Kävimme kahden päivän mittaisen Luonnollinen synnytys -kurssin syyskuun alussa Helsingissä. Kurssilla opitaan HypnoBirthing®-metodin eli ns. hypnosynnytyksen hengitys- ja mielikuvaharjoitustekniikoita.

Kävimme kahden päivän mittaisen Luonnollinen synnytys -kurssin syyskuun alussa Helsingissä. Kurssilla opitaan HypnoBirthing®-metodin eli ns. hypnosynnytyksen hengitys- ja mielikuvaharjoitustekniikoita.

Kurssi oli tosi mukava kokemus. Kurssilla käytiin läpi synnytyksen kulkua, luontaisten synnytyshormonien hyödyntämistä ja niiden erityksen vahvistamista mm. rentoutuksen, kumppanin tekemän kevytkosketushieronnan ja mielikuvaharjoitusten avulla ja tehtiin paljon erilaisia käytännön harjoituksia. Katsoimme myös hypnosynnytyksiä videolta.

Keskusteluakin syntyi, meitä oli pieni porukka: neljä pariskuntaa. Meidän kurssille sattui sellaisia pariskuntia, joilla joko itsellään tai läheisellä parilla oli valitettavan ikäviä synnytyskokemuksia hyvin medikalisoidusta synnytyksestä. Uskon että varmasti monilla myös tavallinen sairaalasynnytys epiduraaleineen tai sektioineen menee oikein hyvin eikä siitä jää mitään henkisiä arpia. Mutta joillakin synnytys ei vain mene niin mukavasti. Siksi nämä pariskunnat olivat halunneet tulla oppimaan jotain uutta, jos heidän vain olisi mahdollista itse vaikuttaa jollain tavoin synnytyksen kulkuun.

Minulle on hyvin luontaista valmentautua asioissa joita pidän tärkeinä. Onhan valmentaja myös oma ammattini. Hyödynnän mielelläni muiden eri alojen asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta, jos voin siten edesauttaa oman hyvinvointini parantamista. Synnytyksessä kyse ei ole pelkästään minun hyvinvoinnistani, vaan myös vauvan. Toivon, että pystyn pysymään rauhallisena ja mahdollisimman rentona siten, että vauva saa mahdollisimman luonnollisen, rauhallisen ja stressittömän syntymän, riippumatta siitä miten synnytys lopulta etenee. Voi hyvin olla, että haluan kipulääkkeen, otan ilokaasua, saatan vaikka joutua hätäsektioon tai mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei sitä voi tietää etukäteen. Uskon silti, että mahdollisimman rentona ja rauhallisena pysyminen (tapahtumista huolimatta) on sekä oma että vauvan etu. Mutta jos ei osaa rentoutua arjessa, ei todennäköisesti osaa rentoutua myöskään synnytyksessä. Rentoutuminen on taito ja sitä kannattaa harjoittaa. Jo ihan oman stressinhallinnan vuoksi.

"Synnytys, joka saa edetä omalla painollaan ja johon ei puututa ulkopuolisin interventioin, on yleensä turvallisin synnytys sekä äidille että vauvalle. Myös vauva hyötyy rauhallisesta synnytyksestä, jossa hän saa laskeutua alas ja ulos omaan tahtiinsa, työskennellen sopusoinnussa äidin kanssa." -Lainaus Luonnollinen synnytys -sivulta

Kurssilla käytiin läpi Marie Monganin HypnoBirthing®-metodia. Ideana on, että hypnoosin eli syvän rentoutumisen tilan käyttäminen synnytyksessä mahdollistaa luonnollisen, stressittömämmän, peloista vapaan ja vähemmän kivuliaan (tai jopa kivuttoman) synnytyksen. Olen lukenut nyt kurssin jälkeen HypnoBirthing®-kirjaa ja se on kyllä mielestäni oikein mainio hankinta kenelle tahansa raskaana olevalle.

Hypnoosin hyödyntämistä synnytyksessä on myös tutkittu. Sen on havaittu:
- lyhentävän synnytyksen keskimääräistä pituutta
- vähentävän sektioiden tarvetta
- vähentävän lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta, kuten ilokaasun ja epiduraalipuudutuksen käyttöä
- lisäävän tunnetta synnytyksen helppoudesta ja mukavuudesta
- lisäävän tyytyväisyyttä synnytyskumppanin mahdollisuuteen osallistua ja tukea synnytyksessä

Näiden lisäksi vähintään yhden aiemman synnytyksen kokeneet naiset ovat kokeneet, että hypnosynnytyksen aikana he ovat olleet enemmän kontrollissa, tunteneet olevansa varmempia, keskittyneempiä ja rennompia ja vähemmän pelokkaita, kuin aiemman / aiempien synnytysten aikana. [Lähde]

Kurssi oli jaettu noin 5h kestävään kahteen kurssipäivään. Ensimmäisenä päivänä kävimme läpi mm. synnytystä hidastavia ja edesauttavia tekijöitä. Jo Aktiivinen synnytys -kurssilla puhuttiin stressi- ja pelkohormoni adrenaliinin synnytystä hidastavasta ja kivunlievitys- ja mielihyvähormonin eli endorfiinin ja rakkaus- ja kiintymyshormoni oksitosiinin synnytystä edistävistä vaikutuksista.

Tällä kurssilla puhuttiin vielä lisää sympaattisen ja parasympaattisen hermoston merkityksestä synnytyksessä. HypnoBirthing®-kirjassa kerrotaan lääkäri Grantly Dick-Readin käyttämästä termistä Fear-Tension-Pain -syndrooma eli pelko-jännytys-kipu -kierre. Jos synnyttävä äiti päätyy tällaiseen negatiiviseen kierteeseen, kohdun normaali synnytyksen aikainen toiminta heikkenee ja synnytys muuttuu kivuliaammaksi. Dick-Readin mukaan terveen naisen ei tulisi tuntea ylivoimaista kipua synnytyksen aikana. Tämä on mielestäni aika mielenkiintoista! Tilasin myös Dick-Readin kirjan Childbirth Without Fear, mutta en ole vielä ehtinyt lukea sitä. Olipa kivuton tai vähemmän kivulias synnytys mahdollista tai ei, minua kiehtoo ajatus, että voimme itse vaikuttaa kivun tuntemukseen.

Mihin väite sitten perustuu? Sympaattisen hermoston (yli)aktiivisuus avautumisvaiheessa "lamaa" synnytystä. Pelon, jännityksen ja niiden aktivoiman kehon stressitilan myötä adrenaliinin eritys kiihtyy. Veri virtaa raajoihin eikä kohtu saa kunnolla happea. Sen yläosan pitkittäiset lihassäikeet, jotka vetävät alaosan poikittaisia lihassäikeitä "auki" ja avaavat kohdunsuuta, eivät voi toimia kunnolla jos kohtu ei saa happea. Kuten mikä tahansa lihas, kohtukin tarvitsee happea toimiakseen. Usein jännittäessämme tai pelätessämme hengitys muuttuu pinnalliseksi ja tiheäksi ja lihasten hapensaanti heikkenee. Mitä enemmän jännitämme, sitä herkemmin tunnemme myös kipua.

Hypnosynnytyksen hengitystekniikoiden on tarkoitus hapettaa kohtua ja koko kehoa tehokkaasti niin, että kohtu voi tehdä tehtävänsä. Rentoutuminen lisää luottamuksen, rauhan, rakkauden ja hyväksynnän tunteita, jotka saavat aikaan endorfiinien ja oksitosiinin erityksen. Tarkoituksena ei ole siis mikään hihhulointi tai muu outoilu, vaan ainoastaan kehon omien mekanismien tukeminen oman toiminnan - eli hengittämisen ja rentouttavien mielikuvien - avulla. Endorfiinit ovat erittäin voimakkaita kivunlievittäjiä, jos ne vain pääsevät toimimaan kunnolla.

Synnytyksen ponnistusvaiheessa adrenaliinia puolestaan tarvitaan. Sitä erittyy niin äidillä kuin myös vauvalla. Vauvan oman kehon erittämä adrenaliini mm. kypsyttää keuhkoja.

Kurssin ekana päivänä kävimme vielä läpi kolme erilaista hengitystekniikkaa synnytyksen eri vaiheisiin. Tässä videolla on yksi niistä.

Toisena kurssipäivänä puhuimme synnytystoivelistan tekemisestä ja synnytykseen valmistautumisesta. Teimme monta rentoutus- ja mielikuvaharjoitusta. Päivän lopussa olikin todella rento ja lähes euforinen olo.

Kurssin hinta oli 260 euroa pariskunnalta. Mielestäni se on ihan kohtuullinen hinta kahden päivän kurssista kahdelta hengeltä. Plussaa myös siitä, että tee- ja välipalatarjoilut olivat oikein kivat.

Kurssin jälkeen olen ahkerasti tehnyt itsenäisesti synnytykseen liittyviä hypnoosirentoutuksia erilaisten audioiden avulla. Olen kuunnellut rentoutusaudioita jo monta vuotta, etenkin aikoina jolloin elämässä on stressiä tai nukkuminen takkuaa syystä tai toisesta. Minulle on tosi luontevaa rentoutua englanniksi puhutun audion myötä, joten en ole kuunnellut suomenkielistä kurssin cd:tä lainkaan. Sen sijaan olen kuunnellut HypnoBirthing®-kirjan mukana tulevan cd:n äänitteitä ja Journeys Inward -nettisivuilta ostamiani HypnoBirthing-audioita. "Tipahdan" aina niin nopeasti, etten ole tainnut kuulla yhtäkään noista audioista kokonaan läpi siten, että olisin tietoinen mitä audion loppupuolella puhutaan. Silti virkistyksen aikana havahdun aina, eli en ole kuitenkaan nukahtanut audion aikana. Rentoutuksen jälkeen olo on ensin raukea, sen jälkeen skarppi ja virkeä. Tässä on pieni audioesimerkki, jos haluat kuunnella miltä nuo audiot kuulostavat. Suomeksikin löytyy hyviä rentoutusäänitteitä, esimerkiksi Muuta Maailmasi -sivuilta voi ladata ilmaisen äänitteen.

Onko minulla nyt sitten jotenkin yliruusuinen kuva synnytyksestä? Ei. Haluan vain olla avoimella mielellä ja tehdä sen mitä voin itse helpottaakseni oloani ja vauvan pääsyä tälle puolelle masua. Voihan olla, että hypnosynnytys menee näin eli ei lainkaan kuten toivoisin. Mutta sekin on ok. Lopputulos lienee kuitenkin se paras mahdollinen, eli vauvan syntymä.

Laskettuun aikaan on enää neljä viikkoa. Odotan tulevaa luottavaisin mielin ja ilolla. Kohta pieni vauvamme on täällä meidän kanssa. :)

Kaisa Jaakkola

Kommentit (8)

Vierailija

Minusta ainakin tuo kuullostaa hyvältä. Mielummin hieman ruusuinen kuva kuin liian negatiivinen. En todellakaan ymmärrä, miksi naiset pelottelevat toisiaan omilla ja muiden "hurjilla" synnytyskokemuksilla. Jokaisella on kuitenkin ihan oma ainutlaatuinen synnytyksen kulku. Vaikka itse oon muuten kova stressaamaan, niin synnytyksen suhteen osasin jotenkin relata. Minulla on mielestäni aika korkea kipukynnys enkä sen vuoksi pelännyt kipuakaan. Minulla oli ainakin johtolankana se ajatus, ettå synnytyskipu on hyvää kipua ja sen myötä saamme sen ihanan pienen nyytin syliimme. Tavallaan myös ajattelin, että se kipu nyt vaan kuuluu minulle, koska haluan lapsen. Eikä se synnytyskipu minusta ollu mitään niin kamalaa. Koski, mutta se siitä. Ja sehän loppuu vauvan syntymään. Joten minä ainakin uskon, ettå omilla ajatuksilla ja asennoitumisella on myös osuutta synnytyksen kulkuun vaikka kaikkeen ei voi tietysti itse vaikuttaa. 

 

Tsemppiä viime metreille! Ja ponnistamisen iloa, kun se aika koittaa!!

 

Kiitokset vielä blogista. Vaikka itselläni onkin jo raskaudet ja synnytykset takana päin, niin seuraan mielelläni blogiasi, koska meidän vauvalla todettiin heti syntymän jälkeen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tauti tuntuu olevan lääkityksen takia balanssissa, mutta mistä sitä oikeasti tietää kun hän ei osaa itse vielä kertoa olotilojaan. Joten olen todella onnellinen, että olet niin perehtynyt asiaan ja jaat tietämystäsi eteenpäin. Kiitos!

Vierailija

Käytin molemmissa aikaisemmissa synnytyksissäni myöskin mielikuvaharjotteita päästäkseni supistusten kipuhuipun yli ja rentouttaakseni kokonaisvaltaisesti. Kannattaa myös tutustua äänen käyttämiseen synnytyksen aikana. Kaikenlaiset matalat vokaaliäänteet rentouttavat ihanasti lantionlihaksia yhdistettynä keinuvaan liikkeeseen :) Myös minä valmistauduin perusteellisesti 'luomusynnytykseen'  ennen esikoistani ja koen, että kaikki mahdollinen etukäteisharjoittelu oli vain positiivista itse tilanteen ollessa päällä. Se supistuskipu varmasti yllättää jokaisen, sillä kyseessä on niin kokonaisvalatainen tunne eikä laisinkaan mikään 'pistävä' kipu. Kunhan jaksat vain uskoa kroppaasi ja luotat pääseväsi supistusten yli aika kerta toisensa jälkeen, niin varmasti hyvä tulee :)

 

Kirjoittelin blogiini aikaisemmista synnytyksistäni tuossa viime viikolla http://epataydellinennainen.blogspot.fi/2013/09/valmiina-synnytykseen.html

 

Kyseessä ei siis ole hypnosynnytykset, mutta ilman lääkkellistä kivunlievitystä silti sujuneet :) Tsemppiä sinullekkin loppumetreillä, itselläni kolmosen LA jo ensi viikolla.

Vierailija

Ei kannata sitten vaan soimata itseäsi jos joudut kaikesta valmistautumisesta huolimatta jonkun puudutuksen ottamaan vastaan. Tarkoitan, että kaikki keinot sallittuja tilanteessa. Suomessa on jotenkin ihmeellinen kulttuuri synnytysten kohdalla, että kivunlievityksestä pitäisi tuntea syyllisyyttä. Tsemppiä, toivottavasti menee luomuna silti!

Vierailija

Hei, sinä ensisynnyttäjä joka avasit tämän keskusteluketjun ihan kiinnostuksesta - tiedoksi että synnytys sattuu.

 

Selvästikin on olemassa ihmisiä, joille on tärkeää rakentaa äiti-identiteettiä sellaisten sanojen ympärille kuin luomusynnytys (ei mitään kipulääkkeitä mulle, kiitos, koska olen niin vahva!). Pysähdy hetkeksi miettimään mikä on luomusynnytyksen vastakohta - epäluonnollinen synnytys? Onko kipulääkityn äidin synnytyskanavasta ulos puserrettu lapsi jotenkin vaillinnainen, epäluomu?

Ole armelias itsellesi. Hirvittävä kipu ei tee sinusta parempaa ihmistä. Voit käyttää tuntikausia erilaisten hajukynttilöiden, yrttihauteiden, fiilistelymusiikkien ja seinien värin miettimiseen etukäteen - mutta minkä takia? Kun lapsi alkaa syntyä, ruumistasi viedään. Olet silkka laukaisulausta, jonka kannattaa olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta jaksaa tuntikausia huohottaa, kipristellä, punnertaa ja pusertaa ja hyväksyä, että on täysin luonnonvoimien vietävänä. Ja se sattuu, se sattuu aivan pirunmoisesti. Mitä länsimainen lääketiede voi antaa, on turvallista lievitystä kipuun, kun kipu tuntuu isolta ja alkaa viedä voimat, niinkuin erittäin monelle synnyttäjälle käy. Enää naisten ei tarvitse kuolla synnytykseen.

 

Älä pelkää jääväsi huonoksi tai vajaaksi äidiksi, kun synnytykseesi käytetään kipulääkitystä. Kyse on yhteisestä työstä, rankasta hankkeesta, jotka sinä ja vauva teette yhdessä. Kukaan ei halua, että kenenkään sattuu turhaan.

 

Kaisa Jaakkola
Liittynyt29.8.2013

En tiedä huomaatteko tätä kommentoineet, että kommentoitte nyt blogia :) En ole avannut mitään ketjua aiheesta vaan blogin kommentit tulevat automaattisesti omaksi keskusteluketjukseen. Ensimmäinen kommentoija siis pompauttaa aiheen nimisen keskustelu AV-alueelle.

Heh :D Kyllä nähtävästi mitä ihmeellisimpiä mielleyhtymiä saa aikaan tuollainen blogiteksti ihmisen mielessä. Koko tekstissä en edes sanonut, että tarkoitukseni olisi kieltäytyä kipulääkityksestä. Tässä on kommentoijat 3 ja 4 vetäneet ihan omia johtopäätöksiä. Epäluomusta lapsesta tai synnytyksestä en ole sanonut sanallakaan mitään. Saati siitä, miten kenenkin pitäisi oma synnytyksensä hoitaa. Kirjoitin näin:

"Toivon, että pystyn pysymään rauhallisena ja mahdollisimman rentona siten, että vauva saa mahdollisimman luonnollisen, rauhallisen ja stressittömän syntymän, riippumatta siitä miten synnytys lopulta etenee."

 

Tuon blogipostin avainsana oli rentoutuminen. Ei kivuton tai kipulääkkeetön synnytys. En ole mitenkään puudutusvastainen, haluan vain että minulla on työkaluja pysyä rentona ja rauhallisena synnytyksen aikana. 

t. Blogin kirjoittaja

Vierailija

Oi ja voi. Minä en ymmärrä, miksi äidit ottavat kaikesta itseensä? Tarkoittaako lääkkeettömästä synnytyksestä keskustelu tai kivun lievittäminen luonnollisin keinoin aina sitä, että hän kuka on synnyttänyt lääkkeiden kanssa on jotenkin huonompi? Ei missään nimessä! Ja en usko, että kukaan joka tuo näitä lääkkeettömiä vaihtoehtoja esiin sitä sillä tarkoittaa. Mutta eikö olekin hyvä tietää vaihtoehdoista? Ja fakta vaan on (ihan tutkittu sellainen), että mitä enemmän siihen synnytyksen etenemiseen joudutaan syystä tai toisesta puuttumaan, niin sitä enemmän ongelmia ja puuttumista seuraa. Eli en nyt sanoisi ihan niinkään, että kaikki lääkkeelliset kivunlievityskeinot ovat turvallisia. Hyödyllisiä kyllä, tietyissä tilanteissa, mutta aina turvallisia? Eivät. Minusta kirjoittajalla on erittäin terveeltä kuulostava asenne synnyttämiseen. Tavoitteita ja toiveita on, mutta hyväksytään, että synnytys on tosiaan se tapahtuma missä kaikkeen ei voi varautua.

Vierailija

Serkkuni, neljän lapsen äiti, antoi parhaan ohjeen synnyttämiseen. Älä lue kauhukertomuksia, mene avoimin mielin ja rohkeasti - se mitä sinulla on edessäsi on jotain sellaista mitä et ole koskaan kokenut. Kun ei ollut mitään pelkoja, oli helpompaa vai mennä - ja kuunnella omaa kehoaan. Voimia matkallesi Kaisa <3

Vierailija

Tosi hyvä kirjoitus, kiitos! Vasta ihan hiljan sain "herätyksen" ottaa selvää hypnobirthingistä ja joudun odottamaan kirjaa verkkokaupasta pahimmillaan vielä 20 päivää, mutta koitan muualta jo haalia tietoa miten voin alkaa harjoitella ja valmistautua. LA 6 viikon päästä. :)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014