Nämä viikot vaan vierivät! Kolmeen viikkoon en ole tehnyt yhteenvetoa - enkä tiedä onko niitä kyllä kukaan kaivannutkaan. Itselleni nämä koosteet kai lähinnä ovatkin, muistuttamaan miltä tämä äitiyden alkumatka on tuntunut ja millä tavalla olen päässyt liikkumaan. Niin monta asiaa uudessa elämäntilanteessa on sellaisia, jotka vain unohtuvat päivien ja viikkojen kadotessa menneeseen. Blogiposteja lueskellessa voi sentään jotenkin edes muistaa miltä milloinkin tuntui ja mitä tapahtui.

Maaliskuun alun viikko 10 hujahti flunssaa potiessa, pääsin vasta sunnuntaina salille. Onneksi äitini oli koko viikon meillä niin Julius sentään pääsi päivittäin ulkolemaan vaunulenkkien muodossa. Olin vasta loppuviikosta sen verram virkeä että lähdimme käymään kaupungilla.

Julius oppi tämän viikon alussa viemään kädessä pitämiään leluja ja tavaroita suuhun. Tuttipullostakin pitää saada pitää kiinni. Tämä Klean Kanteenin ruostumattomasta teräksestä valmistettu Kid Kanteen -tuttipullo on osoittautunut Juliuksen suosikiksi. Se on myös tosi kätevä jääkaappikylmän maidon lämmittämiseen vesihanan alla, sillä teräs lämpenee ja lämmittää maidon. Yritän välttää muovisia vauvantavaroita niissä olevien kemikaalien takia silloin kun se on mahdollista. Siksi meillä on kaapeissa useampi lasinen tuttipullo ja tämä yksi teräksinen. Alussa käytimme kyllä muovista koliikkipulloa, koska sen tuttiosa oli Juliukselle mieluisin. Täysimetän siis edelleen. Välillä olen pumpannut maitoa mukaan kun lähdemme jonnekin. Silloin ei tarvitse etsiä imetystilaa ja Joni + äitini ovat voineet syöttää poikaa.

Viikko 11 pyörähti käyntiin onneksi jo terveemmissä merkeissä. Kävimme viikon aikana kahdesti reissussa pääkaupunkiseudulla. Maanantaista tiistaihin olimme yötäkin ystävillämme ja tälläkin kertaa yökyläily meni onneksi mukavasti. Jonilla oli työhommia ja minulla valmennus johon osallistuin. Nyt nämä reissut eivät enää niin stressaa, kun tietää jo vähän paremmin miten kaikki toimii. Helsingin Stockan yläkerran ravintola on helppo tapaamispaikka ja siellä on hyvä vauvanhoitohuone. Autossakin voi imettää ennen kuin lähdetään liikkeelle. Ja poju nukkuu tyytyväisenä matkat, kun siirtymiset ajoitetaan oikein. Eivätkä yötkään enää niin jännitä - olen niin kiitollinen, että Juliuksen unirytmi on säilynyt hyvänä!

Sain kukkia Siton sydämellisiltä naisilta

Viikon 11 loppupuolellla kävimme vielä visiitillä Espoossa. Minulla oli yksi harvoista tämän kevään yritysluennoista Sito Oy:n asiakasillassa. Ihmisten eteen meneminen on tällä hetkellä normaalia haastavampaa, kun en ole niin tiiviisti työasioiden kanssa tekemisissä. Tuntuu että omaan muistiinsa ei voi ihan sataprosenttisesti luottaa. Ilta oli kuitenkin tosi mukava ja naiset innostuneita. Joni ja Julius hengailivat viihtyisässä aulassa luennon ajan. Syötin pojua ennen luentoa ja sen jälkeen. Jeppe tuntui olevan varsin tyytyväinen.

Vähän syyllistän itseäni siitä, että teen jokusen näitä luentokeikkoja. Mutta toisaalta, onhan lapsella isäkin - joka käy joka päivä töissä. Kuten valtaosa muistakin isistä. En tiedä miksi teen itselleni siitä niin ison numeron, jos äiti vähän tekee töitä. Se kun tekee kumminkin omalle pääkopalle ihan hyvää, kokea että on hyödyksi muillekin kuin perheelle kotosalla. Isäkin tulee viettäneeksi tietysti kahdenkeskistä aikaa poikansa kanssa.

Viikonloppuun mahtui hauskuutta, kun ystäväni Satu tuli reilun 3v. Leevi-poikansa kanssa meille kylään. Hurjaa vauhtia nuo lapset kasvavat. Tuntuu että Leevin syntymästä on vain hetki. Viikonloppuvieraiden lähdettyä minuun iski haikeus. Noinkohan lyhyeltä sekin aika lopulta tuntuu, kun Julius on jo kolmivuotias pikkumies... hyppelee leikkipuistossa lätäköissä ja kipaisee halimaan äitiä? Nämä viisi kuukauttakin ovat menneet niin hurjan nopeasti.

Viikolla 12 Silja-kätilödoula kävi taas moikkaamassa meitä. On kyllä niin ihanaa, että Silja on edelleen elämässämme. Arvostan keskusteluhetkiä hänen kanssaan tosi paljon. Kätilöistä jotenkin huokuu sellainen salliva ymmärrys näitä äitiyden alkuvaiheita ja kaikkia tunnekuohuja kohtaan. Se on kovin vapauttavaa. :)

Viikon 10 liikunnat:

- Su: Salitreeni

Viikon 11 liikunnat:
- Ma: Helsingin reissu
- Ti: Helsingin reissu + vaunulenkki 30min
- Ke: Vaunulenkki 1h
- To: Espoon reissu

- Pe: Vaunulenkki 1h
- La: Salitreeni
- Su: Lepo

Viikon 12 liikunnat:
- Ma: Vaunulenkki 1,5h
- Ti: Salitreeni
- Ke: Vaunulenkki 1h
- To: Helsingissä
- Pe: Vaunulenkki 1h + kotitreeni
- La: Lepo
- Su: Vaunulenkki 1,5h

Liikunnan puolesta nämä viikot ovat painottuneet aerobiseen, lihaskuntoa on tullut tehtyä aika vähän. Reissupäivien jälkeen olen halunnut antaa Juliuksen olla kotona, niin ettei ole tarvinnut lähteä keskustaan. Olen sitten tehnyt reippaita & hikisiä vaunulenkkejä. Vaunulenkkeihin olen sekoittanut myös sykkeennostoja siten, että lykin vaunuja kunnon ylämäkeen, palaan mäen alle ja kiipeän taas. Intervalleja olen tehnyt osalla lenkeistä 3-6 kertaa. Sykevaihteluiden avulla lenkin rasvanpolttovaikutus on tasasykkeistä käppäilyä tehokkaampi.

Kotitreeneistä sain taas kiinni vasta viikolla 12. Punttitreenit ovat nyt olleet lyhyitä ja napakoita, vain 20-30 minuuttia. Salille meno on ollut jotenkin nihkeää, kun monena päivänä on ollut niin mielettömän ihana kevätsää.

Olen ajatellut, että tärkeintä on liikkua, olipa laji ja tyyli mikä hyvänsä! Se pitää mielen virkeänä ja kropan joustavana. Raskauskilot ovat häipyneet ja pari kiloa extraakin.

Kaisa Jaakkola

Kommentit (4)

Vierailija

Ehkä jotkut paheksuvat minkänlaista työntekoa vauvan ollessa pieni, koska eivät voi ymmärtää, että työnteko ei ihan kaikille ole vastenmielistä ja stressaavaa puurtamista vain rahan takia, vaan että työnteosta voi saada myös mielihyvä ja voimavaroja? Suurin osa vain ei ole niin onnekkaita, että olisivat päässeet sellaiseen työhön, joka antaa enemmän kuin ottaa ja jota tekisi muutenkin kuin pakon edessä, jotta saa asuntolainan/vuokran maksettua.

Vierailija

Kyllä minäkin kannattaisin työntekoa äitiyslomalla, mikäli siihen

a) on mahdollisuus (jos ei ole omaa firmaa tai muuten keikkatyöalalla, ei ole välttämättä mahdollisuuttakaan)

b) omaa halua, juuri siten että saa ajatukset välillä pois kotoa. Se voi olla jopa pääkopan kannalta erittäinkin hyvä vaihtoehto että saa jotain "älyllistä" puuhasteltavaa välillä!

 

Nimim. kotona lasten kanssa aikanaan "maatunut"

Vierailija

Isä ja äiti voivat myös jakaa vanhempainvapaan, jos molempien työnantajat siihen suostuvat. Sama koskee myös hoitovapaata.

Nimim. vuoroviikoin kotona ja töissä

Vierailija

Hei. Kiitos ihanasta blogistasi, se inspiroi valtavasti, aivan kuten kirjasikin. Olen saanut valtavasti apua elämäntaparemonttiin kirjoistasi, löytänyt sen oman tavan syödä ja olla. Painoharjoittelun kautta kiinnostuin voimanostosta ja kuntosalista on tullut henkireikä.

 

Minulla on kaksi lasta, molemmat sektioilla syntyneitä (-10, -12) ja toivon plussaavani tästä kierrosta, ainakin pahoinvointi on jo alkanut. Ongelmani koskee kuitenkin tulevaa raskautta, aiemmilla kerroilla painoa on tullut valtavasti lisää ja olo on kaikkine vaivoineen ollut hirvittävä ja liikunta noina vuosina minimaalista. En todellakaan halua saattaa itseäni samaan kuntoon kun edellisillä kerroilla. Siksi onkin ollut ihana lukea raskausajan treeneistäsi. Aion jatkaa salilla niin pitkälle kun se on mahdollista.

 

Haluaisin kuitenkin tietää enemmän raskausajan vitamiinien käytöstä. Olisiko mahdollista saada postausta aiheesta. Itsellä käytössä solgarin monivita+kalaöljy aamulla (ja d), illalla saman merkin magnesium+sinkki. Satunnaisesti myös c. Miten esim.kalaöljyn käyttö raskausaikana tai viherjauheiden, msm-jauheen jne. joita olen tottunut käyttämään viimeisen kahden vuoden aikana.

 

Ja onko mitään ravitsemuksellisia kikkakakkosia kamalaan pahoinvointiin, viimeksi oksentelu kesti koko raskauden, tällä hetkellä toivon pääseväni helpommalla uusien elämäntapojen ja painonpudotuksen ansiosta. En mitenkään haluaisi aloittaa tätä projektia alusta taas!

Seuraa 

Blogiarkisto

2014