"Apua, mitä jos lihon vaikka 30 kiloa raskauden aikana?" - yksi ensimmäisiä ajatuksia sen jälkeen, kun olin nähnyt raskaustestin ikkunassa kaksi viivaa.

"Apua, mitä jos lihon vaikka 30 kiloa raskauden aikana?" - yksi ensimmäisiä ajatuksia sen jälkeen, kun olin nähnyt raskaustestin ikkunassa kaksi viivaa.

Valehtelisin, jos sanoisin etteikö tuo pelko olisi ollut mielessä useampaankin otteeseen seuraavien viikkojen aikana. Tiesin hyvin konkreettisesti hormonien käsittämättömän suuren voiman kehon toimintaan.

Tiesin myös, että en voi kontrolloida lopputulosta - ainoastaan omia valintojani. Valinnoilla voin vaikuttaa lopputulokseen, mutta en voi kontrolloida sitä.

Purskahdin itkuun kauppareissun jälkeen, kun näin äidin joka työnsi kärryissä vastasyntynyttä vauvaa. Ostoskärryt olivat täynnä limppareita, sipsipusseja ja eineksiä. Ei yhden yhtä vihannesta. Äiti seisoi karkkihyllyn edessä karkkipussi ja suklaalevy kädessään, ilmeisesti pohtien mitä vielä ostaisi. Hän ei näyttänyt onnelliselta. Kotimatkalla kaupasta ulisin miehelleni, että mitä jos alan syödä holtittomasti, en pysty liikkumaan ja masennun vielä kaupan päälle. Heh, hormonien voima, se on tosiaan arvaamaton.

Älä käsitä väärin - en arvostellut äitiä. Kommenttiosiolla olen moneen kertaan sanonut, että jokainen saa syödä ihan mitä haluaa, minä en sitä kritisoi. Tunsin itse asiassa suurta myötätuntoa tuota äitiä kohtaan. En tiedä mikä hänen tarinansa oli, voihan olla että hän oli ostamassa herkkuja juhliin. Oma pääni vain kehitti todellisuuden päälle kuvitelman jonka pääosassa olin minä itse. Tuossa kuvitelmassa näin itseni äidin paikalla. Pelkoa ei varsinaisesti helpottanut seuraavien viikkojen aikana alkanut pahoinvointi, jonka aikana tavanomaiset ruokasuosikkini lensivät romukoppaan. Yritin ajatella: "this too shall pass", mutta hetkittäin se oli kyllä hankalaa. Olo tasoittui kuitenkin jo parin viikon kuluttua ja sen jälkeen olen onneksi voinut todella hyvin (lähetän lämpimiä ajatuksia jokaiselle pitkällisestä raskauspahoinvoinnista kärsineelle, en tiedä kuinka itse olisin selvinnyt siitä).

Tällä hetkellä menossa on raskausviikko 34. ja painoni on noussut noin 9 kiloa. Eilen kokeilin ensimmäistä kertaa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen farkkuja jalkaan. Ne mahtuivat! Olin aivan ihmeissäni. Olin jotenkin ajatellut, että alakroppaan olisi tullut enemmän senttejä. Kehonkoostumus on kyllä muuttunut, sen näen toki peilistä. En tiedä onko sellaista naista olemassakaan, joka ei raskausaikana kerää selluliittia alavartaloonsa. Raskausajan painonnousu on kuitenkin on ollut paljon pienempää kuin mitä etukäteen kuvittelin.

Enää en pelkää. Minun on tosi hyvä olla. Kipuilin vuosia kehonkuvani kanssa ja olin aina tyytymätön. Raskaus on lisännyt armollisuutta omaa itseäni ja vartaloani kohtaan. Omassa ammatissani koen tarpeelliseksi sen, että näytän siltä että opettamani asiat toimivat. Minun ei tarvitse olla - enkä olekaan - revityn kireässä kunnossa oleva fitnessmalli. Nautin siitä, että kehoni on elinvoimainen, vahva ja toimintakykyinen. Olin raskaana tai en.

Alle olen kerännyt kuvakavalkaadin tavallisista aterioistani. Syön aina juuri sen verran kuin haluan, en rajoita mitään. Uskon että kroppani hyvät vitamiini- ja mineraalitasot ennen raskautta ovat ehkäisseet raskausajan herkku- ja ruokahimoja. Ehkä siksi syöminen on helppoa, tasapainoista ja nautinnollista. Joinakin päivinä syön enemmän hiilareita, toisina päivinä syön vähemmän. Joinakin päivinä enemmän rasvoja, toisina vähemmän. Proteiinia pyrin saamaan joka päivä riittävästi, samoin kasviravinteita tuoreista ja kypsennetyistä kasviksista.

Herkkujakin syön silloin kun tuntuu siltä. Edellisellä viikolla söin kerran Ben & Jerry's -jätskiä ja toisena päivänä lakritsitoffeeta. Minusta on tärkeää, että ruokavalio kestää joustoa ja siksi pidän mielessä aina ns. vapaiden aterioiden periaatteen. Niitäkin saa ja pitää mahtua elämään.

Kuvat on iPhonella otettuja räpsyjä ja Instagramissa editoituja, ihan järkkärilaatuun ei näillä varusteilla päästä. ;) Nämä ruoat olen syönyt viimeisen kuukauden aikana. Huomaa kyllä, että kotimaisten omppujen aika on täällä!

[Lisätty 24.9. klo 6.45]
PS.
Älä ymmärrä juttua väärin - tottakai painon täytyy nousta raskausaikana. En ole dieetannut enkä todellakaan kehota ketään siihen! Aliravitsemus raskausaikana on hirveä juttu, eikä turhien kilojen välttämisessä ole kyse siitä. Kuten näet kuvista, syön erittäin ravinnerikasta ruokaa. Vauva on kasvanut täysin keskikäyrällä joten energiansaanti on riittävä. Hyvä artikkeli sopivasta painonnoususta Vauvan sivuilla löytyy täältä. 4D-ultran minulle tehnyt synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Bruno Cacciatore sanoi, että minulle sopiva kilomäärä olisi noin 8-9kg. MLL:n sivuilla sanotaan, että raskauden aikana paino nousee noin 8-12,5kg. Tiedän että kaikilla näin ei ole, koska hormonit ja nesteen kertyminen etenkin loppuvaiheessa voivat heilauttaa painoa rajustikin, etenkin niillä joiden lähtöpaino on matala.

Hyvin tavallinen aamupalani: lihaa ja rehuja, kaveriksi pieni kahvi kookosmaidolla ja viherjauhe + probioottijauhe sekoitettuna veteen. Outo valinta, ajattelet ehkä? Lue täältä miksi syön näin.

Lounas Hullun Poron noutopöydästä: paljon kasviksia, fetaa, lohta, katkarapuja, karpalohilloa.

Kuvauspäivän evästauko: vavvanruokaa ja kananmuna, muuta ei tässä välissä ehtinyt (kuvasimme tulevaan kirjaani treenikuvia).


Viikonloppuherkuttelua nepalilaisessa, annoksessa kanaa, papuja, jogurttikastiketta, riisiä ja salaattia - tästä jäi vielä kotiinkin toinen annos.


Aamupala ystävieni Kristianin ja Tiinan luona: smoothieta, keitettyjä munia, omenaa ja kahvia kermalla.


Mies oli reissussa, tein yksinäisen sunnuntain päivälliseksi itselleni kukkakaalimuusia voilla, kaveriksi paistoin luomuherefordin jauhelihaa ja parsakaalia.


Iltapalaksi quinoanäkkäreitä voilla, luomukinkulla, juustolla, keitetyillä munilla ja tomaateilla.


Rahkaa makeutettuna vaniljasteviatipoilla, mustikoita, banaania, kurpitsan-, auringonkukan- ja hampunsiemeniä + taustalla hyvää lukemista.


Eväitä käsilaukussa: kookosvettä, Ikeasta ostettuja minikokoisia riistamakkaroita (jotka oli muuten yllättävän hyviä), raakapatukka ja raakasuklaata - en syönyt kaikkia kerralla, tuona päivänä evääksi meni 1/3 minimakkaroista, Lifebar, kookosvesi ja pala raakasuklaata. Otin kuvan viikko sitten ja tänään söin viimeiset palat raakasuklaata.


Tampereen Kauppahallin The Salad Barin salaatti, jossa pieni luomusalaattipohja, parsakaalia, ananasta, kirsikkatomaatteja, kanaa, mozzarellaa, pinjansiemeniä, oliiviöljyä ja balsamicoa (tämä on muuten Tampereen paras salaattipaikka!)


Luentopäivän jälkeen söin välipalassa junassa Helsingin rautatieasemalta ostettuja pensasmustikoita.


Thai-vivahteista kookosmaitopohjaista äyriäiskeittoa (näyttää kamalalta, maistuu herkulliselta), omppu ja viherjauhe sekoitettuna veteen. Viherjauhe on punaista, koska siinä on niin paljon punaisia marjoja. Sisältää myös vihreitä vihanneksia, yleisnimitys näille jauheille on aina "greens", mutta kai se voisi olla punajauhekin. :)


Bataattia, highlandinkarjan jauhelihaa Juupajoelta, parsakaalia, kirsikkatomaatteja ja omppua. Tätä vuodesta 2007 asti samalta tilalta ostamaani lihaa kutsumme usein tuttavallisesti "karvalehmäksi". Katso täältä miksi.


Suunnitelma Ö: En ehtinyt ultran jälkeen kunnon lounaalle ennen palaveria, onneksi Stockaa vastapäätä oleva Wayne's Coffee pelasti. Gluteeniton sämpylä jonka sisälle pyysin täytteeksi rehuja, avokadoa ja kanaa, kaveriksi omena ja vihreää teetä. Ainakin tuosta Waynesista saa aina leivän niillä täytteillä joilla haluaa, jos heillä vain sellaisia sattuu olemaan. Miinuksena tälle aterialle jäätävä närästys, joka iski koko loppupäiväksi. Ikävä kyllä ei ollut ensimmäinen kerta - kroppani ei tykkää gluteenittomista valmistuotteista, kuten leivistä. Sinänsä ei kovin ihme, kun katsoo mitä ne sisältävät. Näitä tulee syötyä ehkä kerran kuussa.


Yritys tehdä lettu joka pysyisi kasassa yhdellä kananmunalla - no ei pysynyt. Oli silti tosi hyvää. Muistaakseni laitoin tähän munan lisäksi banaanin muussattuna, manteli- ja kookosjauhoa, hyppysellisen suolaa, muutaman steviatipan ja lorauksen kookosmaitoa. Koska lopputulos ei ollut kovin esteettinen, kasasin päälle raejuustoa, mustikoita ja teelusikallisen hunajaa. Mukissa Yogi-teetä, ikisuosikkini Pure.


Tältä näytin raskausviikolla 16 ja eilen kun täynnä oli 33+4. En ole mikään tikku, painoindeksin mukaan olin raskauden alussa "lievästi lihava". Heh! :D Rasvaprosenttini oli 20 % kieppeillä. Pidän kehonkoostumusta tärkeämpänä mittarina urheilua harrastavalle. Painoindeksi ei nimittäin kerro juuri mitään rasvan ja lihaksen suhteesta.

 

Kommentit (66)

Vierailija

Kiva postaus, kiitos siitä! Mistä tuo raakapatukka on ostettu? Olen tuollaisia yrittänyt etsiä kiireisiä päiviä varten, mutta toistaiseksi olen joutunut pettymään.

Vierailija

Nyt on pakko ihmetellä että mitä kamalaa siinä on että tulee kiloja raskaana? Se on tutkittu että jos ei liho tarpeeksi on vaara että lapsesta tulee aikuisena ylipainoinen ja sairastuu  2.tyypin diabetekseen. Ihme trendi menossa että mitä vähemmän lihoo raskaana niin sitä hienompi juttu se on... 

Vierailija

No en minä ainakaan halua lihoa turhaa raskaana. Kamala työ ottaa kilot pois raskauden jälkeen. En ole koskaan kuullut tuollaisesta tutkimuksesta. Päinvastoin,ylipainoiset saavat helpommin raskausdiabeteksen ja synnyttävät isompia vauvoja.

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Kiva postaus, kiitos siitä! Mistä tuo raakapatukka on ostettu? Olen tuollaisia yrittänyt etsiä kiireisiä päiviä varten, mutta toistaiseksi olen joutunut pettymään.

Se on ostettu Tampereen Runsaudensarvesta. Ruohonjuuri, Ekolo ym. varmaan myyvät myös. :)

 

Vierailija

On niitä erilaisiakin tarinoita. Itse lihoin molemmissa raskauksissa tasan 9 kg ja kahdessa viikossa olin synnytyksen jälkeen täysin vanhoissa mitoissa ilman arpia tms. Onneks ei ole tarvinnut noiden asioiden kanssa siis koskaan stressata tai suuremmin edes miettiä. Vauva-ajatkin on mennyt todella läsnäollen ja nauttien sen sijaan, että olisi pitänyt päästä timmiksi ja ehtiä salille pahimmillaan vielä itkettämään vauvaa lapsiparkissa.

Vierailija
Vierailija

Nyt on pakko ihmetellä että mitä kamalaa siinä on että tulee kiloja raskaana? Se on tutkittu että jos ei liho tarpeeksi on vaara että lapsesta tulee aikuisena ylipainoinen ja sairastuu  2.tyypin diabetekseen. Ihme trendi menossa että mitä vähemmän lihoo raskaana niin sitä hienompi juttu se on... 

Raskauden aikaiseen lihomiseen ei ole mitään tarvetta. Siis ei minkäänlaista. Painonnousu on sitten asia erikseen... Mutta Kaisa kirjoittaa nyt TURHISTA kiloista.

Vierailija

Moi, ostatko tuota "karvalehmää" suoraan tilalta vai kuulutko johonkin ruokapiiriin?

Vierailija

Tuntuu, että lihomisen voi kerrankin hyväksyä eikä välitetä ollenkaan mitä syödään- Näin ainakin työkavereillani jotka ovat paisuneet sen 20-30kg raskausaikana ja ääneen sanovat "nyt saa syödä mitä haluaa". Sitten ihmetellään kun minulla on pari kuukautta laskettuun aikaan ja pelkästään vatsa on kasvanut palloksi. Syön terveellisesti ja tarpeeksi ja herkuttelenkin kuten ennen raskauttakin mutta en ala ahmimaan ja herkuttelemaan päivittäin.

Vierailija

no minä olen tätä trendiä ihmetellyt myös. Eräskin kaverini oli ylitarkka kiloistaan, vauva syntyi tosi pikkuisena ja on lapsi nyt joutunut seurantaan painonsa takia. Minusta lapsen terveydellä leikkimistä tuollainen.

Lisäksi en uskaltaisi senkään takia omassa raskaudessa säännöstellä syömisiäni, sillä sain itse keskosen aikanaan ja lapsi jäi henkiin mm siitä syystä, että oli hyvän painoinen ikäisekseen. Mitäs jos olisin "laihduttanut" raskaana ja vauva olisi kuollut sen takia, että minä huolehtisin kiloistani? Ei kiitos.

olen lihonut siis 20-25kiloa joka raskaudessa. En ole ahminut herkkuja, mutta olen syönyt kun on ollut nälkä. Ja nälkä oli usein. Siihen oli varmasti joku syynsä. Jokaisesta raskaudesta olen kyllä palautunut hyvin ja päässyt takaisin omiin mittoihini. (4kertaa) Ilman mitään sen kummempaa laihdutusta.

Vierailija

Miksi aina kuvitellaan, että kaikki paljon lihoneet ovat jotenkin ahmineet itsensä raskausaikana lihavaksi? Omalla kohdallani siitä ei missään nimessä ole ollut kyse. Lähtöpaino on ollut 50 kiloa ja olen painanut raskauksien lopussa noin 75kiloa. Ja voin käsi sydämellä sanoa, että en syönyt yhtään sen enempää kuin ennen raskauttakaan. Ja voitte kuvitella, että jos normaali painoni on 50 kiloa, niin en minä mikään super syöppö voi olla. Jokatapauksessa samanlaisella ruokavaliollakin jatkettuna paino nousi noin paljon. Jotain elimistölleni siis tapahtui, ainakin aineenvaihdunnan huomasin hidastuvan selvästi. Luultavasti se tai joku muu syy on syynä siihen miksi kilot kertyivät niin hyvin. Normaali tilassa olisi täysi mahdottomuus saada noin paljon kiloja kasaan, sillä vaikka ahmisin kuinka niin saisin vain pari lisä kiloa. 

Vierailija
Vierailija

Nyt on pakko ihmetellä että mitä kamalaa siinä on että tulee kiloja raskaana? Se on tutkittu että jos ei liho tarpeeksi on vaara että lapsesta tulee aikuisena ylipainoinen ja sairastuu  2.tyypin diabetekseen. Ihme trendi menossa että mitä vähemmän lihoo raskaana niin sitä hienompi juttu se on... 

 

Eiköhän se 10-15 kiloa riitä silti, ei ole tarvetta lihoa 30 kiloa, jotta "lapsi ei sairastu 2 tyypin diabetekseen"... Moni raskaana oleva kuvittelee raskausajan olevan hänelle mahdollisuus syödä kaikkea sitä, mitä muuten ei saa, vaikka silloinhan rakennetaan vauvaa niistä aineista, mitä nainen kroppaansa laittaa. En ole ravintotieteilijä, mutta luulisin, että terveellisellä ruokavaliolla ja kohtuullisella painonnousulla saa vauvakin paremmat lähtökohdat elämäänsä.

 

Kiitokset Kaisalle tästä artikkelista, itse näin rv 41+2 (joo, vauva saisi jo tulla) ovat ravintoasiat olleet kovasti mielessä raskausaikana, eivätkä vähiten juuri ennen raskautta diagnosoidun kilpparivajiksen takia...

 

Vierailija

Siis eihän Kaisa nyt dieetillä ole vaan syö terveellisesti.. mitäs kummaa siinä nyt on??

Vierailija

Numero 7 puhui juuri että oli lihonut 9 kiloa vaikka oli ihan tavallinen raskaudenajan painnonnousu. Edelleen väitän että trendinä hoikilla ja normaalipainosilla on nyt pysyä mahdollisimman hoikkana raskauden ajan ja normaalikin painnonnousu on kauhistus. Valmiiksi ylipainoiset ovat sitten asia ihan erikseen.

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Moi, ostatko tuota "karvalehmää" suoraan tilalta vai kuulutko johonkin ruokapiiriin?

Olemme tilanneet alusta asti suoraan tilalta. He tuovat kotiin :) Tilaan yleensä 10kg jauhelihaa ja muutaman paistin tai ulkofilettä. Jauhelihat tulevat pakasteina ja paistit taitavat tulla sulana. Hinta on todella kohtuullinen, samaa luokkaa kuin kaupan luomulihalla.

 

Luomuherefordia tilaamme Luomu-Heikkilän tilalta, lähilihaa sekin: http://www.luomu-heikkila.fi/.

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013

Vastaan yhteisesti ihmetteleville vierailijoille:

- En ole dieetannut päivääkään raskauden aikana, en tiedä mistä saitte sellaisen käsityksen :) Jos luet tekstini uudelleen, näet kyllä ettei siitä ole kyse.

- En sanonut missään, että reilummin painoa keräävät ahmisivat itsensä siihen kuntoon. Kirjoitin jutussa, että tiedän hormonien voiman ja sen, että hormonit itsessään voivat jo vaikuttaa painonnousuun. Etenkin estrogeenit, joiden määrä lisääntyy runsaasti raskausaikana, stimuloivat kasvua. Kenties estrogeenille hyvin herkkä lihoo tämänkin takia? En tiedä tarkalleen. Voimme itse vaikuttaa paljon ruokavalinnoilla tiettyihin hormoneihin, etenkin insuliiniin. Hyvin korkea insuliinitaso tai jatkuvat insuliinipiikit lisäävät lihomisen mahdollisuutta.

- Itse en tiedä tästä raskausajan laihdutus/painonestotrendistä, koska en ole notkunut mammapiireissä enkä lue forumeita tai blogeja. Minulle on tärkeää pysyä hyvässä kunnossa oman itseni ja myös vauvan vuoksi. Olen viimeisten 7 vuoden aikana kärsinyt ihan riittävästi kehon ongelmista ja tiedän, että turha rasvan kerryttäminen ei paranna omaa oloani. Uskon että jokainen nainen (ja mies) haluaa tuntea olonsa hyväksi. Minulle fiksu ravinto on yksi tärkeimpiä hyvän olon kulmakiviä.

- Kuten kirjoitin, en ole kieltänyt itseltäni mitään, vaan syön juuri sellaista ruokaa jota haluankin syödä. Olen syönyt samantyyppisesti ja treenannut salilla kymmenen vuotta. En näe mitään syytä siihen, miksi raskausaikana yhtäkkiä alkaisin syödä toisella tavoin, etenkään epäterveellisemmin.

 

Hyvää mieltä ja vointia jokaiselle lukijalle <3

Vierailija
Vierailija

Nyt on pakko ihmetellä että mitä kamalaa siinä on että tulee kiloja raskaana? Se on tutkittu että jos ei liho tarpeeksi on vaara että lapsesta tulee aikuisena ylipainoinen ja sairastuu  2.tyypin diabetekseen. Ihme trendi menossa että mitä vähemmän lihoo raskaana niin sitä hienompi juttu se on... 

No Kaisahan lopussa juuri kirjoittikin tuosta: "PS. Älä ymmärrä juttua väärin - tottakai painon täytyy nousta raskausaikana."  Miksi taas vetää herne nenuun tästäKIN kirjoituksesta. Noh, ainahan näitä arvostelijoita on.

Jokatapauksessa, tosi hyvä kirjoitus, Kaisa :)

Vierailija

Jossakin dokkarissa oli että äidin aliravitsemus toisen kolmanneksen aikana on yhteydessä syntyvän lapsen myöhempään ylipainoon. Mutta aliravitsemus on ihan eri asia kuin ihanteellinen raskausajan painonnousu.

Vierailija

Sellainen käsitys minullekin on tullut, että monet selittää ylimääräisiä syömisiä (ja myös sohvalle jämähtämistä) raskaudella, mieliteoilla, väsymyksellä. Toki väsymystäkin voi varmasti olla sellaista, että ihan oikeasti ei kykene mihinkään ylimääräiseen, ja jos on vaikka paljon kipuja, on vaikea jatkaa liikuntaa. Mutta uskaltaisin väittää että monet käyttää näitä myös tekosyinä, ja se on hormonien lisäksi osasyy siihen, että paino nousee enemmän kuin olisi tervettä. Aika usein ne tuntuu olevan aiemminkin hyvin aktiiviset ja liikunnalliset ihmiset, joille tulee lisää lähinnä maha. 

 

Itselle tuli molemmissa raskauksissa alle 9kg painoa, ja ne hävisivät samantien. Söin ja liikuin normaalisti raskauksien ajan, paitsi ekassa raskaudessa ehkä söin normaalia terveellisemmin, ja hormonitkin ilmeisesti olivat suosiolliset. Joku kirjoitti sairaalloisesta kilojen välttämisestä, mutta siitä ei siis aina ole kyse, vaan siitä että eletään, syödään ja liikutaan normaalisti. Ei se lapsen normaali kasvu kohdussa edellytä mitään mässäämistä, lapsi ottaa kyllä sen mitä tarvitsee. 

Vierailija

Eilen täällä oli toinenkin ketju aiheesta. Edelleenkin olen samaa mieltä neuvolan kanssa että 10kg on max painonnousu mikäli kyseessä on normaali raskaus. Yli sen lihovilla on joku raskauteen tai terveyteen liittyvä ongelma (liikaa lapsivettä, db tms).

 

Kaikkea voi syödä kohtuudella, riittää kun syö yhden edestä - lapsi kyllä saa tarvitsemansa. Suurin ongelma on se että naiset luulevat voivansa syödä mitä tahansa raskauden varjolla.... Siksi nämä 15-30 "raskauskiloa " alkaa olemaan arkipäivää!!

 

nro 12  - luultavasti tuo painonnousu liittyi siihen että elimistösi otti ensin normaalilpainon kiinni sinulle ja vasta sitten tuli raskauskiloja. Olit varmasti normipainon alarajalla raskauden alussa.

 

4 raskautta - painonnousu 3,5-10 kg, synnytyksen jälkeen jäi -2/+2 kiloa verrattuna lähtöpainoon.

Vierailija
Vierailija

Eilen täällä oli toinenkin ketju aiheesta. Edelleenkin olen samaa mieltä neuvolan kanssa että 10kg on max painonnousu mikäli kyseessä on normaali raskaus. Yli sen lihovilla on joku raskauteen tai terveyteen liittyvä ongelma (liikaa lapsivettä, db tms).

 

Kaikkea voi syödä kohtuudella, riittää kun syö yhden edestä - lapsi kyllä saa tarvitsemansa. Suurin ongelma on se että naiset luulevat voivansa syödä mitä tahansa raskauden varjolla.... Siksi nämä 15-30 "raskauskiloa " alkaa olemaan arkipäivää!!

 

nro 12  - luultavasti tuo painonnousu liittyi siihen että elimistösi otti ensin normaalilpainon kiinni sinulle ja vasta sitten tuli raskauskiloja. Olit varmasti normipainon alarajalla raskauden alussa.

 

4 raskautta - painonnousu 3,5-10 kg, synnytyksen jälkeen jäi -2/+2 kiloa verrattuna lähtöpainoon.

 

Vielä jos joku vetää hernettä tästä nenään hieman lukuja:

 

- keskiarvolapsi painaa 3,5 kg

- istukka 700g

- lapsivettä pari litraa

- kalvot ehkä 500g

- äidin verimäärän lisäys 1,5 l

 

Tuosta tulee 8,2 kg. Loppu on sitten tarpeetonta.

Vierailija

Minä vältin raskauskilot luultavasti rankan raskauspahoinvoinnin takia. Oksenksin ekan lapsen kanssa 27 viikkoa päivittäin, toisen kohdalla vähän vähemmän. Ei kovin kivaa sekään. Mutta onneksi tuli terveet ja normaalipainoiset vauvat.

Vierailija
Vierailija

Miksi aina kuvitellaan, että kaikki paljon lihoneet ovat jotenkin ahmineet itsensä raskausaikana lihavaksi? Omalla kohdallani siitä ei missään nimessä ole ollut kyse. Lähtöpaino on ollut 50 kiloa ja olen painanut raskauksien lopussa noin 75kiloa. Ja voin käsi sydämellä sanoa, että en syönyt yhtään sen enempää kuin ennen raskauttakaan. Ja voitte kuvitella, että jos normaali painoni on 50 kiloa, niin en minä mikään super syöppö voi olla. Jokatapauksessa samanlaisella ruokavaliollakin jatkettuna paino nousi noin paljon. Jotain elimistölleni siis tapahtui, ainakin aineenvaihdunnan huomasin hidastuvan selvästi. Luultavasti se tai joku muu syy on syynä siihen miksi kilot kertyivät niin hyvin. Normaali tilassa olisi täysi mahdottomuus saada noin paljon kiloja kasaana , sillä vaikka ahmisin kuinka niin saisin vain pari lisä kiloa. 

 

minulla ihan sama juttu raskauksien kanssa, lähtöpaino 55kg ja lopussa yli 90kg. Ruokavalio ja liikunta eivät muuttuneet, liikunta tietysti vähän muuttui. Turvotuksesta kärsin aikalailla ja raskauden lopulla kärsin pre-eklampsiasta, joten mulla ainakin täysin hormonaalinen tuo raskauden aikainen painonnousu!

 

Vierailija
Vierailija

Miksi aina kuvitellaan, että kaikki paljon lihoneet ovat jotenkin ahmineet itsensä raskausaikana lihavaksi? Omalla kohdallani siitä ei missään nimessä ole ollut kyse. Lähtöpaino on ollut 50 kiloa ja olen painanut raskauksien lopussa noin 75kiloa. Ja voin käsi sydämellä sanoa, että en syönyt yhtään sen enempää kuin ennen raskauttakaan. Ja voitte kuvitella, että jos normaali painoni on 50 kiloa, niin en minä mikään super syöppö voi olla. Jokatapauksessa samanlaisella ruokavaliollakin jatkettuna paino nousi noin paljon. Jotain elimistölleni siis tapahtui, ainakin aineenvaihdunnan huomasin hidastuvan selvästi. Luultavasti se tai joku muu syy on syynä siihen miksi kilot kertyivät niin hyvin. Normaali tilassa olisi täysi mahdottomuus saada noin paljon kiloja kasaan, sillä vaikka ahmisin kuinka niin saisin vain pari lisä kiloa. 

 

Mulla aama tilanne. Tosin paljon on vaikuttanit se, että molemmissa raskauksissa liikunta on puolivälin jälkeen ollut vaikeaa. Siis normina liikun paljon, mutta eri vaivojen takia liikunta on ollut raskauksien loppupuolella vähäistä. Mutta en ole stressannut. Hetkittäin ärsytti, kun huomasi miten heikkoon kuntoon ropsahtaa fyysisesti, kun on muutaman kuukauden hyvin vähällä liikunnalla, mutta en jaksanut sillä stressata. Molemmissa raskauksissa kiloja lopussa +30, mutta molemmista palattu lähtölukemaan n 4 kk aikana. Toki turvotustakin paljon, joten heti synnärillä enemmän pois kuin tuo edellisten laskelmien n 9 kiloa.

 

Kukin tyylillään. Itse koin, että sekä minä, että vauva olisimme voineet huonommin,jos olisin kuluttanut aikani ahdistuen painonnoususta ja välillä joidenkin viuhkaaminen asian ympärillä kyllä vähän ihmetyttää. Toki tiesin itse saavani ne kilot pois palaamalla normaalielämän rytmiin. Sitä on nimittäin vähän vaikea käsittää, että jotkut tuskailevat vuosi tai kaksi lapsen saannin jälkeen painoaan ja selittävät sillä, että kun olivat raskaana. Juujuu, raskaus on raskaus, mutta sen jälkeenhän ne kilot saa kyllä pois, jos TAHTOO.

 

Vierailija

Minulla viimeisimmässä raskaudessa painonmuutos oli -1kg ensimmäisestä neuvolasta viimeiseen raskauspäivään. Lapsen synnyttyä painoin 6kg vähemmän kuin ensimmäisessä neuvolassa. Lapsi painoi saman verran eli 3700g, kuin aiemmat lapseni, joita odottaessa olen saanut 15kg painoa. Tämä siis kommentiksi tuohon, että jos painoa ei tule, niin lapset syntyvät pienipainoisina.

 

En missään nimessä laihduttanut raskausaikana tai noudattanut mitään tiukkaa dieettiä. Ainoa muutos minkä tein ruokavaliossani, oli jättää ns. ylimääräiset herkut pois. Syynä herkkujen poisjättämiseen oli taas se, että ennestään oli ylipainoa (BMI 27) enkä halunnut enää 15 kiloa lisää - sitten kävikin noin, että painoa ei tullut yhtään. Raskaudenaikainen (pieni) energiantarpeen lisäys + pelkkien herkkujen poisjättäminen tekivät siis minulla tämän, vaikka söin muuten ihan entiseen malliin eli vähintäänkin tarpeeksi, kuten voi raskautta edeltävästä painoindeksistäni päätellä!

 

Neuvolassa tietenkin valitettiin ensin ylipainosta ja herkkujen syömisestä, sitten kun huomasivat, että paino ei nousekaan, alettiin valittaa laihduttamisesta.

Vierailija

Voi että on herkullisen näköisiä ruokia, kiitos kuvista =) Tuli himo kokeilla kukkakaalimuusia voilla =P

Vierailija

En nyt oikein ymmärrä onko tässä jollekulle sitten joku salaisuus? Itse olen syönyt raskausaikoina ihan niin kuin muulloinkin ja käsittääkseni välttänyt samalla ne turhat kilot. Paino on kyllä noussut, yhdessä raskaudessa älyttömän turvotuksen ansiosta 25 kiloa, muissa noin 10 kiloa, itsekseen se on sitten laskenutkin ilman mitään laihdutuskuureja.

 

Ei ne muutamat raskaanaolevilta kielletyt ruoka-aineet kai kenenkään ruokavaliota niin radikaalisti muuta, etteikö voisi syödä raskaana ihan normaalisti? Jos sillä normaalilla syömisellä ei tule normaalisti turhia kiloja niin ei niitä silloin raskaanaollessakaan tule.

 

Oliko tämä nyt sitten joku suurempikin salaisuus? Olisi ehkä pitänyt keksiä tälle joku vetävä nimi ja tehdä rahaa...

Vierailija

Mullakin on raskauden aikana tullut noin 10kg painoa, esikoisesta en muista ja kuopuksesta tuli 8kg. Jälkitarkastuksessa painoin tasan saman verran kuin ennen raskautta. En minä seuraillut painoa raskausaikana, olin aina ollut hoikka, joten ei ollut sellaista tarvetta edes. Herkuttelin myös raskausaikana, mutta ruokaa söin normaalisti ja olen raskausaikana liikkunut myös, käynyt paljon kävelyllä ja kuopuksen aikana tuli toki liikuttua kun oli isompi lapsi, jota tuli vietyä puistoon, pyöräretkille jne.

Kävin vielä sinä päivänä, jolloin kuopus syntyi niin pitkällä pyörälenkillä isomman lapsen kanssa. Siitä' sitten parin tunnin kuluttua alkoi supistelut.

 

Nyt olen raskaana (ihan alussa) ja tässä raskaudessa kiloja tulee luultavasti seurailtua enemmän. Muutama vuosi sitten lihoin pienessä ajassa aika paljon ja nyt olen taas takaisin normaalipainossani (160cm/58kg) ja ehkä tässä raskaudessa tulee seurattua sitten sitä painoa, mitä en tosiaan aiemmin ollut tehnyt ollenkaan.

Syön terveellisesti ja käyn päivittäin kävelylenkillä sekä pyöräillen kunnes tulee liukkaat kelit.Kuitenkin toivon, ettei ainakaan yli 15kg tulisi painoa, paras olisi pysytellä tuossa kymmenen kilon tietämillä. Mutta laihduttamaan en ala. En kyllä syömään kahdenkaan edestä ja lopettamaan liikkumista

Vierailija

Millä raskausviikolla palasit Kaisa salille alun tauon jälkeen ja miten usein ja paljon treenaat? Itse laitoin salijäsenyyden jäähylle vuodeksi raskauden takia, tarkoituksena treenata vaihteeksi kotona ja vähän salitreeniä iisimmin kehonpainolla, kahvakuulalla ja käsipainoilla n. 3 kertaa viikossa heti kun taas jaksaisi jotain.Pelkäisin nimittäin telovani itseni salilla nivelten löystymisen myötä, enkä tykkää treenata ihmisten ilmoilla, jos en voi treenata täysillä, joten raha tuntuisi menevän hukkaan.

 

Nyt kun 11 raskausviikkoa täynnä, pahoinvointia on yhä ja pulssi ja verenpainekin nousevat hetkessä liikaa (kävin juuri neuvolassa, jossa mitattiin) kuntoilua ajatellen, mikä alkaa kyllä ottaa päähän! Liikkumattomuus kun todella vaikuttaa mielialaa laskevasti ja lisäksi niska menee jumiin ja päätä alkaa särkeä.

Vierailija

Mä en ymmärrä miten ihmiset voivat edes lihoa ylimääräistä raskausaikana? Mulle on tasan tullut lapsen paino ja hirveät turvotukset, kun turvotuksetkin ovat laskeneet pois, vaaka näyttää samaa mitä ennen raskautta.

Vierailija

Kiitos Kaisa tästä kirjoituksestasi! Minua kiinnostaisi lukea, oleetko käyttänyt raskauden aikana lisäravinteita samalla tavalla kuin ennen raskautta? Voisitko myös tehdä jostain päivästäsi ruokapäiväkirja-tyyppisen postauksen?

Vierailija

No täällä ilmoittautuu yksi raskauden aikana syömisellä itsensä lihottanut. Lopetin toki tupakoinnin alkuraskaudessa ja muutenkin aineenvaihdunta kävi heti alusta alkaen hitaammalla, mutta keräämistäni 23 kilosta vain 10 jäi laitokselle tai lähti nesteenä pian synnytyksen jälkeen. Keräsin siis painon syömällä "ihan tavallista kotiruokaa" mutta myös paljon karkkia, roskaruokaa ja suklaata koska kaikki herkut yksinkertaisesti maistuivat niin hyvälle raskausaikana. En harrastanut lainkaan liikuntaa ennen raskautta enkä aloittanut sitä raskausaikana ihan vaan laiskuuttani (sitä estäviä vaivoja ei ollut), ja olin rapakunnossa loppuraskaudesta ja synnytyksen jälkeen (parikymppisenä!). 13 kiloa ihan silkkaa läskiä ei myöskään sulanut itsestään pois vaikka imetin vuoden, vaan imetysaikana kroppa piti tiukasti kiinni vararavinnosta - ja herkkuhimo oli valtava.

 

Nyt synnytyksestä on 3.5 vuotta ja olen vihdoin lähellä alkuperäistä painoani ja paljon paremmassa kunnossa kuin ennen raskautta. Töitä olen saanut tehdä joka kilon eteen... Olen myös aloittanut monipuolisen liikunnan ja painoharjoittelun. Jos nyt tulisin uudestaan raskaaksi, niin ihan varmasti harrastaisin niin paljon liikuntaa kuin vain kykenisin, ja vahtisin syömisiäni (erityisesti hiilarimääriä, koska liika hiilihydraatti johtaa verensokeriongelmiin, turhaan naposteluun ja kropan yleiseen turpoamiseen omalla kohdallani) niin paljon kuin vain pystyisin. Minun kohdallani lihominen ei ollut lapsen etu, sillä söin todella epäterveellisesti, olin huonossa kunnossa ja verensokeri- sekä väsymysongelmien vuoksi olin synnytyksenkin jälkeen epävakaa tai suorastaan hieman masentunut (nämä onneksi korjaantuivat pian, kun muutin ruokavaliotani, mutta paino ei silti imetysaikana ottanut laskeakseen). Uskoisin, että Kaisan blogissa viitataan juuri edellä kuvaillun kaltaiseen lihomiseen raskausaikana - ja minun kokemukseni kaltainen lihominen todella on sitä "epätoivottavaa painonnousua" raskausaikana.

Vierailija

Ei ongelma ole mielestäni painonnousu raskauden aikana, enkä ymmärrä miksi siihen kiinnitetään eniten huomiota. Tai miksi usein vain siihen kiinnitetään huomiota. Tärkeintä olisi ymmärtää, että kilot ovat vain tekninen asia ja seuraus siitä syödäänkö liikaa/liian vähän. Tämän lisäksi tulee ymmärtää mitä eroa on painonousulla ja lihomisella. Jälkimmäistä ei tarvitse raskauden aikana tavoitella juuri ollenkaan. 

 

Ongelma on siinä, ettei ymmärretä mitä syödään. Raskauden aikana saadut kilot eivät ole mielestäni läheskään niin vaarallisia, kuin se mikä niihin johtaa. Ruoka, ja tarkemmin sanottuna ruoan laatu. Raskauden aikana annetaan itselle "lupa" syödä kaikenlaista, ja vaikka paino ei nousisikaan, niin silti vedetään paljon suolaa, tärkkelystä, sokeria, fruktoosia (teollista kamaa, hedelmät ok) ja huonolaatuisia rasvoja. Näiden ainesten negatiiviset vaikutukset elimistölle saattavat olla paljon haitallisempia, kuin hieman normaalia suurempi painonnousu. Liika suola voi kuormittaa raskauden aikana munuaisia, sokeri ja rasvat vahingoittavat verisuonistoa ja sotkevat hormonitoimintaa entisestään, fruktoosi sotkee elimistön rasva-aineenvaihduntaa ja sitä kautta hormonitoimintaa. Nämä ruoka-aineet saattavat lisätä elimistön matala-asteista tulehdusta ja alentaa immuunipuolustuksen toimintaa. Raskaana ollessa taudit ovat aina riski. 

 

Sanoisinkin siis, että unohtakaa se painosta puhuminen ja syökää vain terveellisiä ruokia. Niitä syömällä ei yleensä onnistu lihomaan liikaa. Ja vaikka muutama lisäkilo toivotun päälle tulisikin, niin se on vain muutama viikko lisää, että imettävä äiti on takaisin normaalissa painossa. Mutta siinä on se ero, että tässä vaiheessa kroppa on pysynyt terveenä ja hormonitoiminta suht normaalina, koska elimistöä ei ole rasitettu väärillä ruoka-aineilla. 

 

- Timo Kettunen / Terveysmyrsky

 

Vierailija

Olen varmaan jokin fysiikan outolintu, ekan raskauden alussa painoin n.10kg enemmän kuin synnytettyäni, lisäpaino tuli siis vain kohdun sisällöstä ja omasta painosta oli hävinnyt tuo 10kiloa. Lapsi oli 3,9kg. En missään vaiheessa kärsinyt pahoinvoinneista, söin kuten aikaisemminkin, toisinaan aika epäterveellisestikin. Liikuin vain perusarkiliikuntaa. Vuoden imetys taas ei laihduttanut yhtään, paino pysyi vain tiukasti samassa vaikka olisi syönyt mitä.

Nyt olen uudelleen raskaana, rv19, oma paino pudonnut noin kilon ja hemoglobiiniarvo vain noussut. Pelkäsin että raskausaikoina lihon jätiksi, joudun rautakuurille ja olin käsityksessä että imetys laihduttaa tehokkaasti, omalla kohdalla kaikki kuitenkin ollut päinvastoin.

Vierailija

Onko se nyt sitten niin, että jos painoa kertyy kymmeniä kiloja raskaana, vaikka ei mässäile, kyse on jostakin pahemman luokan häiriötilasta elimistössä?!

Vierailija

Täytyy muistaa, että ihmisiä, raskauksia ja vauvoja on erilaisia. Itselläni ei raskaanakaan verensokeri juuri noussut, söin sitten mitä tahansa (usein ongelma on juuri päinvastainen eli sokeri nousee liikaa). Vauva kasvoi todella vähän, niin vähän, että puolestavälistä raskautta vauvan kasvua seurattiin jatkuvasti koko loppuraskauden ajan. Äidin verensokerin taso vaikuttaa vauvan painonnousuun ja yleensä mm. siitä syystä pitäisi välttää liikaa sokerinsyöntiä, ettei tulisi yli-isoa ns. sokerivauvaa (toki myös oman terveyden takia). No, itsehän kuitenkin jouduin syömään nimenomaan sokeria (päivittäin karkkia, jäätelöä, tai leivonnaisia...), jotta verensokeri nousisi sen verran että vauva kasvaisi edes jollain lailla. Vauvan kasvua seurattiin lähes viikottain, ja sen huomasi ultramittauksissa heti jos olin syönyt normaalisti eli terveellisesti - silloin vauva ei ollut kasvanut juuri lainkaan. Yritin muutamankin kerran jättää ylimääräisen herkuttelun ja tulos oli vauvan kasvun kannalta aina sama. Ilmeisesti terveillä elintavoilla ja runsaalla ja monipuolisella liikunnalla hankittu hyvä insuliiniherkkyys hoiti homman vähän liiankin tehokkaasti. 

 

En ole hetkeäkään katunut runsasta sokerinsyöntiäni, vaikka toki mieluummin olisin syönyt terveellisemmin. Vauva kasvoi "normaalisti" alakäyrää hipoen niinä jaksoina, kun itse panostin sokerin syöntiin. Vauvan syntymäpaino oli juuri yli riskirajan ja niin ei luultavasti olisi käynyt, ellen olisi aktiivisesti syömisilläni hänen kasvuaan edistänyt. Toki siinä samalla itselleni tuli raskauskiloja muutama enemmän kuin alunperin olisin toivonut, mutta sitähän se äidin elämä on - lapsen hyvinvointi menee automaattisesti omien halujen ohi. 

 

Imettäessänikin minun piti panostaa epätervelliseen herkutteluun (:D), koska maidon tulo hyytyi heti, kun söin terveellisemmin. Eli viimeisiä raskauskiloja pääsin pudottamaan urakalla vasta imetyksen päätyttyä. 

Vierailija

Harmittaa tämäntyyppiset asiat, joita mututuntumalla heitellään. Myös rinnat kasvavat. Normaaliin painonnousuun luetaan myös muutama kilo rasvakudoksen kertymistä. Lapsi pitäisi pystyä myös imettämään, tai se olisi luonnon tahto, mutta kun ei ole mistä ottaa, niin monilla maitoakaan ei välttämättä sitten erity riittävästi. Imetys vie valtavasti energiaa. Lisäksi suurin osa raskaanaolevista kerää nestettä. Kohtulihas jo itsesssään voi kasvaa reilun kilonkin.  Liikaa näkynyt näivettyneitä äitejä ja kärsiviä lapsia. Lisäksi äidin perussairaudet ja aineenvaihdunta vaikuttavat tilanteeseen. Niin kauan kuin ei elä toisen elämää ei ole oikeutta sanella, mikä on kenenkin kehon tarkoituksenmukainen toiminta.

Vierailija

No jos raskauskiloja on viikolle 34 mennessä saanut kerättyä melkein 10, niin kyllähän siinä niitä turhiakin on jo mukana. :)

 

Normaalipainoisen naisen ei tarvitse saada kuin se 10 kiloa yhteensä (eikä välttämättä sitäkään). 

 

Vinkkinä bloggaajalle ja muillekin, sen vauvan takia ei tarvitse syödä käytännössä yhtään enempää kuin muulloinkaan. Toki kannattaa syödä terveellisesti ellei sitä muuten tee. Vauva ei tarvitse ylimääräistä energiaa kuin parin omenan verran loppupuolella raskautta, ja koska moni joutuu raskausaikana vähentämään liikuntaa jolloin kulutus vähenee, ei käytännössä ole tarpeen syödä yhtään enempää.

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Millä raskausviikolla palasit Kaisa salille alun tauon jälkeen ja miten usein ja paljon treenaat? Itse laitoin salijäsenyyden jäähylle vuodeksi raskauden takia, tarkoituksena treenata vaihteeksi kotona ja vähän salitreeniä iisimmin kehonpainolla, kahvakuulalla ja käsipainoilla n. 3 kertaa viikossa heti kun taas jaksaisi jotain.Pelkäisin nimittäin telovani itseni salilla nivelten löystymisen myötä, enkä tykkää treenata ihmisten ilmoilla, jos en voi treenata täysillä, joten raha tuntuisi menevän hukkaan.

 

Nyt kun 11 raskausviikkoa täynnä, pahoinvointia on yhä ja pulssi ja verenpainekin nousevat hetkessä liikaa (kävin juuri neuvolassa, jossa mitattiin) kuntoilua ajatellen, mikä alkaa kyllä ottaa päähän! Liikkumattomuus kun todella vaikuttaa mielialaa laskevasti ja lisäksi niska menee jumiin ja päätä alkaa särkeä.

Kirjoitan tästä oman postinsa jossain kohti :) Täysillä en ole treenannut, mutta napakoita (ja kuitenkin järkeviä) treenejä kyllä. Mulla treeni alkoi maistua vasta joskus 20. viikon jälkeen. Sitä ennen tuntui ettei voimavaroja vain riitä, kirjoitin nimittäin kolmannen kirjani tuossa viikkojen 12-20 välillä. 

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Harmittaa tämäntyyppiset asiat, joita mututuntumalla heitellään. Myös rinnat kasvavat. Normaaliin painonnousuun luetaan myös muutama kilo rasvakudoksen kertymistä. Lapsi pitäisi pystyä myös imettämään, tai se olisi luonnon tahto, mutta kun ei ole mistä ottaa, niin monilla maitoakaan ei välttämättä sitten erity riittävästi. Imetys vie valtavasti energiaa. Lisäksi suurin osa raskaanaolevista kerää nestettä. Kohtulihas jo itsesssään voi kasvaa reilun kilonkin.  Liikaa näkynyt näivettyneitä äitejä ja kärsiviä lapsia. Lisäksi äidin perussairaudet ja aineenvaihdunta vaikuttavat tilanteeseen. Niin kauan kuin ei elä toisen elämää ei ole oikeutta sanella, mikä on kenenkin kehon tarkoituksenmukainen toiminta.

Tarkoitatko että minun kirjoitukseni oli mututuntumalla heitelty? Tietääkseni en kyllä noita asioita missään kohti kirjoittanut, lisäsin loppuun vielä extraakin normaalin raskauden painonnoususta. Missään nimessä en ole tarkoittanut (enkä myöskään kirjoittanut) etteikö painon pitäisi nousta, tässä kirjoituksessa kirjoitin ylenmääräisen turhan rasvan kerryttämisestä. Rasvaa kertyy mm. Suomalaisen Vauvakirjan mukaan normaalisti n. 3kg. Kirjassa normaaliksi painonnousukdi mainitaan 12kg.

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

No jos raskauskiloja on viikolle 34 mennessä saanut kerättyä melkein 10, niin kyllähän siinä niitä turhiakin on jo mukana. :)

 

Normaalipainoisen naisen ei tarvitse saada kuin se 10 kiloa yhteensä (eikä välttämättä sitäkään). 

 

Vinkkinä bloggaajalle ja muillekin, sen vauvan takia ei tarvitse syödä käytännössä yhtään enempää kuin muulloinkaan. Toki kannattaa syödä terveellisesti ellei sitä muuten tee. Vauva ei tarvitse ylimääräistä energiaa kuin parin omenan verran loppupuolella raskautta, ja koska moni joutuu raskausaikana vähentämään liikuntaa jolloin kulutus vähenee, ei käytännössä ole tarpeen syödä yhtään enempää.

Heh, sinähän olet ystävällisen kommentin jättänyt. Toivottavasti tuli hyvä mieli tästä :)

Tuossa aiemmin mainitsemassani Suomalaisessa Vauvakirjassa mainitaan suositeltavaksi painonnousuksi näin:

- Alipainoinen: 12,5-18kg

- Normaalipainoinen 11,5-16kg

- Ylipainoinen 7-11,5kg

Monissa lähteissä mainitaan että viimeisen kuukauden aikana painon ei tarvitsisi enää nousta. Toivon että omalta osaltani homma menisi juuri näin.

Olen samaa mieltä energiansaannin lisäyksestä, ero on niin minimaalinen että tarkoituksellisesti ei tarvitse syödä juuri normaalia enempää (jos lainkaan). Ravintovalmentajan työssä olen nähnyt asian myös käytännössä muiden odottajien osalta. Epäilen että sellainen "pohjaton nälkä" mitä jotkut odottajat kuvailevat johtuu enemmän ravinteiden tarpeesta kuin kalorien tarpeesta. Valitettavan harva syö oikeasti tarpeeksi ravinnerikasta ruokaa. 

Itse en ole tarkoituksellisesti lisännyt energiansaantiani, olen syönyt nälkä- ja kylläisyyssignaalien mukaan jotka minulla tuntuvat (onneksi) toimivan varsin mallikkaasti. Aina ei ole niin ollut joten olen tosi kiitollinen hyvin toimivasta kropasta.

 

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Onko se nyt sitten niin, että jos painoa kertyy kymmeniä kiloja raskaana, vaikka ei mässäile, kyse on jostakin pahemman luokan häiriötilasta elimistössä?!

Tämä riippuu varmasti paljolti sen ns. tavallisen ruoan laadusta ja onko kyse esim. insuliinitasoa voimakkaasti nostaneen ruoan aiheuttamasta painonnoususta (rasvan lisäyksestä) vai esim. runsaasta nesteen kertymisestä tai jostain estrogeeniperäisestä painonnoususta. Tavallisella kotiruoallakin voi nimittäin todellakin saada sokerit nousemaan jos kroppa ajautuu kunnolla insuliiniresistenttiin tilaan. Joillekin pari palaa leipää aterialla nostaa jo sokereita liikaa. Tämmöistä ei kuitenkaan välttämättä saada kiinni jos verensokeriseurantaa ei tehdä.

Jos aineenvaihdunta on käynyt hitaalla jo ennen raskautta, voi myös esim. diagnosoimaton kilpirauhasen vajaatoiminta tietysti lihottaa äitiä, kun vauvan myötä kilpirauhashormonien tarve vielä kasvaa normaalista. 

Ja siis, kyllä varmaan joillakin se paino tosiaan nousee reippaammin ilman mässyttelyä. Siihen tuskin on kuitenkaan mahdollista sntaa vastausta mikä se todellinen syy kenelläkin on. Etenkin tuo hormonien maailma on niin ihmeellinen.

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013
Vierailija

Kiitos Kaisa tästä kirjoituksestasi! Minua kiinnostaisi lukea, oleetko käyttänyt raskauden aikana lisäravinteita samalla tavalla kuin ennen raskautta? Voisitko myös tehdä jostain päivästäsi ruokapäiväkirja-tyyppisen postauksen?

En tänne Vauvan puolelle aio kirjoittaa ravintolisistä. Ne herättävät niin paljon närkästystä ja väärinkäsityksiä että aion kirjoittaa ennemmin oman nettisivuni blogiin. 

Katsotaan ruokapäivistä jossain vaiheessa. Tämä kommenttiosion taso kyllä hieman nakertaa innostusta jakaa ajatuksia ravinnosta, jos ihan rehellisiä ollaan. ;)

 

Vierailija

Voi älä välitä kärjistävistä ja saarnaavista kommenteista, minusta nämä ravintoon ja terveellisiin elämäntapoihin (raskausaikana) liittyvät jutut ovat juuri niitä mielenkiintoisimpia, ja innolla odotan uusia päivityksiä! Kommenttien tasokaan ei ole onneksi vielä niin ala-arvoista kuin monissa sanomalehtien nettiversioissa, tai ehkä jätät vaan pahimmat sammakot julkaisematta :D

Itse olen ainakin ihan mielissäni että olet tämän blogin aloittanut, kirjoitat hyvin ja asiaa <3 Odottelen innolla myös tulevaa kirjaasi, ja mahdollisesti sitä seuraavaa opusta raskausajan liikunnasta ja ravinnosta :)

Voisitko ehkä jossain vaiheessa tehdä postausta raskausajan liikuntaan liittyvistä kokemuksistasi tänne blogiin? Erityisesti vatsalihasten treenaus raskauden alkaessa ja edetessä mietityttää: olen lukenut hyvinkin erilaisia juttuja ja mielipiteitä siitä, saisiko vatsalihaksia harjoittaa ollenkaan raskausaikana vai olisiko se jopa synnytyksen ja siitä palautumisen kannalta ehdottoman tarpeellista.

Toiset sanovat että "liian tiukiksi" treenatut vatsalihakset olisivat vaikeuttaneet mahan kasvua raskausaikana ja vaikuttaneet lopulta jopa vaikeaan synnytykseen. Jostain jumppalehdenstä (Kauneus & Terveys ehkä) luin, että vatsalihakset palautuisivat huonommin raskausajan venytyksestä jos tekee vatsalihasliikkeitä raskausaikana tai liian pian synnytyksen jälkeen. Istumaan nousut ja muut liikkeet joissa kohtu joutuu puristuksiin ovat kai kiellettyjä raskaana?

Toisaalta olen kuullut suositeltavan vatsalihaksien pitämistä "kunnossa" raskausaikana, jolloin palautuminen olisi helpompaa ja vauvavaiheessa välttyisi pahimmilta selkäsäryiltä, en vain tiedä miten tämä käytännössä toteutetaan.

 

Keskivartalon staattisia harjoituksia (esim. lankku) voi kai tehdä raskausaikanakin? Ainakin niin kauan kun maha ei ota kiinni lattiaan :D Myös raskauskirjallisuudessa olen törmännyt suositukseen pilateksen harrastamisesta: jostain jäi mieleen lause "pilates on parasta mitä voit itsesi ja kehosi hyväksi tehdä raskausaikana", joka oli minusta vähän liioittelua, pilatestunneilla kun tehdään myös vatsarutistusten tyyppisiä liikkeitä jotka eivät ehkä tee hyvää.

Mutta jos sinulla olisi kokemukseen tai tutkimustietoon perustuvaa näkemystä tähän aiheeseen, uskon että moni muukin olisi kiinnostunut!

Vierailija

Itse olisin (varmasti moni muukin) todella kiinnostunut tuosta raskausajan ravintolisiin liittyvästä jutusta, pitää tutustua siihen toisessa blogissasi ehdottomasti. Minusta ravinteiden takaaminen omalle keholle ja vauvalle on raskausaikana aivan ykkösjuttu, joten olen panostanut monipuolisen ruuan lisäksi vähän normaalia enemmän laadukkaisiin raskausajan (luomulaatuisiin) monivitamiineihin, kalaöljykapseleihin, probioottivalmisteeseen ja D-vitamiiniin.

Erityisesti kaipailisin luotettavaa tietoa siitä, mitä raskausaikana tulisi (lisäravinteissa) välttää retinolin ja aspartaamin tyyppisten keinomakeutusten lisäksi? Tykkäisin juoda aamuisin veteen ja tilkkaan sitruunamehua sekoitettuna teelusikallisen glutamiinia ja mitallisen Emerald Balance -viherjauhetta, mutta nyt olen jättänyt tuon vähemmälle kun en ole varma miten detox-vaikutteiset kasvit (joita tuossakin jauheessa on) sopivat raskaana olevalle? Pääasiassahan tuosta saa vitamiineja ja antioksidantteja, jotka ovat varmasti hyväksi sekä äidille että vauvalle. Oletko itse käyttänyt tuota tai muita viherjauheita (jotain punaista?) raskausaikana?

 

Herkullisia kuvia :) Iloista odotusta sinne!

Vierailija

Itse painin saman asian kanssa..... Ensimmäisen lapsen kohdalla lihoin 23kg raskausaikana (tosin minulla oli myrkytys ja löystynyt lantio, jonka vuoksi liikunta oli loppu ajasta vaikeaa).. laitoksella lähti 10kg ja n.5kg ensimmäisen 3kk:n aikana... Tämän jälkeen en pystynyt enää imettämään ja loput kilot olivatkin sitten TODELLA tiukassa.. Nyt odotan toista ja jännittää tuo painon nousu, sillä itselläni ei ole hyvä olla (fyysisesti eikä psyykkisesti) kun panoa tulee paljon, joten tuskin silloin vauvakaan voi hyvin....

Vierailija

Todella hyvä postaus!

Kunpa olisin itsekin syönyt yhtä terveelisesti ja monipuolisesti odotusaikana kuin sinä. Itselläni paino nousi odotusaikana 15kg ja se ahdisti minua aivan suunnattomasti, vaikka heti sairaalaan jäikin sitten jo 5kg ja kahta kiloa vaille kaikki muut ovat karisseet imettämällä. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa tsemppasin ja jaksoin syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta sitten tuli lievä väsymys ja kyllä, meidänkin perheen ostoskärryistä löytyi eineksiä ja muuta ei niin fiksua syötävää. Vasta kun vauva oli noin 4kk, hoksasin, että ehkä tähän omaankin hyvinvointiin (ja varsinkin ruokavalioon) kannattaisi panostaa enemmän ja pakko sanoa, että fiilikseni ovat kohonneet huomattavasti ja jaksan paremmin kuin ennen. Tyttöni on nyt 5kk vanha ja vauhtia riittää joka päivä, joten äidinkin energian täytyy riittää...

Tsemppiä vielä loppuodotukseen, uusia postauksia odotellessa :)

Vierailija
Vierailija

Miksi aina kuvitellaan, että kaikki paljon lihoneet ovat jotenkin ahmineet itsensä raskausaikana lihavaksi? Omalla kohdallani siitä ei missään nimessä ole ollut kyse. Lähtöpaino on ollut 50 kiloa ja olen painanut raskauksien lopussa noin 75kiloa. Ja voin käsi sydämellä sanoa, että en syönyt yhtään sen enempää kuin ennen raskauttakaan. Ja voitte kuvitella, että jos normaali painoni on 50 kiloa, niin en minä mikään super syöppö voi olla. Jokatapauksessa samanlaisella ruokavaliollakin jatkettuna paino nousi noin paljon. Jotain elimistölleni siis tapahtui, ainakin aineenvaihdunnan huomasin hidastuvan selvästi. Luultavasti se tai joku muu syy on syynä siihen miksi kilot kertyivät niin hyvin. Normaali tilassa olisi täysi mahdottomuus saada noin paljon kiloja kasaan, sillä vaikka ahmisin kuinka niin saisin vain pari lisä kiloa. 

 

Juurikin näin. Mulla on joka raskaudessa tullut reilusti yli 10 kg ja johtunut puhtaasti siitä että liitoskipujen ja supistusten takia liikunta vähentynyt. Työskentelen hoitoalalla ja duunipäivät on hektisiä ja liikun työssä paljon, olen joka raskaudessa joutunut jäämään saikulle jo pari kk ennen laskettua aikaa ja silloin liikunta jäänyt aika minimiin. Saman verran olen syönyt kuin muulloinkin, mutta painoa on tullut kun en ole liikkunut normaaliin tapaan. Itselläni on myös jokainen raskaus kerännyt nestettä, eli pelkkää turvotusta on ollut jo kilokaupalla. Synnärille on aina jäänyt se n. 8 kg, eli varmaankin juuri sen vauvan, lapsivesien ym ja nestelastin verran. Loput muutaman kilon olen sitten pudottanut imetysaikana kun liikuntakin on taas lisääntynyt.

 

 

Vierailija

Asiaa ymmärtämätön taatusti olen, mutta eikös tuo ruokavalio kuulosta jonkin sortin karppaamiselta (voita ja proteiinia, ei  pottua tai viljoja, gluteenitonta sämpylääkö siinä oli jne.)?

Vierailija

Täällä moni mainitsee lihonneensa raskauden aikana reilusti alle 10kg. Tuostq kun miinustaa lisääntyneen veren, lapsivedet, istukan, vauvan painon ja turvotuksen, niin miten ihmeessä teillä riittää energiavarastot vielä imettämiseen? Olettaen siis, että olette olleet hoikkia alunperinkin.

 

Lihoin 50kg:sta 70kg:n, ja täytyy kyllä sanoa, että jokainen ylimääräinen kilo oli tarpeen. 3kk synnytyksestä painoin vain 48kg ja olo oli tyhjiin imetty. Maitoa kyllä riitti ja nousi hyvin jo sairaalassa. Ensi raskaudessa en stressaa vaikka paino menisikin reilusti yli 70 kilon.. 

Vierailija

Kai sitä maitoa voi ihan hyvin riittää, jos vain sitten syö ja juo riittävän paljon, vaikkei läskivarastoja olisikaan? Mulla kaikkien raskauskilojen karisemiseen imettämällä meni n. 7 kuukautta, kun paino nousi 54 kilosta myös siihen 70 kiloon ja oli kyllä inhottavan läski olo ja neuvolassakin kehotettiin huolehtimaan siitä, ettei liikakiloja suotta jää. Nyt en ainakaan siksi tarkoituksella itseäni lihota, että ajattelisin että vain lihavana imetys voisi onnistua.

Vierailija
Vierailija

Täällä moni mainitsee lihonneensa raskauden aikana reilusti alle 10kg. Tuostq kun miinustaa lisääntyneen veren, lapsivedet, istukan, vauvan painon ja turvotuksen, niin miten ihmeessä teillä riittää energiavarastot vielä imettämiseen? Olettaen siis, että olette olleet hoikkia alunperinkin.

 

Lihoin 50kg:sta 70kg:n, ja täytyy kyllä sanoa, että jokainen ylimääräinen kilo oli tarpeen. 3kk synnytyksestä painoin vain 48kg ja olo oli tyhjiin imetty. Maitoa kyllä riitti ja nousi hyvin jo sairaalassa. Ensi raskaudessa en stressaa vaikka paino menisikin reilusti yli 70 kilon.. 

 

Minä kirjoitin tuolla aiemmin, että painonmuutos viimeisimmän raskauteni aikana oli -1kg. Imettäminen onnistui oikein hyvin, itse asiassa paremmin kuin aiempien lasten osalta, jolloin olin saanut reilummin painoa raskausaikana. Olin tosin ennestään lievästi ylipainoinen (BMI 27), mutta imetysaikana en ole yhdenkään lapsen (3 lasta) kohdalla laihtunut yhtään- eli maito ei ole tullut "läskivarastoistani".

 

Myöskään synnytyksessä minulta ei ole koskaan lähtenyt niin montaa kiloa, kuin laskennallisesti vauvan painot, istukat ym. huomioiden "pitäisi". Pahin järkytys oli esikoisen kohdalla, kun 15kg painoa oli tullut raskausaikana, ja odotin olevani synnytyksen jälkeen lähes 10kg kevyempi - vaaka näytti tasan -2kg, ja niihin lukemiin painoni myöskin jämähti koko imetysajaksi, sen jälkeenkin raskauskilot häipyivät vasta täydellä työllä laihduttamalla.

Vierailija

Jostain luin että raskaudenaikainen energiatarve ei kasva paljoa, vana on vaan n. 1 voileipä enemmän kuin mitä normaalisti söisi.

 

Minulle tuli 12 kg lisä raskauden aikana (normaalitilassa BMI 20), en voinut pahoin, ei ollut mitään ihmeempiä ruokahimoja ja söin suunnilleen saman verran kuin normaalistikin. Ilmeisesti suurin osa painosta tuli loppuaikana ja turvotusta oli jonkin verran, sillä laitokselta kotiin lähtiessä menivät tavalliset housut jalkaan ja seuraavan kerran kun punnitsin itseni 2 viikkoa synnytyksestä 10 kg oli poissa.

 

Se että raskaudenaikainen painonnousu pysyy sunnilleen suositeltuna ei siis aina vaadi mitään erityisempää ruokavalion tarkkailua, eikä nopea painon tippuminen normaaliksi mitään kitukuuria. Sanottakoon vielä etten kuvittele olevani parempi kuin ne joille kiloja tulee enemmän ja ne pysyvät pidempään, kunhan vain halusin muistuttaa että näinkin voi mennä.

Vierailija

Mua stressaa se, kun aina hoetaan miten vähän ravinnontarve kasvaa, kun tosiasiassa se tuntuu etenkin alussa kasvavan paljon enemmän, eikä siinä hullussa nälässä / mieliteoissa pysty aina hillitsemään syömistään kuten ennen raskautta pystyi (paitsi ehkä ennen kuukautisia, jolloin syömähimo on myös tavallista). Huomattavasti reippaampikin syöminen - kunhan se ei jatku koko raskausaikaa - ei kuitenkaan ainakaan mun tapauksessa ole johtanut nopeaan lihomiseen, jos lihomiseen lainkaan, vaan tuntuu siltä, että ainakin hetkellisesti energiantarve todella kasvoi enemmän kuin sen yhden voileivän heti raskauden alussa. Joten ainakin niin kauan kuin koen ettei paino nouse liikaa tai turhan nopeasti, uskallan syödä mielen niin tehdessä enemmän kuin jos en olisi raskaana.

Vierailija

Mulle ei ole tullut raskausaikoina kiloja-siis ylimääräisiä. En ole kyllä kytännyt syömisiäni sillä silmällä vaan mennyt sen mukaan miltä tuntunut.Alussa pahoinvointi piti ruokamäärät pieninä. pahoinvoinnin loputtua tuli joka kerta ahmimiskausi ja paino nousi kovasti. Sitten tasaantui se syöminen ja loput pari kuukautta meni joka kerta hyvin niukalla ruualla koska kohtu painoi mahalaukkua ja kärsin närästyksestä. Ekassa raskaudessa tuli kyllä vähän ylimääräistä kun jouduin vuodelepoon kahdeksi kuukaudeksi ja taisin lohtusyödä jonkin verran mutta tokalla tuli kiloja 10,5(vauva oli iso ja vatsa suuri) ja kolmannella 4,5kg(rv35+2 synnytys). No tuon vimpan jälkeen tuli muutama imetyskilo sitten.

Minusta on hyvä pyrkiä terveellisyyteen ja kohtuullisuuteen, mutta ei asketismiin ja ilottomuuteen. Elämästä ja raskaudesta pitää kuitenkin nautiskellakin. Ja myös vauvanhoidosta ja imetyksestä. Raskauskiloja on hyvä pudotella vasta kun vauva on puolivuotias. 

Eli jos odottaja ei lihoisi todella kovasti ja nauttisi odotusajasta, ja söisi terveellisesti niin hyvä olisi.

Tulipa mieleen että aika moni lopettaa tupruttelun siihen kun plussaa, kuinkahan monelle sekin tuo muutaman lisäkilon?

Vierailija
Vierailija

Asiaa ymmärtämätön taatusti olen, mutta eikös tuo ruokavalio kuulosta jonkin sortin karppaamiselta (voita ja proteiinia, ei  pottua tai viljoja, gluteenitonta sämpylääkö siinä oli jne.)?

 

Pitääkö kaikki aina kategorisoida?! Perusraaka-aineita ja puhdasta kotimaista ruokaa näyttää Kaisa suosittelevan.

Vierailija

Varmaan helppoa syödä noin, jos mies ei syö kotona, mutta meillä ei tulisi muuta kuin sanomista, jos yrittäisin syöttää miehellekin tuollaisia kevytannoksia. Tuo Hullun Poron "lounas" on paras esimerkki. Mielestäni se on salaattilautanen. Sen lisäksi pitäisi vielä olla se lautanen, missä on sitä ruokaa! 

Itse voisin kuvitella syöväni juuri noin, jos olisin yh. Mutta kun taloudessa asuu myös mies, ei tuollainen ruokavalio ole mitenkän mahdollinen, enkä minä tosiaan ole sitä tyyppiä, joka käy vääntämään itselle ja miehelle eri sapuskat.

 

Vierailija
Vierailija

Varmaan helppoa syödä noin, jos mies ei syö kotona, mutta meillä ei tulisi muuta kuin sanomista, jos yrittäisin syöttää miehellekin tuollaisia kevytannoksia. Tuo Hullun Poron "lounas" on paras esimerkki. Mielestäni se on salaattilautanen. Sen lisäksi pitäisi vielä olla se lautanen, missä on sitä ruokaa! 

Itse voisin kuvitella syöväni juuri noin, jos olisin yh. Mutta kun taloudessa asuu myös mies, ei tuollainen ruokavalio ole mitenkän mahdollinen, enkä minä tosiaan ole sitä tyyppiä, joka käy vääntämään itselle ja miehelle eri sapuskat.

 

 

Hä? Gluteeniako se miehes vaatisi, vai eikö liha ja voi maistuisi? Meillä syödään aika lailla tuohon tapaan ja hyvin ruuat kelpaavat sekä miehelle että lapselle. Juuri tein gluteenittomia pinaattilättyjä (pinaatti, luomumunat, luomumaito, riisi- ja tattarijauho, perunakuitu, oliiviöljy, ruususuola) jotka paistoin luomuvoissa. Kaikki meni ja loppuivat kesken :D Niinpä lupasin tehdä vielä gluteenitonta pitsaa (muna-rahkapohjalla) ja eiköhän sekin kaikki syödyksi tule. Huomenna lounaaksi kookoskermaista kasvissosekeittoa ja pähkinöitä, illalla ehkä bataatti-luomunaudanlihalaatikkoa TAI uunijuureksia ja lihapullia.

Vierailija

Luulenpa, että äidin ruokailutottumukset ja taipumus lihoa ovat jokseenkin samat. Ainakin ystäväpiirissäni ne helposti muutenkin lihovat keräävät raskausaikanakin massaa enemmän. Hoikkelit taas pysyvät hoikkeleina raskaanakin. Samapa tuo toisaalta, paljonko kiloja tulee. Puolen vuoden imettämisen jälkeen sitä on entisissä mitoissa ja valitettavasti me hoikkelit liiankin kuivahtaneita.

Vierailija

Kiitos tosiaan blogista, tämä on ihan paras, äläkä vaan luovuta! :)

 

Vierailija joka pelkäät pilateksen tiettyjä liikkeitä raskausaikana, niin niillä tunneilla myös otetaan huomioon raskaus, ja annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä sellasille jotka voivat olla haitallisia! Pilates on parasta mitä ihminen voi itselleen tehdä, ei vaan raskaana oleva. :))

 

Ja heti alkuun etei tule napinaa: ylipainoa oli raskauden alussa vajaa 10kg.

 

Minulla raskauden alkuvaiheen jälkeen jäi kokonaan liikunta aivan mahottoman pahoinvoinnin takia. Aloin syömään kaikkea "helppoa ja hyvää" sillon kun jotain sai syötyä. Ja tämä tieten ruokki sitä pahoinvointia lisäämällä närästystä ja aiheutti ikävän kierteen. Ja todellakin selittelin ittelleni, että voi syödä höttöä koska sitä ja tätä, eikä huvita liikkua, kun paha olo. Ainooksi liikunnaksi ja töihin ja takaisin pyöräily.  :D

 

Eikä mitään jaksanut oikein tehdä itte, ja hiilarimäärät huiteli taivaissa, samaten sokeriarvot! Pahoinvoinnin aiheuttama vähänravinteisen hötön syönti turvotti minut mahottomaksi, housujen kasvoi kahdella, ja painoa oli tullu jo 5kg puolivälissä raskautta, ja oli jatkuva, etova turvotus päällänsä.

 

JA sitten todettiinkin raskausdiabetes vko:lla 22.

Tästä suivaantuneena otin itteäni niskasta kiinni, ja aloin taas tekemään itse kaiken ruuan, poistin kaiken turhan, aikasta kaiken valmiin, sokerit (myös piilosokerit), nopeat hiilihydraatit, ja vähän myöhemmin myös ruisleivän, joka sekin nosti sokerit taivaisiin ja toi tukalan olon (vaikka 100% ruista, hiivaton varrasleipä). Hedelmätkin on pitänyt jättää, vaikken niitä mahottomasti syönytkään, pyrin yhteen päivässä. Mustikoita syön päivittäin silti aamupalalla.

 

Meni viikko ja sokeriarvot oli taas tasaiset, turvotus laskenut. Nyt on mennyt kuukausi ja mahtuu taas kokoa pienemmät housut jalkaan, koska se turvotus lähti. Ylenpalttinen painonnousu pysähtynyt! Eikä ahista enää. Vireystaso on parantunut taas, ja pystyy ja jaksaa tehdä asioita. Ainua mikä nyt liikuntaan haittaa on uutuutena vasta alkaneet liitoskivut, mutta töistä kävelen kotia vaikka mikä ois.

 

Nyt niille jotka kuvittelee, että laihdutan, niin EN todellakaan. Aina on maha täynnä ruuan jälkeen, enkä missään nimessä pidä itteäni nälässä. Ja on äitiyspolin siunaus ruokavaliolle, koska se pitää sokerit kurissa ja on ravinteikasta.

 

Vauvakin on ihan pieni (ei liian pieni, ja myös vanhempansa ja sukunsa ovat pienehköjä), eikä tosiaan makrosomiaa tms vaivoja, vaan hyvin voi ja on reipas!

 

Säikähdin ihan kamalasti, kun neuvolassa olivat yhtäkkiä arvioineet sen huitelevan kasvukäyrien yläosassa, vaikka oli aiemmin ultrissa ollut sielä kasvukäyrän alatasolla, ja nyt äitipolin ultran jälkeen on myös palauttivat sen kasvukäyrän alapäähän.

 

 

Omista lisäravinnoistani voin kertoa sen verran, että magnesiumia ja reilusti d3-vitamiinia, vähän c-vitamiinia, e-epaa sekä joka aamu kylmäpuristettua luomu kookosöljyä teelusikallinen.

 

 

Vierailija

Iso kiitos Kaisa sinulle tästä kirjoituksesta! Ihailen elämäntapaasi, itse en ihan samaan pysty, mutta paljon kirjoittelin ruokavaliostasi ylös ja olen paljon innokkaampi noudattamaan tervettä ja monipuolista ruokavaliota, onhan se tulevan lapseni parhaaksi kuten sanoit.  :) Kiitoskiitoskiitos!!

Vierailija

Itse olen semi-paleoottisesti syövä joka viimeisillään raskaana. Semi, koska en syö punaista lihaa ja proteiineja täytyy silloin loihtia jostain kasaan. Enkä ota stressiä syömisistäni-se että suurin osa ruoastani on ihanteellista riittää minulle. Painonnousustaan raskausaikana huolehtiville tiedoksi: ei se määrä vaan se laatu. Siis määrällisestihän Kaisa syö kuin hevonen (kaikella rakkaudella), mutta tuosta on riisuttu kaikki prosessoitu länsimaalainen hapatus (maito, vilja, perunan ylisyönti, kerma, leipä, einekset ja valmiit tuotteet, tärkkelys, sokeri)pois jotka pitkän päälle sairastuttaa ihmisen pitemmän päälle.

 

Itse söin lapsuudesta lähtien väärin (joka lautasellisesta puolet oli perunoita/pastaa/prosessoitua riisiä, eineskasvispullia tai tehotuotettua lihaa jauho/kermakastikkeessa, kasvista esittämässä pari lusikallista salaattia ja pala leipää margariinilla), ja sairastuin jo teini-iässä 2.t diabetekseen, astmaan sekä kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aikuistuttuani kun yritin lasta, minulle sanottiin etten todennäköisesti koskaan tule raskaaksi tulemaan koska munasarjani eivät toimineet. En ollut kauheastikaan ylipainoinen, rasvan osuus kehosta silti valtava. Ensin lähtivät einekset, sitten puolieinekset ja lisäaineet, valkoinen sokeri ja leipä. Alku oli vaikeaa, keho on niin tärkkelyskoukussa että olin luovuttamassa monta kertaa kunnes opin tuomaan makua mausteilla. Sitten vaihtuikin jo riisi/pasta tummaan/täysjyvään. Kasvikset ja luomu lisääntyivät salakavalasti-eivät ne ole kalliita niinkuin luulin, puolivalmisteet ja einekset ovat suhteessa paljon kalliimpia. Paljon pähkinöitä ja kuitua. Aloin syömään kalaa 2krt/vko ja kalaöljykapseleita, masennuslääkkeet lensivät romukoppaan. Kilpirauhaseni alkoi mystisesti toimimaan itsenäisesti ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, lääkitys vähentyi puoleen. Sokeriarvot laskivat, aiempi krooninen anemia parantui kun hb nousi 30 pykälää. Sitten pahaa-aavistamattomasti näytti raskaustesti plussaa. Ja kaikki tämä reilussa vuodessa.

 

Mutta takaisin asiaan, tottakai painon pitää nousta ja rasvaa tulla. Itselleni on tullut peppuun ja rintoihin rasvaa reilusti ja vauva kasvaa ylärajoilla, mutta silti painoa 'vain' 5kg (rv 34, bmi oli silti lähelle 25 koska en ole koskaan ruokavalinnoillani pyrkinyt laihtumaan). Uskon vakaasti, että raskaana keho huutaa puuttuvia ravintoaineita jota länsimainen ruokavalio ei valitettavasti täytä lähellekkään, joten ahkera korjausjärjestelmä muuttaa sen valtavaksi ruokahaluksi tai rasvan hillittömäksi kerääntymiseksi. Ihminen saa (raskaana ja ei-raskaana) syödä kuin tuo kuuluisa hevonen, mutta ruoan tulee olla huippulaatuista ja luonnonmukaista. Ugh.

Vierailija

En jaksa lukea koko ketjua läpi. Sanon vaan, että millä niitä kiloja välttää tulemasta, kun laihduttaminen on kielletty raskauden aikana? Paino nousee ihan välttämättäkin ja se miten paljon se nousee on todellakin yksilöllistä. Olen itse ennen raskautta ollut lähellä alipainon rajaa ja nyt raskaana ollessani on kiloja tullut jo 10-12, vaikka odottamista on vielä jäljellä. En mässäile ylimääräistä, mitään mielitekojakaan ei ole, vaan syön silloin kun on nälkä ja pyrin syömään monipuolisesti saadakseni ne ravintoaineet mitä tarvitaan. Nälässä en pysty olemaan enkä usko että se on edes terveellistä. Kaikki arvot ovat aina hyvät neuvolassa käydessä ja lapsi kasvaa keskikäyrillä, sokeriarvot ovat kunnossa. En yksinkertaisesti suostu ottamaan paineita painon noususta. Liikun sen minkä kipetyvän selkäni kanssa pystyn. Uskon ettei näiden kilojen karistaminen tule olemaan mikään ongelma, koska en ole ikinä lihonut aivan pienestä, ja jos vain imettäminen onnistuu, niin luultavasti siinä niitä kilojakin lähtee hyvin. Ärsyttää tämä vauhkoaminen raskauskiloista. Ei niitten poissaanti ole läheskään kaikille ongelma. Ja vaikka olisikin, niin onko se tosiaan aivan mahdottoman vakava asia? Asia on tietenkin toinen, jos ehdoin tahdoin mässää karkkia ja pullaa ja muuta ravintoköyhää lihottavaa, mutta jos syö normaalisti ja nälkäänsä, niin ei siinä ole mitään paljon tehtävissä, jos paino siitä huolimatta nousee suhteellisen kiivaaseen tahtiin. Kasvatan sisälläni uutta ihmistä, on parempaakin mietittävää kuin se montako kiloa tulee.

Vierailija

Tämä onkin tärkeä aihe. Lisää tälläisiä postauksia! :) Harmittaa, että jotkut takertuvat epäolennaisiin asioihin kommentoidessaan, mielestäni ruokavalio on laadultaan terveellinen. Ei monikaan raskaana oleva nainen, syö noin ravintorikasta ruokaa kuin Kaisa. :)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014