Pyysin jokunen viikko sitten teiltä kysymyksiä tulevaan kirjaani. Olen saanut satoja kysymyksiä, kiitos niistä! Yksi useamman kerran toistunut kysymys on ollut imetyksen ja alakulon yhteys.

Vauvantain Facebook-sivulla on menossa kysymysviikko. Kätilö, synnytysvalmentaja ja imetysohjaaja Silja Seppänen vastaa FB-sivun fanien kysymyksiin. Tämä samainen kysymys osui silmiini sieltä.

K: Voiko imetys aiheuttaa alakuloa tai masennusta? Minulla on jo toinen lapsi, ja molempien imetys on ollut vaikeaa aikaa henkisesti. Tunne loppui kun lopetin imetyksen. Mistä tämä voisi johtua?

V: Kyllä, alakulo ja masennus voi johtua ihan fyysisesti imettämisestä. Ilmiön nimi on englanniksi Dysphoric Milk Ejection Reflex, D-MER.

Jotta maito pääsee herumaan rinnoista, elimistön prolaktiinipitoisuus nousee. Jotta tämä olisi mahdollista, prolaktiinin eritykseen vaikuttavan dopamiinin pitoisuuden täytyy hetkellisesti laskea. Tämä tapahtuu kaikille aina, kun maitoa heruu.

Dopamiinilla on vaikutusta ihmisen mielialaan. On äitejä, jotka reagoivat äkilliseen dopamiinin laskuun mielipahalla, raivolla, itkuisuudella tai muilla negatiivisilla tunteilla. Kyseessä ei ole synnytyksen jälkeinen masennus, psyykkinen häiriö eikä edes se, että imetys ei olisi mieleistä. Reaktio on puhtaasti fyysinen.

Omega 3- rasvahapoilla voi olla suotuisa vaikutus dopamiinin eritykseen. Haittaa niistä ei ainakaan imettävälle äidille ole, koska ne lisäävät rintamaidon hyvien rasvojen pitoisuuksia.

Toki imetys voi olla äidille muutenkin ahdistavaa, työlästä, ikävää tai vastenmielistä. Se on kulttuurissamme aika tabu, josta ei puhuta. Asiasta kannattaa jutella imetysohjaajan kanssa.

Kysymyksiä ja vastauksia on ollut tähän mennessä mm. kiinteiden ruokien aloittamisen ja imetyksen suhteesta (paljonko mitäkin), perätilasynnytyksestä, vauvan allergioista ja yliherkkyyksistä, raskausajan verensokeritasapainosta ja vauva-arjen väsymyksen voittamisesta.

Kyselyviikko jatkuu vielä tämän viikon ajan. Voit kysyä mitä tahansa raskauteen, imetykseen, vauvan hoitoon tai hedelmällisyyteen liittyviä asioita. Silja vastaa kysymyksiin Vauvantain Facebook-sivulla, joten muista tykätä sivusta ja tilata ilmoitukset, niin näet myös vastaukset. Kysyä voit joko suoraan FB-viestillä (lähetä viesti Vauvantain sivujen kautta) tai sähköpostilla info@vauvantai.fi.

Kommentit (4)

Vierailija

Wau! Tämän tiedon olisin tarvinnut pari vuotta sitten, kun imetin ja ihmettelin niin negatiivista ja varsinkin surullista mielialaani imettämisen aikana. Käytin myös rintapumppua ja sama tilanne. Eipä sitä imettämistä kestänytkään kuin muutaman kuukausi, sillä kun huomasin oman itkuisuuteni, en vain pystynyt siihen, imettämiseen enää :( Mutta on helpottavaa kuulla, mistä se johtuu.

Vierailija

Entä kääntäen? Minä olen ihmetellyt onnea ja euforiaa, jota imettäessä olen kokenut. Imetin yli vuoden, kun imetys väheni aloin palailla omaksi äkäiseksi itsekseni. Nautin imetyksestä suunnattomasti. Se oli kuin huumetta. Etukäteen olin ajatellut sen olevan työlästä ja ikävää, mutta se olikin parasta ja rauhoittavinta mitä tiedän. 

Vierailija
Vierailija

Entä kääntäen? Minä olen ihmetellyt onnea ja euforiaa, jota imettäessä olen kokenut. Imetin yli vuoden, kun imetys väheni aloin palailla omaksi äkäiseksi itsekseni. Nautin imetyksestä suunnattomasti. Se oli kuin huumetta. Etukäteen olin ajatellut sen olevan työlästä ja ikävää, mutta se olikin parasta ja rauhoittavinta mitä tiedän. 

Oksitosiini <3 Onnellisuus- ja kiintymyshormoni.

Vierailija

Onnistunut imetys tekee vauvanhoidosta äärimmäisen helppoa - jo siitä tulee hyvä mieli! Ja on ihana katsoa, kun vauva imee tyytyväisenä ja hymyilee päälle... Lisäksi raskauskilot karisevat silmissä, mikä sekään ei harmita ;)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014