkautta ja rakkautta myös puheeseen,

toivoo Paula, perheneuvoja

 

Tästä kirjoitti myös Helsingin Sanomat ja Sanna Aavaluoma

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vapaina seikkailuun erillisinä ja yhdessä. Kuva: rawpixel

Ensin on etäisyys, erillisyys ja vieraus. Sitten tapahtuu jotain maagista. Silmänräpäyksessä, tai vuosien kypsyttelyn seurauksena, aiemmin vieras alkaakin tuntua tutulta. Katseet kohtaavat. Sanat luovat siltaa toisen luokse. Tulee tarve mennä lähelle, olla lähellä, ihan iholla.

Tapahtuu jotain maagista, kun aiemmin vieraasta tuleekin läheinen ja tuttu.

Intiimi läheisyys on parisuhteen peruspilari. Suhteen kehittyminen intiimiksi vaatii molemmilta uskallusta tulla toisen eteen paljaana, ilman suojakuoria ja rooleja. Intiimiyden vaaliminen on yhteyden ylläpitämistä ja turvallisuudesta huolehtimista. Silloin molemmat voivat kokea olevansa suojassa haavoittuvaisuudestaan huolimatta.

Intiimiyden vaaliminen on yhteyden ylläpitämistä ja turvallisuudesta huolehtimista. Silloin molemmat voivat kokea olevansa suojassa haavoittuvaisuudestaan huolimatta.

Läheisyys synnyttää yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä. Hyvän läheisyyden ylläpitäminen vaatii aktiivisuutta molemmilta.

Fyysinen läheisyys pysyy yllä kosketuksella. Hellät hipaisut, turvallinen syli, lohduttava olkapää ja seksuaalinen yhteys eri muodoissaan, kaikkia niitä tarvitaan. Kosketus tekee hyvää. Se liittää kumppanit toisiinsa, voimistaa tunnesidettä ja lisää onnellisuutta.

Fyysinen läheisyys pysyy yllä kosketuksella.

Yhtä tärkeää on henkinen läheisyys. Se syntyy kun puhutaan, kerrotaan omia asioita ja ollaan kiinnostuneita toisen asioista .Tunteet ja niiden jakaminen luovat suhteeseen emotionaalisen läheisyyden. Läheisyys voi olla myös laadultaan älyllistä, jossa yhdessä keskustelemalla molemmat oppivat uutta. Joskus parisuhteeseen kuuluu myös hengellinen läheisyys. Ilman henkistä läheisyyttä suhdetta uhkaa vieraantuminen.

Tunteiden jakaminen luo emotionaalista läheisyyttä.

Läheisyys ja erillisyys ovat parisuhteen peruselementit, molempia tarvitaan. Ilman riittävää erillisyyttä suhteesta loppuu happi ja alkaa ahdistaa. Myös parisuhteessa ollessa kumpikin säilyttää oman identiteettinsä, on muutakin kuin parisuhteen puolikas. Molemmilla on omat keuhkot hengittää. Omat kädet koskettaa toista tai olla juuri sillä hetkellä koskettamatta. Omat jalat, jotka astuvat lähemmäs tai kauemmas tai kokonaan ulos suhteesta. Ilman erillisyyden vapautta suhteesta tulee vankila, jossa kenenkään ei ole hyvä olla. Ilman läheisyyden lämpöä suhde muuttuu helposti kämppäkaveruudeksi tai työtoveruudeksi firmassa nimeltä koti.

Ilman erillisyyden vapautta suhteesta tulee vankila, jossa kenenkään ei ole hyvä olla. Ilman läheisyyden lämpöä suhde muuttuu helposti kämppäkaveruudeksi tai työtoveruudeksi firmassa nimeltä koti.

Parisuhde on jatkuvaa tasapainottelua läheisyyden ja erillisyyden välillä. Tarvitaan uskallusta olla paitsi yhdessä ja lähellä, myös yksin ja erillään. Hyvä suhde vaatii huolenpitoa itsestä ja omista tarpeista. Vain sinä voit tietää, mikä on sinulle tärkeää. Liiallinen uhrautuminen synnyttää yleensä marttyyriutta eikä ole hyväksi kenellekään.

Tarvitaan uskallusta olla paitsi yhdessä ja lähellä, myös yksin ja erillään.

Kannattaa opetella tulemaan toimeen sen faktan kanssa, että puoliso ajattelee, tuntee ja käyttäytyy usein eri tavalla kuin sinä. Se on asia, jota ei voi muuttaa. Hyödyllisempää on sen sijaan opetella iloitsemaan erilaisuudesta. Se tuo suhteeseen terveellistä erillisyyttä. Vain erillisinä voitte olla aidosti yhdessä.

On hyvä muistaa, että kumppani ei voi olla se, josta löytyy koko elämän sisältö. Ystävyys- ja muut ihmissuhteet ansaitsevat myös huolenpitoa.

Vain erillisinä voitte olla aidosti yhdessä.

Siis: Vaali läheisyyttä. Kosketa toista kauniisti joka päivä, sillä tavalla kuin hän sitä toivoo. Pidä huolta erillisyydestä. Ole rohkeasti oma itsesi ja salli se myös toiselle.

 

Terveisin, Paula perheneuvoja

 

Tekstiin on saatu ideoita Suhde klinikalla -kirjan luvusta Perheneuvojien parhaat vinkit hyvään parisuhteeseen.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat