Poiminta
Pitäisikö tähänkin vielä riittää? Kuva: Sini Rantakari

Riittämättömyyden tunne äitinä kertoo siitä, että sinä rakastat lastasi. Tahdot vastata hänen tarpeisiinsa ja auttaa häntä toteuttamaan toiveitaan. Tunne vain voimistuu, kun kannat vastuuta myös muiden tärkeiden ihmisten, kuten itsesi tai puolisosi hyvinvoinnista. Perheen ulkopuoliset velvoitteet tarhoihin, kouluihin, töihin ja harrastuksiin ovat oma lukunsa samassa sopassa.

Mitä jos en riitä?

Lapsen näkökulmasta riittämättömyytesi on korvaamattoman arvokasta. Jos ajatellaan jo vauvaiän ohittanutta lasta, voisit tukahduttaa hänen elämäänsä vastaamalla välittömästi hänen jokaiseen tarpeeseensa. Hän säilyisi täysin sidoksissa aina vain sinuun. Itsenäistyminen tulisi mahdottomaksi.

Lapsen näkökulmasta riittämättömyytesi on korvaamattoman arvokasta

Lapsesi tarvitsee pettymyksiä. Hänen pitää saada pettyä myös sinuun. Sillä tavalla hän löytää itse oman olemuksensa ja tahtonsa. Hän saa oppia, että hänen tarpeitaan voi täyttää myös joku muu kuin äiti. Elämä kantaa, vaikka äiti ei olisi ihan vieressä. Syttyy mielenkiinto äidin ulkopuolista maailmaa kohtaan, jossa hän voi kokea pärjäävänsä itse jo hetken.

Mahdollisuus tutustua paremmin

Sinun rajallisuutesi ja siitä puhuminen voivat auttaa lastasi hyväksymään omia rajojaan. Kun sinä et ole täydellinen, ei lapsesikaan tarvitse siihen pyrkiä. Ihmisyyteen kuuluvat rajat ja pettymykset, epäonnistumiset hyvästä tahdosta riippumatta ja anteeksipyytäminen tarvittaessa. Välillä yhteys katkeaa, mutta yhdessä opitaan, miten siihen voidaan palata.

Kun sinä et ole täydellinen, ei lapsesikaan tarvitse siihen pyrkiä

Sinun rajasi ovat tärkeä osa persoonaasi. Eri ihmiset kokevat eri tavoin. Antamalla lastesi ja puolisosi tietää omista kokemuksistasi, annat heille mahdollisuuden oppia tuntemaan sinua entistä paremmin. Ehkä samalla annat saman mahdollisuuden itsellesikin.

Mitä nämä tunteet oikein tahtovat?

Oma riittämättömyys voi herättää surua. Joudut luopumaan joistain ihanteistasi ja ehkä siitä mielikuvasta, jollaisena itseäsi pidit. Elämän ruuhkassa ei ole useinkaan helppo tehdä valintaa, että mitä pitää ensisijaisena ja mistä karsii tai luopuu. Suru kuitenkin auttaa luopumisessa ja lopulta vapauttaa keskittymään tärkeimpään. Suruun voi myös sisältyä arvokasta myötätuntoa itseä kohtaan.

Viha auttaa sinua puolustamaan niitä tärkeitä asioita, joita haluat elämän runsaudessa erityisesti suojella. Arvosta ja kuuntele mahdollista vihan tunnettasi jatkuvasti. Niin tiedät, mitä se haluaa suojella. Jos kerrytät vihaa liikaa, et ehkä enää itsekään tiedä, miksi suutut. Silloin se ei enää suojele, vaan rikkoo tai aiheuttaa hämmennystä.

Kiitä itseäsi hengissäsäilymisestä

Ole rauhassa riittämätön. Se palvelee elämää. Älä syytä siitä itseäsi. Älä rankaise siitä läheisiäsi. Laske omaa vaatimustasoasi kaiken mahdollisen suhteen. Ota vastaan kaikki apu, mitä on saatavilla. Pyydä lisää apua aina kun mahdollista. Kutsu apuun lapsuutesi voimahahmoja. Kiitä itseäsi hengissäsäilymisestä.

 

Terveisin Sini Rantakari

 
Kuvissa Petriina Karvonen. Kuvat: Hanna Lindberg. Lähde: barticipant


Olisiko aika päästää irti jostakin?
Millaisia odotuksia sinulla on itseäsi kohtaan?
 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogi ihmissuhteiden kauneudesta, karuudesta ja hauraudesta. Bloggaajina parisuhteiden pulmiin erikoistuneet kirkon perheneuvojat.

Blogia kirjoittavat:
Anne Anttonen
Elisabeth Falck
Nina Kauppinen
Mari  Kinnunen
Päivi Kähkönen
Anja Nwose
Juha Petterson
Heli Pruuki
Sini Rantakari
Paula Ruotsalainen
Päivi Stelin-Valkama
Anssi Tietäväinen
Helena Toppari
 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat