Alkuviikosta avainjuttu treenien kanssa oli lyhyt kesto. Oli kaikenlaista muuta puuhaa, kuten lähialueen äitien treffaamista meillä kotosalla. On ollut tosi kiva tutustua muihin samanikäisten vauvojen äiteihin, jotka asuvat tässä ihan meidän nurkilla. Viikko-ohjelmaan kuului myös passien hankinta tulevaa USA:n reissua varten ja taas kerran käynti Helsingissä. Vähän turhankin paljon hommaa yhdelle viikolle - ihan ei se "yksi asia päivässä" -periaate kyllä toteutunut.

Treenit jäivät kyllä lyhyeen muutenkin kuin kestoltaan, kun loppuviikosta iski hirveä horkka ja kuume nousi. Lihakset olivat tosi kipeät, lämpö nousi ja vatsaa vihloi. Voihan vatsatauti sentään! Vauvan hoitaminen kipeänä ollessa on oma taiteenlajinsa. En voi kun taas nostaa hattua yksinhuoltajille tai monilapsisen perheen kotiäideille- ja isille.

Julius alkoi tällä viikolla opetella ryömimistä ihan toden teolla. Viikko sitten vielä "uitiin" lattialla, mutta nyt poika pääsee jo vähän eteenpäin. Näyttää varsin rankalta puuhalta. Julius äheltää kitinän ja huudon kanssa eteenpäin sen metrin verran kunnes uupumus iskee. Silti on pakko päästä mahalleen, ei kelpaa enää selällään köllöttely. Toinen alaetuhammaskin alkoi tällä viikolla puskea esiin. Tuntuu että nyt tulee kehitystä monella tavalla varsin nopsaan. "Kohta se jo pääsee ripiltä", kuten kaverini sanoi.

Viikon 14 liikunnat:

- Ma: Kotitreeni
- Ti: Käynti kiropraktikolla
- Ke: Vaunulenkki 50min ja kotitreeni
- To: Vaunulenkki 20min ja kotitreeni
- Pe: Lepo
- La: Lepo
- Su: Lepo

On kyllä ihan käsittämätöntä tämä immuniteetin heikkeneminen tänä talvena. Tuntuu että ihan yhtenään yrittää joku pöpö iskeä kiinni. Veikkaan, että yksi iso syy on synnytyksessä minulle laitettu antibioottitippa ja sen myötä hankalaksi heittäytynyt masu. Iso osa immuniteetistamme on nimittäin suolistossa. Jos suoliston bakteerikanta ei ole kunnossa, ei immuniteettikaan yleensä ole järin hyvä. Olen yrittänyt hoitaa masua parhaani mukaan, mutta se ei näytä silti riittävän.

Kärsin vuosina 2009-2011 ihan karmeista vatsaongelmista ja niiden myötä jouduin opettelemaan vatsanhoitoa ihan tosissaan. Koululääketieteestä en valitettavasti saanut mitään apua, vaan jouduin selvittelemään itse mikä voisi olla vikana. Käynti funktionaalisen lääketieteen lääkärin vastaanotolla toi vastauksia. Silloin sain mm. selville, että suolistoni hyvä bakteerikanta oli aivan olematon. Olin syönyt kyllä probiootteja, mutta laatu oli ilmeisesti sen verran heikko (apteekin tavalliset probiootit ja luontaistuotekaupan edullisemman pään probiootit) ettei niillä ollut mitään vaikutusta.

Saatuani vatsan lopulta kuntoon, se oli pitkään oikein hyvä. Nyt synnytyksen jälkeen tilanne on ollut toinen ja vastustuskyky on tuntunut olevan koetuksella. Olen Juliuksen syntymän jälkeen ollut myös pari kertaa flunssassa, kun sitä ennen flunssia oli selvästi harvemmin. Olen pessyt käsiä vimmatusti ja ollut vielä aiempaa tarkempi hygienian kanssa, mutta siitä ei näköjään omalla kohdallani ole ollut apua. Julius ei onneksi ole sairastunut kertaakaan.

Ikävä kyllä en ole saanut synnyinlahjaksi rautamahaa tai kaikenkattavaa immuniteettia, kuten jotkut onnekkaat. Teinivuosina syödyt lukemattomat antibioottikuurit takasivat jatkuvan sairastelun moneksi vuodeksi. Toivon kovasti, että Julius olisi tullut tässä asiassa enemmän isäänsä. Joni sairastaa tosi harvoin.

Mietin synnytyksen jälkeen antibioottitipan ja hätäsektion vaikutusta vauvaan. Minusta tuntui, että pojalla oli masukipuja. Jätin monia ruoka-aineita pois ruokavaliostani ja aloin antaa vauvalle Biolatten vauvoille tarkoitettuja Original L -probiootteja ja miniminiannoksella VSL#3-probiootteja. Tuo VSL#3 on käsittääkseni aikuisillekin parhaita probiootteja mitä Suomesta saa. Pojua hoidettiin myös mm. vyöhyketerapialla ja osteopatialla. En tiedä mikä itkujen syy lopulta mahtoi olla, mutta reilun parin kuukauden iässä ne laantuivat. Ehkä ikä teki tehtävänsä, niinkuin sanotaan. Imetyskin toki vaikuttaa positiivisesti vauvan bakteerikantaan. Tuntui vaan niin pahalta katsoa selkä kaarella itkevää vauvaa silloin vanhemmuuden alkumetreillä, että kaipa siinä oli ihan luonnollista yrittää etsiä ratkaisua itkeskelyyn. Siitäkin huolimatta, etten voi olla varma, mikä lopulta toi avun.

Luin tuolloin ekoina kuukausina lääkäri Rauli Mäkelän ja Timo Elon mainion Irti tulehduskierteestä - apua lasten infektioihin ja allergioihin -kirjan. Suosittelen lämpimästi kaikille, joiden perheissä on allergioita, itkuisuutta, ihottumia, astmaa, mahavaivoja, korvatulehduksia tmv. Kirjassa käydään kattavasti läpi eri ongelmien mahdollisia syitä ja annetaan selkokielisiä ohjeita ongelmien selättämiseen. Esimerkiksi vauvan elämän alun antibiooteista Mäkelä kirjoittaa näin:

"Ensimmäisten elinviikkojen aikana nautitut antibiootit ovat niin tärkeä tekijä infektio- ja allergiakierteen synnyssä, että ne on syytä ottaa tarkasteltavaksi aivan erikseen.

Tällöin puhutaan antibiooteista, joita lapselle itselleen on annettu synnytyslaitoksella, tai sitten antibiootteja on annettu lapsen äidille synnytyksen yhteydessä tai pian kotiin tultua ilmaantuneiden infektioiden, kuten kohtu- tai rintatulehduksen hoitoon. Kun äiti sitten on nauttinut antibiootteja, hän on samalla imettänyt lastaan antibioottipitoisella äidinmaidolla, mikä selittää joidenkin lasten poikkeuksellista sairastavuutta ja tavallista vaikeampaa hoidettavuutta."

Tämän jälkeen Mäkelä toteaa, että hänen kokemuksensa mukaan probioottihoito antaa tässä tilanteessa ratkaisevaa apua. Hän kertoo myös tutkimuksista, joissa on havaittu antibioottien sekoittavan vastasyntyneen vauvan bakteerikannan perusteellisesti. Tämä puolestaan altistaa lapsen infektiokierteelle ja erittäin hankalille ruoka-aineallergioille, ellei probioottihoitoa tehdä antibioottikuurin jälkeen.

"Ensimmäinen kuukausi lapsen elämässä on kriittistä aikaa. Tutkimusten mukaan vasta noin kuukauden kuluttua lapsen syntymästä tapahtuu suolen ensimmäinen selkeä "kypsyminen"."

Seuraavassa luvussa Mäkelä käy läpi bakteeriston korjaamista ja kertoo, että siihen menee useampia kuukausia. Probioottivalmistetta pitäisi siis käyttää pidemmän aikaa. Niistä hän sanoo näin:

"Kuukausia kestävässä hoidossa antibioottien vaurioittaman bakteeriston korjaamiseksi Symbioflor-tuotesarja on osoittautunut erityisen tehokkaaksi lapsilla."

Meillä on nyt edelleen käytössä nuo aiemmin mainitsemani probiootit, kun minusta tuntui että tuohon Symbioflor-sarjan käyttöön olisi ollut paras saada ohjeet suoraan lääkäriltä (hoito on monivaiheinen). Niitä alkuvaiheen selkä kaarella -itkuja ei ole enää ollut moneen kuukauteen, onneksi. Ehkäpä nämäkin keinot ovat siis auttaneet.

Kommentit (4)

Vierailija

Kiitos tästä postauksesta, olen itsekin miettinyt ihan samoja asioita meidän nyt 6 kk tytön kanssa, jolla todettiin 2 kk iässä refluksi ja maitoallergia. Sain synnytyksen yhteydessä antiobiootit (vesien menosta sen verran aikaa) ja olen vauvan ongelmien selvittelyn yhteydessä törmännyt juurikin sekä äidin, että vauvan suoliston kunnon merkitykseen. Toivottavasti käsittelet asiaa tulevassa kirjassasi!

Vierailija

Meillä vauva syntyi sektiolla tulehduksen vuoksi, ja olimme molemmat antibioottitipassa viikon verran. Itse jatkoin vielä kovalla antibioottikuurilla kun pääsimme sairaalasta (imetin koko ajan). Lapsi on kohta parivuotias eikä hänellä ole ollut allergioita, korva- tai muita tulehduksia eikä edes flunssia. Hänellä ei myöskään vauvana ollut masuvaivoja. Sen sijaan toinen lapsemme, jonka syntymän yhteydessä ei tarvittu lääkkeitä, tuntuu kärsivän mahavaivoista, on ollut jo useamman kerran kipeänä ja mm. reagoi esikoista herkemmin imetyksen aikana syömiini ruokiin. 

Eli kovin yksilöllistä tuo tuntuu olevan, vaikka isolla otoksella tutkittaessa antibiootit varmasti vaikuttavat negatiivisesti vauvan suolistoon. Meillä kuitenkin oli tilanne, jossa esikoinen tuskin olisi hengissä ilman antibiootteja, joten olen niistä kovin kiitollinen.

Vierailija
Vierailija

Eli kovin yksilöllistä tuo tuntuu olevan, vaikka isolla otoksella tutkittaessa antibiootit varmasti vaikuttavat negatiivisesti vauvan suolistoon. Meillä kuitenkin oli tilanne, jossa esikoinen tuskin olisi hengissä ilman antibiootteja, joten olen niistä kovin kiitollinen.

 

Mun mielestä tässä postauksessa ei varsinaisesti kritisoitu antibiootteja, sillä kyllähän niiden käytöllä on oikeutuksensa vakavien tulehdusten hoidossa. Mutta antibiootit kuitenkin tuhoavat myös sitä hyvää bakteerikantaa, joten on syytä pitää vatsan- ja suolistonhoidosta huolta, jos antibiootteja joutuu syömään tai käyttämään. Ja on hyvä, että tietoa jaetaan siitä, miten sitä voi tehdä.

Vierailija

[quote author= Mun mielestä tässä postauksessa ei varsinaisesti kritisoitu antibiootteja, sillä kyllähän niiden käytöllä on oikeutuksensa vakavien tulehdusten hoidossa. Mutta antibiootit kuitenkin tuhoavat myös sitä hyvää bakteerikantaa, joten on syytä pitää vatsan- ja suolistonhoidosta huolta, jos antibiootteja joutuu syömään tai käyttämään. Ja on hyvä, että tietoa jaetaan siitä, miten sitä voi tehdä.

[/quote]

 

Joo, en käsittänytkään tekstiä lääkekritiikiksi, kerroin vain omakohtaisen esimerkin. Kyllä minulla olivat tiedossa antibioottien mahdolliset haittavaikutukset, ja olinkin iloinen kun sellaisia ei minulle eikä lapselle ilmaantunut.

 

Seuraa 

Blogiarkisto

2014