Täällä on alettu harjoitella kiinteiden ruokien syömistä. Jestas että on kyllä sotkuista puuhaa. Soseet pitää sylkeä ruokalapulle ja sormiruokailemalla bataatti on kaikkein parasta hierottuna pöytään. Tietysti ;)

Julius täyttää tällä viikolla puoli vuotta. Kävimme vasta viime viikolla 5kk-neuvolassa. Mittaa pojalla on nyt 67,8cm ja painoa reilu 8 kiloa. Hyvin on kasvettu, ei moitteita, onneksi. :) Saimme kehoituksen alkaa opetella nyt kiinteiden syömistä ihan kunnolla. Olimme antaneet jo kurkkua, bataattia ja banaania pojalle, mutta eipä niistä mikään tainnut mennä mahaan saakka.

Nyt sitten yritetään opetella järjestelmällisemmin: joka päivä jotain kiinteää sapuskaa eteen useamman kerran. Toistaiseksi suurimmalla hartaudella on imeksitty nopeasti keitetyn kesäkurpitsan paloja ja appelsiinin siivuja. Appelsiini olikin kiva tuttavuus: se pysyy hyvin kädessä, siitä voi imeskellä mehut ja heittää "kuoret" pois.

Banaanista voi kuoria pätkän ja jättää kuoren loppuosaan, niin hedelmästä on helpompi pitää kiinni. Meillä tämä "tikkari" tosin on katkennut joka kerta - tässäkin se syötävä pää tipahti juuri pois kuvaa otettaessa.

Minulla ei ole mitään yhtä ajatusta siitä, miten kiinteiden ruokien antaminen pitäisi aloittaa. Itse toivoin vain, että voisin jatkaa täysimetyksellä mahdollisimman lähelle puolen vuoden ikää. Se onneksi onnistui. Edelleen rintamaito on se pääruoka ja kiinteiden syöminen ilmeisesti vielä usemman viikon ja kuukauden ajan sellaista harjoittelua ja leikkiä. Katsotaan miten tämä tästä etenee.

Tykkään sormiruokailun ideasta: vauva saa syödä sitä mitä haluaa ja sen verran kuin haluaa. Bebesinfon sivuilla on pari kivaa artikkelia: Näin pääset alkuun sormiruokailussa ja Baby-led weaning - aloita kiinteät sormiruokaillen.

Toistaiseksi minulle on riittänyt muutaman nettiartikkelin lukeminen, vaikka kirjojakin aiheesta on tehty. Suomeksi on ilmestynyt myös Minä syön itse! -kirja. Ehkä voisin ostaa Baby-led Weaning -kirjan Kindleen. Ilmeisesti tuo suomenkielinen kirja sisältää ruokaohjeita ja noudattelee varsin tiukasti neuvolasuosituksia. Enkunkielinen kirja sisältää enemmän teoriaa kuin tuo suomenkielinen. Reseptejä löytyisi Baby-led Weaning Cookbook -kirjasta

Ensimmäinen ruoka jonka annoimme pojalle taisi olla kurkku. Juliukselle tuli 5kk iässä kaksi hammasta alas ja ajattelin, että kylmän kurkun järsiminen voisi helpottaa oloa. Sen jälkeen maisteltiin banaania ja avokadoa. Viime viikolla kokeiltiin muutamaa kasvista ja loppuviikosta myös lohta.

Kesäkurpitsaa on kiva imeksiä :)

Muutamaa erilaista sosetta tein myös. Toisesta tuli aivan liian vetistä (note to self: höyrytettyyn kesäkurpitsaan ei tarvitse lisätä vettä) ja se meni ihan hukkaan. Bataattisoseen sain sentään pakkaseen. Koitin jälkimmäistä myös antaa pojalle, mutta kaikki tulee vielä sylkemällä ulos.

Kasvisten kanssa muuten hyödyllinen juttu on se, että niihin lisää hieman hyviä rasvoja. Vauvat tarvitsevat rasvaa - äidinmaidossakin on sitä melkoisen runsaasti. Tänään tein ihan pikkuannoksen kesäkurpitsasosetta, johon laitoin vähän macadamiaöljyä. Monet kasvisten mikroravinteet, kuten beetakaroteeni ja luteiini imeytyvät paremmin, kun kasvikset syödään rasvojen kanssa. Chris Kresser on kirjoittanut asiasta täällä: Have some butter with your veggies! Suolaista voita ei vauvan soseeseen tai vihannesten päälle tietty pitäisi laittaa. Laadukkaat kylmäpuristetut öljyt sen sijaan käyvät ja myöhemmin myös suolaton voi. Tässä vaiheessa en itse ainakaan vielä lehmänmaitotuotteita antaisi pojulle. Sen sijaan avokado(öljy), oliiviöljy, macadamiaöljy ja kookosöljy löytävät meillä tiensä poitsun ruokiin. Rypsiöljykin kävisi, mutta sitä meillä ei ole ikinä kaapissa.

Mr Täystuho kävi "syömässä" bataattia ja palsternakkaa.

Kun annoimme Juliukselle ekaa kertaa avokadoa ja banaania sormiruokaillen, tuli keittiön sotku kyllä hieman yllätyksenä. Jotenkin tällainen hyvin vähän lasten kanssa aikaa viettänyt ihminen ei tule ajatelleeksi, millaisen siivon tuollainen puolivuotiaskin pystyy saamaan aikaan. Lohdutuksena sain kuulla tuttavaperheen äidiltä, että sotkeminen ei vielä lopu hetkeen... Nyt alan ymmärtää myös niitä lapsiperheitä joissa olen joskus käynyt kylässä ja miettinyt että "onpa jännä kun nämä eivät jaksa siivota lattialta noita lapsen ruokia". Niin. Jos niitä heitellään sinne viisi kertaa päivässä, niin ehkä jossain kohti vaan alkaa muuttua immuuniksi sille, että lattiat ja pöydänreunat eivät ole ihan tiptop.

Kommentit (22)

Vierailija

Kävin lapsimessuilla kuuntelemassa Bebesinfon asiantuntijoiden luentoa sormiruokailusta ja baby-led weaningista, ja mielenkiintoiseltahan tuo kuulosti, myös näin perinteiseen soseruokailuun tottuneelle. Sitä kyllä jäin miettimään, että saako liikkumaan opetteleva vauva oikeasti riittävästi ravintoa sormiruokaillen? Varsinkin jos imetys ei ole ollut mahdollista ja vauva on saanut käytännössä kaiken maitonsa korvikkeena.

 

Tukehtumisvaarasta noilla mainitsemillasi nettisivuilla kirjoitetaan ihan fiksusti, mutta oksentamisvaarasta ei taideta juurikaan puhua. Kakomisesta lapsimessujen luennolla puhuttiin ja se kuulemma kuuluu asiaan, mutta jos vauvalla on oksennusrefleksi kovinkin herkässä ja/tai esimerkiksi refluksia, mitenkähän sormiruokailu mahtaisi toimia? Näin yhden pienen sihtikurkun äitinä sitä ei voi olla pohdiskelematta tätäkin puolta asiasta :-)

Vierailija

Kiva teksti. Mulla on melkein samanikäinen vauva kun sulla ja aika samanlaisilla sävelillä on täällä aloitettu kiinteiden ruokailua. Esikoisen kohdalla en oikein sormiruokailussa onnistunut (aloitin ylipäätään kiinteät liian aikaisin tuolloin, tuputin ruokaa liikaa yms.) mutta nyt kuopuksen kanssa homma on lähtenyt hienosti käyntiin enkä ole nyt antanut muuta kuin sormiruokaa ja luulen, etten annakkaan ainakaan vähään aikaa kun kovasti vauvaa kiinnostaa. Lattialla toki päätyy suurin osa mutta eipä tuo niin vakavaa ole.

 

Onko teidän tarkoitus antaa viljoja lainkaan ja jos niin missä järjestyksessä? Itseäni tämä mietityttää kovasti kun viljoista on niin ristiriitaista tietoa. Olemme kaikkiruokaisia viljojen osalta mutta olen pyrkinyt suuntaamaan meidän viljojen syöntiä vähän enemmän tattariin, kvinoaan yms. Kauraa olen kuitenkin jo meidän vauvalle antanut.

 

Mielelläni kuulisin lisää myös siitä, mitä ajattelet noista öljyistä. Kirjoitit, että rypsiöljykin käy. Meillä on aina sitä kaapissa ja lähtökohtaisesti sitä annan vauvallekin. Olen aina ajatellut, että rypsiöljy vallankin kylmäpuristettu kuumentamattomana (kuten sen vauvalle antaisin) olisi hyvä mutta nyt olenkin lukenut paljon sen haitoista. On meillä kyllä myös oliiviöljyä ja avokadoöljyä ja pähkinäöljyäkin voisin hyvin hankkia.

 

Meillä on kala-kasvisruokavalio eli varmaan aika erilainen kuin teillä mutta olen silti tykännyt blogistasi ja resepteistäsi. Erityisesti haluaisin kokeilla tuota raakaleivontaa koska olen herkkujen rakastaja.

 

Toinen kommentoija muuten kyseli siitä riittääkö sormiruoka ja pitäisihän sen riittää. Joka tapauksessa alle yksivuotiaat vasta tutustuvat ruokaan ja alle yksivuotiaalle ensisijainen ravinnonlähde on rintamaito tai korvike silloin kun rintamaitoa ei jostain syystä ole mahdollisuus saada.

 

Kiitos tämä on mukava blogi!

Vierailija

Kivan näköinen siivo tuli Mr Täystuhon jäljiltä..itse ajattelin, että saa vauva vielä syödä ihan annettuna hetken, hän on 8 kk vasta.

Vierailija

Banaani on muuten itse paholainen kun se päätyy vaatteille astI. Juliuksella on kuvista päätellen niin kivoja vaatteita, että suosittelen niiden tahrattomina säilymiseksi hankkimaan Ikeasta sellaiset edulliset hihalliset ruokaessupaidat (sininen ja punainen). Ne ovat aivan loistohankinta, hinta joitakin hulluja euroja. :)

Vierailija

Minä pohdiskelin ensimmäisessä kommentissani sitä, mahtaako sormiruokailu riittää liikkumaan opettelevalle vauvalle.

 

Koska oma ainokaiseni on tutustunut kiinteisiin perinteisen soseruokailun kautta, en pysty arvioimaan, kuinka nopeasti sormiruokailevat vauvat pääsevät soseruokailua vastaaviin ruokamääriin. Jos kuitenkin mennään edes osapuilleen kotimaisen neuvolasysteemin mukaan, 10-12 kuukauden ikäisenä vauvan "pitäisi" syödä kiinteitä jo puolisen kiloa päivässä tai enemmänkin. Siksi jäin pohtimaan, riittääkö sormiruokailu tosiaan täyttämään kovaa vauhtia kasvavan ja monipuolisesti liikkumaan opettelevan vauvan ravinnontarpeen. Onko jollakulla kokemusta asiasta?

Vierailija

Mitä haittaa rypsiöljystä on, kertokaa minullekin? Neuvolassa käskivät sitä lorauttaa, ja ihan siekailematta.

Vierailija
Vierailija

Minä pohdiskelin ensimmäisessä kommentissani sitä, mahtaako sormiruokailu riittää liikkumaan opettelevalle vauvalle.

 

Koska oma ainokaiseni on tutustunut kiinteisiin perinteisen soseruokailun kautta, en pysty arvioimaan, kuinka nopeasti sormiruokailevat vauvat pääsevät soseruokailua vastaaviin ruokamääriin. Jos kuitenkin mennään edes osapuilleen kotimaisen neuvolasysteemin mukaan, 10-12 kuukauden ikäisenä vauvan "pitäisi" syödä kiinteitä jo puolisen kiloa päivässä tai enemmänkin. Siksi jäin pohtimaan, riittääkö sormiruokailu tosiaan täyttämään kovaa vauhtia kasvavan ja monipuolisesti liikkumaan opettelevan vauvan ravinnontarpeen. Onko jollakulla kokemusta asiasta?

 

No minä olen se toinen kommentoija ja mun näkemys on se, että jotkut saattavat 10-12 kuukauden ikäisenä syödä jo paljonkin söisivät sitten soseita tai sormiruokaa. Osa kuitenkin ei syö vielä paljon mitään vaikka söisi soseitakin. Mä aloitin esikoiselle tosiaan soseet jo neljän kuukauden iässä ja valehtelematta hänen pääasiallinen ravinnonlähteensä puolentoista vuoden ikään asti oli rintamaito. Hyvin on kehittynyt ja jaksanut vaikka pienikokoinen on kyllä vieläkin (tämä varmaan enemmän kiinni geeneistä yms. kuin vauvavuoden ruuasta).

 

Neuvolassa nyt sanotaan vähän mitä sattuu, sitä kaikkea ei tarvi ottaa niin vakavasti. Siellähän ajatellaan että puolivuotiaiden ei enää saisi öisin syödä jne...

Vierailija

2 ja 7 jatkaa muuten vielä sen verran, että rintamaito (ja korvike varmasti myös) sisältää kuitenkin enemmän kaloreita kuin esim. kasvikset tai vellit ym. Tämä kannattaa muistaa kun miettii vauvan ravitsemusta. Toki kiinteitä pitää yli puolivuotiaalle antaa mutta pakkosyöttämisestä ei näkemykseni mukaan ole kyllä hyötyä.

Vierailija

En keksi miksi sormiruokailu ei riittäisi liikkuvalle lapselle. Lapsi syö sen minkä tarvitsee ja päsee itse päättää tarvittavan määrän. Muutaman viikon harjoittelun jälkeen mahaan menee jo suurempi  osa kuin lattioille. Lusikalla syötettäessä saattaa itse asiassa tulla herkemmin annettua liikaakin ruokaa lapselle. Tuputettua.

Vierailija

Ensin vastausta kommentoijalle nro 6, joka kyseli rypsiöljyn haitoista. "Ruokahörhöilijät" kuten avopuolisoni (ja Kaisakin; nimitys siis kaikella rakkaudella :)) ovat sitä mieltä, että rypsiöljy on huono valinta mm. siksi, koska siinä on niin paljon omega-6:sta. Aihe on käsittääkseni lääketieteen piirissä jossain määrin kiistanalainen, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että omega-6:n liikasaanti aiheuttaa elimistössä matala-asteista tulehdusta (inflammation), joka on yhdistetty mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja moniin muihin länsimaissa yleisiin sairauksiin. Rypsiöljyssä on myös omega-3:sta, mutta sellaisessa muodossa, että ihmisen elimistö ei pysty hyödyntämään siitä kuin pienen osan. Siksi rasvainen kala ja kalaöljyt ovat huomattavasti parempi omega-3:n lähde kuin kasviöljyt.

 

Sitten vastauksenpoikasta vielä kommentoijalle 2, 7 ja 8. Vauvat ovat tosiaan yksilöitä, joten yhtä totuutta ei liene olemassa tässäkään asiassa. Meitä kehotettiin neuvolassa aloittamaan ukkelille kiinteiden antaminen reilun viiden kuukauden iässä ja niiden ohjeiden mukaan edettiin. Sormiruokailuun en siinä vaiheessa jaksanut perehtyä (eikä mulla välttis olis sellaseen kärsivällisyyttäkään), joten lähdettiin liikkeelle ihan perinteiseen tapaan soseita antamalla, ensin maisteluannoksia (max 1/2 teelusikallista) ja sitten pikku hiljaa isompia ja isompia annoksia. Nyt kun hää on kohta vuoden ikäinen, en voisi kuvitellakaan, että hää pärjäisi enimmäkseen maidolla -- paitsi jos on kipeänä tai tekee hampaita; silloin ei mene ruokaa eikä aina juomaakaan. Meille jäi sairaalasta tavaksi pitää hälle ruokapäiväkirjaa ja siitä on helppo laskea, että normaalioloissa kiinteitä menee nykyään noin 400-550 g päivässä ja siihen päälle vielä maitoa semmoset 500-650 ml.

Vierailija

Kiitos Kaisa taas hyvästä kirjoituksesta. Mitä olet miettinyt noiden lehmänmaitotuotteiden osalta? Aiotteko antaa maitoa ruokajuomana? Itselläni nyt kohta yksivuotias, jonka kanssa menty tähän asti rintamaidolla. Pian kuitenkin tarkoitus vähentää imetystä ja neuvola suosittelee ruokajuomaksi lehmänmaitoa. Itse kuitenkin käytän vain jonkin verran hapanmaitotuotteita, oloni on niin parempi ja tuntuu hullulta juottaa runsaasti maitoa lapsellekaan.

Vierailija

Jes, oon odotellut, että teillä alkaisi kiinteät ja kirjottelisit niistä. :) Mulla vähän nuorempi vauva, mutta ollaan jo aloiteltu pikkuhiljaa soseiden muodossa maistelemaan. Olisi mukavaa jos kirjottelisit eri ruoista monipuolisesti ja mitkä mielestäsi on tärkeitä vauvalle ja mitä et välttämättä antaisi. Toivon mukaan sun kirjoituksista saisi vinkkejä (niinkun yleensä:)) ja ehkä vähän erityylisesti kuin mitä esim. neuvolasta saa. Innolla odottelen sun postauksia vauvan ruoasta! :)

Vierailija

Moi, itse sain esikoisen ruokailua aloittaessa paljon hyviä vinkkejä ja reseptejä maxindeli.blogspot.fi blogista. Esikoinen söi kotisoseita, sormiruokaa ja myös kaupan purkkiruokaa. Sotkun rajoittamiseen mun vinkit on triptrappiin laitettava playtray eli reunallinen tarjotin, hihalliset ruokalaput (ikea) ja jos pöydän alla haluaa pitää mattoa, sen päälle Ikean muovinen pleksi, joka on alunperin tarkoitettu työtuolin alustaksi. Ruuan maistuminen on kaiketi aika yksilöllistä ja kaveripiiristä löytyy sekä huonsti että hyvin syöviä vauvoja. Ruuan maistumisesta ei siis kannata stressata, jos rintamaitoa menee ja vauva kasvaa ja kehittyy. Tsemppiä kiinteiden aloittamiseen ja sotkun sietämiseen! Kaikkeen tottuu..

 

Ella

Vierailija

Mä annoin sormiruuan lisäksi soseita ja puuroa, pääpaino oli sormiruokailussa. Tämä on ilmeisesti jonkun sormiruokailun periaatteen vastaista (heh!), mutta mun kohdallani kyse ei ollut mistään ideologiasta. Ihan ensimmäiset ruokamaistiaiset olivat soseita, koska aloitimme maistelun 4 kk:n iässä, eikä vauva silloin vielä osannut viedä itse mitään suuhun. 

 

Musta sormiruokailu on ihan hirveän kätevä tapa lapselle opetella syömistä ja tutustua ruokaan. Lisäksi saimme kaikki syödä yhtä aikaa, joten yhteisiä ruokahetkiä meillä on ollut jo varhain :)

Vierailija

Rypsiöljystä vielä: nimenomaan sitä myös ravitsemusterapeutit suosittelivat käyttämään raskauden aikana. Kalaöljyn kielsivät kokonaan! Kalaa tietysti suositeltiin ja sitä syönkin, samoin lapsi. Mitähän tuon rypsiöljyn kanssa nyt tekisi. Mikä on sellainen öljy josta kaikki olisivat edes tällä hetkellä yksimielisiä?

Vierailija

Kookosöljyn käyttö ihmetyttää. Sehän melkeinpä kokonaan kovaa rasvaa ja siksi erittäin huonoa syöty. Kauneudenhoidossa hyvä juttu. Tiedätkö jotain sitten enemmän miksi sitä voisi jo pienille syöttää? Tai edes aikuisille. Tiedän, että kookosöljy on nyt kovasti in, mutta ravitsemusterapeuttien ja lääkäreiden mukaan sitä ei tulisi käyttää.

Vierailija
Vierailija

Kookosöljyn käyttö ihmetyttää. Sehän melkeinpä kokonaan kovaa rasvaa ja siksi erittäin huonoa syöty. Kauneudenhoidossa hyvä juttu. Tiedätkö jotain sitten enemmän miksi sitä voisi jo pienille syöttää? Tai edes aikuisille. Tiedän, että kookosöljy on nyt kovasti in, mutta ravitsemusterapeuttien ja lääkäreiden mukaan sitä ei tulisi käyttää.

 

Kokonaisuus ratkaisee. Minä käytän kookosöljyä yhtenä rasvanlähteenä muiden mukana, se antaa hyvin energiaa ja ilmeisesti boostaa kilpirauhasta kun kilpparioireet on vähentyneet käytön myötä. Myös iho on paremmassa kunnossa, vaikka kookosöljyä pelkästään sisäisesti käytänkin.

Vierailija
Vierailija

Rypsiöljystä vielä: nimenomaan sitä myös ravitsemusterapeutit suosittelivat käyttämään raskauden aikana. Kalaöljyn kielsivät kokonaan! Kalaa tietysti suositeltiin ja sitä syönkin, samoin lapsi. Mitähän tuon rypsiöljyn kanssa nyt tekisi. Mikä on sellainen öljy josta kaikki olisivat edes tällä hetkellä yksimielisiä?

 

Ja tänään soitin neuvolaan, ja sanottiin taas että nimenomaan rypsiöljyssä ovat ne omega-3 ja 6 -suhteet oikeat! Tämä oli varmistettu useissa keskusteluissa eri ravitsemusterapeuttien kanssa.

Miten tästä voi olla niin eri mielipiteitä, ettei tavallinen ihminen ymmärrä enää mitään...

Vierailija

Rypsiöljyssä tosiaan on linolihappoa, joka kuuluu omega-6-rasvahappoihin. Sitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin esim. auringonkukkaöljyssä. Eri öljyjen rasvahappokoostumuksia voi verrata vaikkapa täällä: http://www.sydanliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=14457&name=DLFE-3441.pdf. Itse asiassa myös oliiviöljyssä on omega-6:tta.

 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös omega-6:tta tarvitaan. Lapsi tarvitsee DHA:ta (joka on linolihappoa pidempi omega-6-rasvahappo) etenkin hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen. Myös normaalin immuunipuolustuksen kannalta on hyvä juttu, että elimistö voi tarvittaessa käynnistää tulehdusreaktion. Ongelmalliseksi omega-6 tulee silloin, kun omega-6/omega-3-suhde on pahasti epäsuhtainen. Siitä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, mikä olisi näiden rasvahappojen optimaalinen suhde ravinnossa. Esitetyt 1:3-suhteet yms. perustuvat määritettyihin pitoisuuksiin hermokudoksessa, mikä ei välttämättä ole yhtä kuin paras suhde ruoassa.

 

Vanhemmat toki päättävät itse, mitä lapselleen tarjoavat, mutta rypsiöljy on helppo keino huolehtia molempien välttämättömien rasvahappojen, sekä linolihapon (joka on omega-6-rasvahappo) että alfalinoleenihapon (omega-3) saannista. Kalaöljyä ei suositella, koska se usein kohottaa LDL-kolesterolitasoa (vaikkakin on mahdollista, että LDL samalla muuttuu vähemmän aterogeeniseksi, sitä en kiistä) ja se saattaa myös heikentää verensokerin säätelyä. Jos siis päädytään rypsiöljyn sijaan kalaan, jaksaako lapsi syödä kalaa päivittäin? Entä miten varmistetaan, ettei raskasmetalleja ja dioksiinia tule tällöin liikaa? Oliiviöljyssä on linolihappoa, mutta alfalinoleenihappoa ei käytännössä lainkaan (aikuisenkin pitäisi oliiviöljyä kitata 4 dl/vrk, jotta se kattaisi omega-3-tarpeen). Pähkinöistä välttämättömiä rasvahappoja saa käytännössä vain saksanpähkinästä, vaikka toki muidenkin pähkinöiden rasva on terveydelle edullista tyydyttymätöntä rasvaa.

 

Kookosöljyn tyydyttynyt rasva on pääosin keskipitkäketjuisia rasvahappoja, jotka eivät ole esim. verisuonille yhtä haitallisia kuin maitorasva. Toisaalta kookosöljyssä ei ole välttämättömiä rasvahappoja.

 

Jos kaipaa neuvolan ohjeille tarkempia perusteluja, kannattaa tutustua lapsiperheiden omiin ravitsemussuosituksiin "Lapsi, perhe ja ruoka". Ne löytyvät osoitteesta http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/erillisryhmat/raskaana+olevat++imettavat+naiset++lapset/

 

Sormiruokailuun vielä lyhyesti: alkuun syöminen on tosiaan opettelua, joten jos ravinnonsaannin riittävyys askarruttaa, voi ensin (lapsen ollessa vielä virkeä ja nälkäinenkin) antaa tutkittavaksi sormiruokaa ja lopuksi tarjota kyytipojaksi soseita. Yösyöttöjen lopettamista puolen vuoden tienoilla puolestaan suositellaan siksi, että lapsi oppisi vähitellen normaaliin ateriarytmiin, päivällä olisi nälkä ja vanhemmatkin saisivat tarvitsemaansa unta. ;)

 

Terveisin laillistettu ravitsemusterapeutti

Vierailija

Meidän esikoinen (nyt ikää 2 vuotta ja 3 kk) aikoinaan kieltäytyi syöttämisestä ja soseista. Onneksi yksi tuttava oli perehtynyt sormiruokailuun ja kun näin tämän samanikäisen tytön vetävän omin käsin ruokaa suuhun, päätin, että nyt loppui soseen tuputus - ruokahetkistä oli tullut ihan kauheita. Ja mitä tapahtui. Ruokailuista tuli oikeasti aivan ihania. Soseista ja syöttämisestä kieltäytynyt lapsi tutki ja maisteli ruokaa innokkaasti, samalla äiti sai syödä rauhassa oman ruokansa. Sormiruokailu on aivan mainio tapa lapselle tutustua siihen, miltä mikäkin ruoka maistuu ja näyttää eikä kaikki ole vain eriväristä sileäksi vedettyä mössöä. Lapsi oppii siis alusta asti yhdistämään maut ja ruoat toisiinsa eikä ala kakoa ruoan rakeisuutta myöhemmässä vaiheessa. Sormiruokailu edistää omatoimista syömistä ja sorminäppäryyttä, samoin tekee ruokaan tervettä suhdetta - lapsi syö minkä haluaa ja jaksaa. Näinhän sen pitäisi ollakin, että ei syötetä tuputettuna vaan tarjotaan oikeanlaista ruokaa oikeaan aikaan, ja lapsi päättää sen määrän minkä syö. 

 

En huolehtisi ollenkaan kiinteiden määrän riittävyydestä. Kuten täällä on toisetkin kommentoineet, rintamaito tai korvike on kuitenkin alkuvaiheessa se pääasiallinen ravinnonlähde. Ja lapsi tutustuu itse ruokaan, haistelee, maistelee, muussaa. Lapset oppivat myös tosi nopeasti näppäräksi syöjiksi, kun siihen annetaan heille mahdollisuus. Totta kai alkuun tulee sotkua hurjastikin, mutta jossain vaiheessa sosesyötetyillekin tulee se vaihe kun pitää itsenäisesti oppia syömään - tässä vaiheessa sormiruokaillut lapsi on jo itse näppärä ja sotkun määrä on jo aika pieni. Meillä lattioiden "alkuputsauksen" huolehtivat koirat. Aika näppärä konsti siivouksessa on myös kastella harso, putsata sillä ensin lapsi, sitten pöytä ja tuoli ja pistää pyykkiin. 

 

Olen myös vakuuttunut siitä, että tämä itse syöminen on tehnyt osansa siinä, että lapsen kanssa on aina ollut mahdottoman mukava syödä myös ulkona ravintoloissa. Hän syö kaikessa rauhassa ruokia, kuten muutkin mukana olijat. Itse voin kyllä lämpimästi suositella sormiruokailua :). Se on meidän valinta myös tämän pikkukakkosen kanssa, joka köllii vielä kuukauden masussa.

 

T. Sari

Vierailija
Vierailija

 

Lapsi tarvitsee DHA:ta (joka on linolihappoa pidempi omega-6-rasvahappo) etenkin hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen. Myös normaalin immuunipuolustuksen kannalta on hyvä juttu, että elimistö voi tarvittaessa käynnistää tulehdusreaktion.


Eikös DHA ole kuitenkin omega-3-rasvahappo?

Esim. Wikipediassa sanotaan: "Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat muuan muassa alfalinoleenihappo (ALA), joka on ihmiselle välttämätön rasvahappo, dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosapentaeenihappo (EPA)."

Vierailija

Viljatuotteita (gluteenipitoisia) kannattaa antaa 4-6 kk iässä ensimmäisiä kertoja. Muutoin keliakian puhkeamisen riski kasvaa, jos altistusta ei ole tullut tuossa sopivassa ikäikkunassa tehty. Tästä oli juttua joskus keliakia-lehdessä, oli muistaakseni joku kotimainen tutkimus asiasta, ja jäi mieleen.

Seuraa 

Blogiarkisto

2014