Kirjoitukset avainsanalla Nina Kauppinen

Odotusten tulvaan on helppo hukkua. Kuva Unsplash.

Meihin ihmisiin ja elämäntapoihimme kohdistuu nykyaikana paljon odotuksia ja vaatimuksia. Ei riitä, että jotenkin huolehtii itsestään ja perheestään, kaikissa toimissa on oltava vastuullinen myös eettisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti. Tiedostava vastuullisuus on hieno asia. Pahimmillaan kuitenkin kannamme ikuista syyllisyyttä ja riittämättömyyttä.

Kaikissa toimissa on oltava myös vastuullinen eettisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti

Ympäristöasioiden suhteen ei riitä, että erittelee pahvit, lasit ja muovit, kierrättää vaatteensa ja sammuttelee valoja. Uutta ei enää saisi ostaa ja jos on pakko, vain ekologisesti kestäviä tuotteita, joiden valmistusprosessin ja työolosuhteet olemme selvittäneet tarkkaan. On matkustettava kotimaassa, mieluiten päästöittä lähimaastossa patikoiden tai pyöräillen. Facebook-julkaisu lennosta lämpimään aiheuttaa pahennusta vastuuttomuudellaan ja itsekkyydellään. Laivakaan ei uusimpien tietojen mukaan ole paljoa parempi vaihtoehto. Mannerten takana käydään enää mielikuvitus- tai muistelumatkoilla.

Auto olisi hyvä myydä, jos julkisilla pääsee kulkemaan. Kahdesta autosta on ehdottomasti luovuttava, vaikka yhteinen pitkä aamukuljetusrumba aiheuttaa varman perheriidan. Jos on pakko autoilla, niin sähköautolla, joka on monelle mahdoton investointi. Lemmikkieläimiäkään ei saisi pitää, koska koiran tai kissan ekologinen jalanjälki on yhtä suuri kuin 15 000 kilometrin autoilun.     

Kahdesta autosta perheessä on ehdottomasti luovuttava, vaikka yhteinen pitkä aamukuljetusrumba aiheuttaa varman perheriidan

Myös ruokailusta on tullut erityissuunnittelua ja selvittämista vaativaa. Muutos aiemmista vuosikymmenistä on huikea, tavoite oli silloin yksinkertaisesti nälän tyydyttäminen. Perinteitä romutetaan, jopa urheilutapahtumien ja rippileirien grillimakkaroista luopumista on jossain harkittu. Perheessä jokaisella voi olla eri ruokavalio ja ruokapöydässä kiistellään siitä, mikä ruokavalio on oikea. Yksi on vegaani, toinen tiedustelee tarjottavan broilerin elinoloista ja ravinnosta ja kolmas ei koske hiilihydraatteihin. Tiedostava ja valikoiva ihminen perheessä tai ruokavieraana on monesti kokin päänsärky.

Lapsille on kyettävä tarjoamaan vain parasta. Erilaiset valinnanmahdollisuudet ja ideaalit synnytystavan, ravinnon, nukkumisen ja kasvatuksen suhteen aiheuttavat tuoreille vanhemmille hämmennystä. Edes lääketieteellisiin suosituksiin ei joidenkin mielestä voi uskoa, jopa rokotukset ja käypä hoito -suositukset kyseenalaistetaan. Vanhemmat kokevat jatkuvaa painetta siitä, että pitäisi olla läsnä lapselle ja samalla pitää huolta itsestään ja parisuhteestaan. Liian kuormittavat ideaalit usein hajoavat arjen uupumuksessa, mikä voi olla tuskallista tai helpottavaa.

Liikunnasta on tehty toisaalta mutkatonta lukuisine kuntosaleineen, toisaalta vaativampaa ja monimutkaisempaa. Hyötyliikunta ja kävelyt eivät riitä, pitää hengästyä, kasvattaa lihaskuntoa ja olla liikuntaa tukevalla ruokavaliolla. Suurikaan väsymys ei ole syy jättää itsensä rääkkäämistä väliin, sillä liikunta on hyväksi jaksamiselle ja mielialalle.   

Aina on olemassa joku ihmisryhmä, jota on tuettava tai systeemin vääryys, jota vastaan on taisteltava

Lähimmäisten auttamisen lisäksi on autettava kaikkia hätää kärsiviä. Adressit, keräykset ja kannanotot ovat arkipäivää. Aina on olemassa  joku ihmisryhmä, jota on tuettava tai systeemin vääryys, jota vastaan on taisteltava. Yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet ovat ehdottoman tärkeitä asioita, mutta pahimmillaan niihin täysillä omistautuminen uuvuttaa ja voi jopa sokeuttaa silmät läheisten avuntarpeilta.

Lista hyvän ihmisen elämäntavan odotuksista on loputon, tässä oli vain muutamia esimerkkejä. Kaikkia odotuksia ja vaatimuksia en onneksi edes tiedä tai tiedosta. "Hyvän ihmisen kriteereistä" voi toki olla eri mieltä. Kaiken kyseenalaistavassa maailmassamme on monia vakuuttavia mielipiteitä. Tutkimuksetkin kertovat tänään tätä ja huomenna toista. Lisäksi yhden linjan mukainen elintapa on usein ristiriidassa jonkun muun kanssa.

Voisiko tavoitteena olla riittävän hyvä ihminen tämän hetken ajallisilla, henkisillä ja taloudellisilla resursseilla?  

Jotkut pystyvät olemaan ihailtavan, jopa kadehdittavan, hyviä ihmisiä. Ehkä heillä on voimaa ja energiaa erityisen paljon ja elämäntilanteessaan myös tilaa jatkuvaan kehittämistyöhön. Erityisen raskas hyvän ihmisen odotusten lista on helposti huolestuville murehtijoille sekä perfektionisteille, jotka ovat kuormittuneessa elämäntilanteessa.

Jos et ahdistu tai syyllisty kuvaamastani odotuslistasta, onneksi olkoon! Jos painit samojen asioiden kanssa, jatka lukemista.

Kukaan ei pysty elämään täydellisen hyvin ja oikein. Yleensä johonkin asiaan fokusoiminen on poissa jostain muusta. Onko juuri sinun oltava täydellinen kaikessa? Riittäisikö, jos valitset tavoitteeksi muutaman asian? Riittäisikö hyvä pyrkimys, mutta sallit pienet poikkeukset tilanteen niin vaatiessa? Voisiko tavoitteena olla riittävän hyvä ihminen tämän hetken ajallisilla, henkisillä ja taloudellisilla resursseilla?  

Jos pääasiassa toimit parhaasi mukaan, pieni paheellinen hetki ei romuta kokonaisuutta!   

Odotusten ja vaatimusten tuoman ahdistuksen hukuttaessa sinua, rentouta itsesi. Asetu tilaan, jossa voit olla täysin vapaa vastuusta ja odotuksista. Jos yleensä vältät punaista lihaa ja tekee mieli syödä pihvi, anna mennä. Jos kalliot ja männyt eivät ole sinusta ihanin lomamaisema, varaa matka valkoisen hiekan ja turkoosin meren äärelle. Jos päätä särkee ja silmät lupsahtelevat, jätä tehotreeni väliin. Jos lähiluomukasvisten hinta hirvittää, osta vierestä tavallista ja halvempaa. Ideaalin hetkittäinen särkyminen ei ole vaarallista. Jos pääasiassa toimit parhaasi mukaan, pieni paheellinen hetki ei romuta kokonaisuutta! Vältä syyllistymistä, muiden oletetut mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa.    

 

Leppoisaa elokuuta toivoen, 

 

Nina Kauppinen, perheneuvoja

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laastari hoitaa akuutin repeämän. Kuva Unplash.

Laastarisuhde, toisin sanoen kasvattava tai kehittävä suhde, siirtymävaiheen suhde tai toipumissuhde, on tavallinen elämän muutosvaiheissa. Tyypillisesti laastarisuhteeseen päädytään heti eron jälkeen tai jo vähän ennen merkkinä tulevasta erosta. Suhde tarjoaa sopivasti huonosta parisuhteesta puuttuvaa; ihailua, huomiota, mahtavia keskusteluja tai hyvää seksiä. Suhde ei ole pitkäaikainen vaan loppuu tehtävänsä hoidettuaan.

Kuka olisikaan oivallisempi tuki eropohdintaan kuin toinen eroa pohtiva tai eronjälkeiseen selviytymiseen kuin toinen eronnut?

Laastarisuhde syntyy tarpeeseen. Kriisissäsi tunnet vetoa ihmiseen, jolla on kosketuspintaa vaikeuksiin. Kuka olisikaan oivallisempi tuki eropohdintaan kuin toinen eroa pohtiva tai eronjälkeiseen selviytymiseen kuin toinen eronnut? Tunnet, että et ole kenenkään kanssa pystynyt puhumaan asiasta näin. Kukaan ei ymmärrä sinua kuten hän. Juuri hän on käynyt samoja tunteita läpi ja oivaltanut mitä jatkossa haluaa ja mitä ei halua. Saat janoamaasi huomiota ja kehuja siitä, kuinka hyvä keskustelukumppani olet.

Muutosvaiheen suhteen nopeatehoinen vaikutus ei välttämättä tarkoita, että olet löytänyt elämänkumppanin. Kyse on siitä, että kaksi haavoilla olevaa löytää yhtymäpintaa toisen tarinasta ja kohtaa toisensa herkän avoimena hetkeksi. Innostus ei ensisijaisesti johdu toisesta ihmisestä vaan ihanan huumaavasta tunteesta itsesi suhteen. Tunnet itsesi kyvykkääksi ja kehittyneesi ihmisenä. Olet oivaltanut tärkeitä asioita parisuhteessa, mikä toimii hetken aikaa. Ennemmin tai myöhemmin jompi kumpi tai kumpikin tajuaa, että selviytymisen tiellä täytyy jatkaa yksin.

Kaksi haavoilla olevaa löytää yhtymäpintaa toisen tarinasta ja kohtaa toisensa herkän avoimena hetkeksi.

Laastarisuhteen nopeasti elvyttävä seerumi saa aikaan sen, että monet lähtevät liian aikaisin suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Kuinka moni on valmis uuteen vakavaan suhteeseen heti eron jälkeen, vaikka olisikin jo vuosia hautonut eroa parisuhteessaan? Miksi on kiire esitellä uutta kumppania lapsille ja muuttaa heti yhteen? Eikö olisi ihanaa nauttia suhteesta silloin, kun sinulla ei ole lapsia luonasi, ilman tiivistä arkista yhdessäoloa? Väitän, että jokaiselle ihmiselle tekee hyvää oppia elämään jonkin aikaa yksin ja panostaa lasten hyvinvoinnin lisäksi itseensä. Erityisen hyvää se tekee heille, jotka sanovat, että en osaa olla yksin.

Mistä tietää onko kyseessä laastarisuhde? Usein sen tietää vasta suhteen päätyttyä. ”En ollut valmis parisuhteeseen”, ”halusin vain uskoa, että tämä onnistuu” ja ”toisen huomio oli balsamia arvilleni.” Laastarisuhteen päättymisen jälkeen päädytään usein suremaan aikaisempaa eroa tai surraan kaikkien murskaantuneiden unelmien kariutumista.

Voidaan sopia, että pidetään hauskaa vailla sitoumuksia ja ettei saa rakastua. Voiko näin päättää?

Joskus ihmiset ovat niin tiedostavia, että ilmaisevat tarvitsevansa kevyen hoitavan laastarisuhteen. Voidaan sopia, että pidetään hauskaa vailla sitoumuksia ja ettei saa rakastua. Voiko näin päättää? Usein käy niin, että toinen rakastuu. Tunteita joko syntyy tai ei, sillä ei ole järkipäätösten kanssa tekemistä. Seksin harrastaminen on usein hyvin intiimiä, voiko tunteita pitää pelkässä intohimossa? Jos seksi sujuu, miksi ei sujuisi muutenkin? Seksuaalinen mielenkiinto toista kohtaan ei synny pelkästään ulkoisesta viehättävyydestä.

Jotkut jäävät laastarisuhteeseen, koska eivät uskalla myöntää muille, että nopeaan solmittu intohimoinen suhde ei toimikaan. Joskus lapsille ei haluta tuottaa pettymystä uuden eron myötä. Syitä jatkaa on monia kuten missä tahansa epätyydyttävässä suhteessa elämiseen. Joskus laastarisuhde jatkuu salasuhteena. Toinen osapuoli lähtee etsimään vakavasti otettavaa puolisoa, mutta pitää laastarisuhteen kumppanin yhä seksikumppanina. Joskus laastarisuhde jatkuu myöhemmin pysyvänä suhteena. Välissä on rauhassa käsitelty eroa ja opittu löytämään tapa olla yksin.

Pitäisikö laastarisuhteita välttää?

Pitäisikö laastarisuhteita välttää, koska ne eivät kestä? Onko turhia suhteita? Vahingolliset suhteet toki olisivat voineet jäädä kokematta. Vaikka joku suhde tuntuisi jälkeenpäin turhalta, kannattaako sitä jäädä harmittelemaan? Jokainen suhde auttaa sinua kehittymään parisuhdetaidoissasi. Kokemus siitä, että on olemassa mukavia ihmisiä yhden sinulle oikean sijaan, on tärkeä. Monet kykenevät ottamaan epätoivoon hukkumisen sijaan asenteen ”tämän kuului mennä näin, tällä oli joku tarkoitus.” Jatkossa olet siis valmiimpi ja kehittyneempi, ”tiedän mitä haluan ja mitä en halua” –tunne vahvistuu. Se on erittäin merkittävää koko elämänpolullasi!

Mukavaa kesää Vilma Alinan ihanan biisin myötä!

 

Nina Kauppinen, perheneuvoja

”Kun sä ja mä me ollaan niin palasina.
Et yhteen laskettuna meistä ees yhtä ei saa,
Sä ja mä, me molemmat niin palasina,
Et edes yhteen liimattuna ei tuu kokonaista

Aivan sama mulle kenet haluut unohtaa
Mul on ollu vaikeuksia nukahtaa
Ja ketä haittaa, jos kokeillaan
Jos se auttais, et tulisit mun mukaan

Mut ennenku mennään, otetaan vielä pari
Jos sä oot mulle tyyny, nii oon sulle laastari
Lyödään kättä päälle siit et ei kumpikaan rakastu
Vaikka ennenki mä oon lupauksii rikkonu"

 
 
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Pidä ääriviivasi näkyvissä! Kuva Pixabay.

Parisuhteeseen voi kadottaa itsensä monella tavalla. Suhteessa eläminen on täynnä kompromisseja, joustamista sekä tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamista. Parisuhde aiheuttaa riippuvuutta toisesta ihmisestä. Riippuvuus voi olla positiivista, sen myöntämistä, että tarvitsee toista ihmistä tuekseen. Riippuvuus voi olla myös toimintakykyä lamauttavaa tunnetta siitä, että elämässä ei selviä ilman puolisoa.  

Paula kirjoitti riittävästä yhteydestä ja erillisyydestä kuvaten suhdetta ilman erillisyyden vapautta vankilaksi ja erillisyyttä ilman läheisyyden lämpöä kämppäkaveruudeksi. Laimeassa kämppäkaveri-suhteessakin voidaan olla liiallisen tarvitsevia. Päätöksiä pienistäkään asioista ei pystytä tekemään yksin ja kaikki muutokset erillisyyden suuntaan pelottavat.

Parisuhteen alussa on tavallisesti hyvin symbioottinen vaihe, jolloin vietetään jokainen liikenevä minuutti rakkauden kohteen kanssa. Suhteen edetessä erillään ja yhdessä olemiseen parhaimmillaan löydetään sopiva suhde yhteyden pysyessä riittävän tiiviinä. Joskus tätä kehitysvaihetta ei tapahdu ja suhde jatkuu tukahduttavan omistavana. Toinen on ehkä kyvytön erillisyyteen ja näkee kumppanin pyrkimyksen omaan tilaan uhkana. Vähitellen kumppani hautaa omat tarpeensa ja päätyy toimimaan puolison ehdoilla pitääkseen hänet tyytyväisenä. On parisuhteita, joissa puoliso määrittelee ketä äänestetään, mitä katsotaan televisiosta ja keihin ihmisiin pidetään yhteyttä.  

Toinen on ehkä kyvytön erillisyyteen ja näkee kumppanin pyrkimyksen omaan uhkana.

Myös vahvoihin vanhemmuuden ja perhearjen rooleihin voi helposti kadottaa itsensä. Mari tutkiskeli vahvan ja vastuullisen vanhemman roolin vaikutusta parisuhteen seksuaalisuuteen. Joissain parisuhteissa on selvä "pomo ja apulainen -asetelma" tai "huoltaja ja huollettava -asetelma. " On tavallista eläytyä äidin tai isän rooliin niin, että kahden keskenkin puolisoa kutsutaan isäksi tai äidiksi ja puhutaan myös itsestä äitinä tai isänä. Lasten ehdoilla eläminen silloinkin, kun lapsi ei sitä jatkuvasti tarvitse, ei ole vain aiemman sukupolven tarina.

Vaikka aikakauttamme kuvataan nautinnonhakuiseksi ja itsekkääksi, terveen itsekkäästi toimiminen on monille vaikeaa. Joillekin ihmisille ilmaisut ”Minä tahdon” ja ”Minä tarvitsen” ovat mahdottomia. Kysyttäessä he vastaavat kysymällä toiselta mitä tämä haluaa tai teinien tapaan ”en tiedä.” Kun omat tarpeet ja toiveet ohitetaan arjessa jatkuvasti, ne voivat alkaa kupruilemaan passiivisena aggressiona. Joskus kiltit mukautujat masentuvat, ahdistuvat ja lopulta tekevät yllättäen päätöksen lähteä parisuhteesta neuvottelematta vaihtoehdoista.

Kuka minä olen ilman puolisoa? Mitä minä haluan?

Jos parisuhde ajautuu kriisiin, tulee ero tai puoliso kuolee, mielen valtaavat suuret kysymykset. Kuka minä olen ilman puolisoa? Mitä minä haluan elämältäni? Mistä alan, mihin lopun? Osaanko asettaa rajani, ilmaista mielipiteeni? Osaanko pitää puoleni ihmissuhteissa? Pystynkö tekemään itsenäisiä päätöksiä?

Kohdatessa puolison menetyksen moni on täysin avuton. Palvelu parisuhteessa on ollut niin hyvää, että ei osata käyttää pankkipalveluita netissä, tehdä veroilmoitusta tai tankata autoa. Joku ei ole koskaan laittanut ruokaa, pessyt vessaa tai käyttänyt pesukonetta. Näitä taitoja on hyvä harjoitella pahan päivän varalle!

Olet ollut olemassa jo ennen puolisosi tapaamista ja perheen perustamista

Myöntymysten tie on pitkä ja loputon. Jos puolisosi pitää sinusta uhrautujana, hän haluaa nähdä sinut siinä roolissa jatkossakin. Haluatko pysyä roolissasi, tuoko se sinulle mielihyvää? Myötäiletkö riidan pelossa, koetko ansaitsevasi roolisi, tunnetko salaa ylemmyyttä uhrautumisestasi vai mikä saa sinut kohtelemaan kaltoin itseäsi? Miltä tuntuisi ilmaista oma mielipiteesi ja asettaa omat rajasi? Se on varmasti pelottava ajatus, mutta toteutettuna usein helpottavaa.

On hyvä myös pohtia, millaisen parisuhdemallin ja mallin oman sukupuolesi asemasta haluat antaa lapsillesi. Jos olet tyytymätön rooliisi parisuhteessa tai perhe-elämässä, voisiko jotain tehdä ennen mahdollista suurta poksahdusta? Olet ollut olemassa jo ennen puolisosi tapaamista ja perheen perustamista. Voisiko ”tahtovan ja pystyvän minäsi” herätellä eloon ja päivittää nykytilaan?

On hyvä pohtia millainen ihminen olit silloin? Mistä innostuit, mitä halusit elämältä? Kenen kanssa vietit aikaa? Millainen ihminen haluaisit olla nyt? Voisiko kesken jääneitä tavoitteita ja unelmia alkaa toteuttamaan? Voisiko joitain ihmissuhteita ja harrastuksia lämmitellä uudelleen?

Kriisitilanteissa on hienointa nähdä, että ihminen kykenee muutokseen, osaa ja oppii asioita peloista huolimatta!

Kriisitilanteissa on hienointa nähdä, että ihminen kykenee muutokseen, osaa ja oppii asioita peloista huolimatta! Vaikka puolisosi olisi ollut sosiaalisten suhteiden ylläpitäjä, myös sinä voit ottaa yhteyttä sinulle tärkeisiin ihmisiin. Myös sinä osaat olla yhteydessä päiväkotiin tai kysellä jo aikuisten lapsen kuulumisia. Voit opetella ruoanlaittoa, paperiasioiden hoitoa ja kodin remontointia. Jos nämä asiat eivät kiinnosta, asioita ja palveluja voi aina ostaa tai pyytää apua tutuilta.

Muutos tilanteeseen lähtee terveen itsekkyyden tavoittelusta. Et ole kenenkään jatke, vaan oma itsenäinen, arvokas ihminen!

 

Tervettä itsekkyyttä vahvistavaa kesänviettoa toivoen,

 

Nina Kauppinen, perheneuvoja     

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Eroottiset fantasiat ovat paljon muutakin kuin romantiikkaa. Kuva Katianna Ruuskanen.

Oletko törmännyt mikropettämisen käsitteeseen? Muutaman nettiartikkelin lukemalla sain selville, että mikropettäminen on uskottomuuden rajoilla olevaa käyttäytymistä. Keskeistä käytöksessä on se, että kaikki tapahtuu puolisolta salaa puoleensavetävän henkilön kanssa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat jatkuva viestittely, aktiivinen somessa seuraaminen, uskoutuminen intiimeistä asioista, muuta kuin omaa kumppania koskevat seksuaalifantasiat ja esiintyminen yöelämässä tai netissä kuin olisi vapaa.

Mikropettämisen käsite, joka on käännös englanninkielisestä micro cheating-termistä, ei sovi luontevasti suuhuni pariterapiakeskusteluissa. Oletko mikropettänyt puolisoasi? Petetään vähän, petetään mikrotasolla? Milloin uskottomuus laajenee makrotasolle? Puhutaanko seuraavaksi mikrosalarakkaista tai mikrotoisista?

Ovatko ihmisen yksityiset fantasiat kiellettyjä ja haitallisia?

Ilmiö sinänsä on tuttu. Usein puhutaan huomion, ihailun tai jännityksen hausta, josta uskottomuus voi alkaa. Netin kautta tapahtuvat rajanylitykset ovat yleinen puheenaihe pariterapiakeskusteluissa. Minua kuitenkin ihmetyttää fantasioiden liittäminen mikropettämiseksi. Ovatko ihmisen yksityiset fantasiat kiellettyjä ja haitallisia? Pitääkö mielikuvitusmaailmaansa kahlita? Onko ihmisen taisteltava omaa seksuaalisuuttaan vastaan ajatuksissaan, ne ovat kuitenkin kaukana teoista? Ovatko ihmisten unetkin mikropettämistä?  

Finsex-tutkimus (Kontula 2017) romuttaa tehokkaasti romanttisen rakkauden ihannekuvaa, jossa kaksi onnellista ja toisistaan huumaantuvaa osapuolta nauttii toisistaan ikuisesti. Suurin osa suomalaisista miehistä ei voi toteuttaa halujensa mukaista seksielämää. Miehillä on enemmän seksuaalifantasioita muista kuin omasta kumppanista, mutta myös naisten mielikuvissa seikkailee usein vieras kumppani. Parisuhteen edetessä pitkäaikaiseksi suhteen ulkopuoliset fantasiat ovat luonnollisesti yleisempiä kuin alkuvaiheessa.

Miehillä on enemmän seksuaalifantasioita muista kuin omasta kumppanista, mutta myös naisten mielikuvissa seikkailee usein vieras kumppani

Kontulan mukaan sekä miesten että naisten yleisimmät fantasiat koskevat jotain koettua tai kokematonta jännittävää hetkeä oman kumppanin kanssa. Jopa parisuhdeseksin aikana voidaan kuitenkin haaveilla myös muista. Miehet ovat fantasioissaan enemmän visuaalisten mielikuvien vallassa, kun taas naiset innostuvat tunnemaailman tarinoista. Miehet kuvittelevat monenkeskistä seksiä enemmän kuin naiset, mutta naisillakin ryhmäfantasiat ovat tavallisia. Naiset haaveilevat yhä enemmän seksistä toisen naisen kanssa ja nauttivat romantiikan sijaan hyvinkin rajuista fantasioista.

Rikas fantasiamaailma on usein rikkaus parisuhteelle. Parisuhteissa, joissa luottamuksen ja turvallisuuden tunne on korkealla tasolla, kaikenlaisten fantasioiden jakaminen ja niistä innostuminen on mahdollista. Jaettu tai jakamaton fantasiamaailma voi piristää parisuhteen seksuaalisesti laimeita vaiheita tai antaa lisäkipinää jo hyvään seksielämään.

Onko hyvä kertoa kaikki omat yksityiset ajatuksensa kumppanille?

Onko hyvä kertoa kaikki omat yksityiset ajatuksensa kumppanille? Kaikki eivät pysty hyväksymään kumppanin rohkeimpia fantasioita puhumattakaan parisuhteen ulkopuolelle sijoittuvista fantasioista. Ne koetaan usein ahdistaviksi ja pelottaviksi, jopa uhaksi itselle. Ajatteleeko mieheni pornoleffan hoikkaa silikonirintaista parikymppistä kun me rakastelemme? Oliko eksän kanssa seksi paljon parempaa kuin meillä? Haluaako kumppanini jotain, joka on minulle vastenmielistä?

On hyvä muistaa, että ajatusten ja tekojen välillä on suuri ero. Useimmat fantasiat eivät toteudu koskaan eikä niiden ole tarkoituskaan toteutua. Pelkkä mielikuva täyttää tehtävänsä. On hyvä myös muistaa, että fantasian toteutukseen ei tule toista miellyttääkseen lähteä, jos se on itselle vastenmielistä.

Useimmat fantasiat eivät toteudu koskaan eikä niiden ole tarkoituskaan toteutua

Todennäköisesti tavallisempaa kuin täysi avoimuus fantasioiden suhteen on se, että kerromme riittävästi siitä mitä haluamme seksielämältä ja pidämme yksityisimmät puolisoa mahdollisesti satuttavat fantasiat itsellämme. Jokaisen on hyvä pohtia, onko puolisolle mielekästä kertoa, että näen seksiunia työkaveristani tai olen ihastunut poikani jääkiekkovalmentajaan. Avoimuus voi saada orastavan kiinnostuksen loppumaan, mutta voi tehdä luottamukseen särön. Jos fantasia taas koskee anonyymiä hahmoa kuten nuorta miestä tai sairaanhoitajaa, fantasia on helpompi jakaa.

Ovatko mikropettämiseen ja uskottomuuteen liittyvät periaatteet sinulle selviä parisuhteessasi? Voisiko niistä keskustella kumppanin kanssa? Olisiko aika päivittää tai laatia parisuhdesopimus eli sopimus siitä, mikä parisuhteessanne on sallittua ja mikä ei?

On hyvä armahtaa itsensä rakkauden täydellisyyteen ja ehdottomaan avoimuuteen pyrkimiseltä

Väitän, että parisuhde voi olla onnellinen ja riittävän hyvä, vaikka mieli harhailisi välillä vapaasti omassa yksityisessä fantasiamaailmassa. On hyvä armahtaa itsensä rakkauden täydellisyyteen ja ehdottomaan avoimuuteen pyrkimiseltä. Prinsessa- ja prinssisadut yhdestä ainoasta oikeasta, joka ajattelee aina vain minua, eivät vastaa parisuhteiden todellisuutta.

Aioin lisätä lauseeseen sanan valitettavasti, mutta jätin lisäämättä. Realistinen rakkaustarina vaihtelevien tunteiden todellisuudessaan on minulle kauneinta.   

Terveisin,

Nina Kauppinen, perheneuvoja

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
✎ Anna-Riitta Pellikka
✎ Anne Anttonen
✎ Elisabeth Falck
✎ Jarno Hellström
✎ Nina Kauppinen
✎ Mari  Kinnunen
✎ Iiris Koskinen
✎ Päivi Kähkönen
✎ Piia Nurhonen
✎ Anja Nwose
✎ Juha Petterson
✎ Sari-Annika Pettinen
✎ Heli Pruuki
✎ Pekka Puukko
✎ Sini Rantakari
✎ Paula Ruotsalainen
✎ Päivi Stelin-Valkama
✎ Anssi Tietäväinen
✎ Helena Toppari
✎ Seppo Viljamaa

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat