Tiesitkö, että kuusiviikkoinen vauva itkee keskimäärin 117–133 minuuttia vuorokaudessa?

Kuutta viikkoa myöhemmin itku on tyyntynyt puoleen, eli 68 minuuttiin.

Jotkut piltit tyrskivät vain puoli tuntia päivässä, kun toiset parkuvat yli viisi tuntia vuorokaudessa, käy ilmi tuoreesta The Journal of Pediatrics -lehdestä.

Psykologi Dieter Wolke brittiläisestä Warwickin yliopistosta kollegoineen analysoi 28 tutkimusta, joissa seurattiin 8690 vauvan itkuisuutta näiden ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana. Aineistot oli kerätty Kanadasta, Tanskasta, Japanista, Saksasta, Iso-Britanniasta ja Hollannista.

Kaikkien vähiten vauvat itkivät Tanskassa, tutkijat huomasivat.

Koliikkia – joksi laskettiin yli kolme tuntia kestävä itku vähintään kolmena päivänä viikossa – esiintyi eniten Britanniassa (28 prosentilla 1–2-viikkoisista), Kanadassa (34,1 prosentilla 3–4-viikkoisista) ja Italiassa (20,9 prosentilla 8–9-viikon ikäisistä vauvoista).

Vähiten koliikki piinasi tanskalaispienokaisia (vain 5,5 prosentilla 3–4 viikon ikäisistä ) ja Saksassa (6,7 prosentilla 3–4-viikkoisista).

Mistä kummasta näin isot erot johtuvat?

Kysäisen Wolkelta.

”Mahdollisia syitä on neljä”, hän vastaa. ”Muutamia vertailuja on tehty, ja tulokset viittaavat siihen, että tanskalaiset vanhemmat suhtautuvat itkuun rennommin. He esimerkiksi odottavat hetken, pystyykö vauva rauhoittumaan itse. He ovat myös enemmän fyysisessä kosketuksessa lapseen”, Wolke sanoo.

Toisaalta tiedetään, että ahdistus ja stressi raskauden aikana lisää kortisolin tuotantoa, ja se läpäisee istukan. Tämänkin on osoitettu lisäävät vauvojen itkuisuutta. ”Voi siis olla, että tanskalais- tai saksalaislasten äidit ovat olleet raskauden aikana vähemmän stressaantuneita.”

Tämä taas voi kytkeytyä kolmanteen mahdolliseen selitykseen: eroihin äitiyslomassa – ja isänkin. ”Äitien saama sosiaalinen tuki voi siis olla hyvin erilaista eri maissa.”

On myös mahdollista, että väestöissä on geneettisiä eroja, jotka vaikuttavat itkuisuuteen ja tyyntymiseen.

”Kolmas ja neljäs vaihtoehto ovat kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Meillä ei ole suoraa näyttöä niiden yhteydestä vauvojen itkuun”, Wolke huomauttaa.

Entä suomalaisvauvat? Onko todennäköistä, että he muistuttavat itkuherkkyydessään enemmän tanskalaisia kuin kanadalaisia?

”Työskenneltyäni viime vuonna kuukauden Suomessa, arvelisin, että pikemmin tanskalaisia. Mutta tämä on mutua eikä tieteellistä tietoa”, Wolke sanoo. ”Aineistossamme ei ollut dataa Suomesta.”

Oli miten oli, itkuun kannattaa yrittää suhtautua tyynen rauhallisesti, vaikka kuinka korvia riipisi.

”On tärkeää, että vanhempi ymmärtää rauhallisuuden merkityksen: kiihtyneenä  vauvaa on vaikea tyynnyttää, ja sitä vain hermostuu itsekin”, Wolke neuvoo.

Ommmmm....

 

Kirsi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Tämän mukaan jokaisella lapsellani on ollut koliikki. Vaan yksi kolmesta on omasta mielestäni ollut oikea koliikkivauva, eli itkuun ei auttanut mikään ja lapsi nukkui hyvin lyhyitä pätkiä ympäri vuorokauden, hereillä olo olikin lähes pelkkää itkua jopa syödessä. Nuorin nyt 2kk ja mielestäni kiltti vaikka itkua onkin ainakin sen 5tuntia vuorokaudessa, silti nukkuu jopa yönsä 3tunnin pätkissä, eikä äiti väsy ja loppuunpala, niin kuin sen tunnin välein herättävän koliikkivauvan kanssa teki.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaksi äitiä ja tiedetoimittajaa puntaroi perhe-elämää aivovinkkelistä. 

Tiina Huttu on neurobiologi ja tietokirjailija (Personal Brainer - treenaa aivosi vireiksi, Wsoy 2016). Häntä inspiroi lapsen ja vanhemman yhteinen kasvu: keitä olemme, miten voimme tulla siksi, joksi haluamme ja mistä tiedämme, mitä haluta?

Kirsi Heikkinen on tiedejournalisti, jota kiehtoo kaikki, aivan erityisesti aivotutkimus. Kirsi on ehtinyt asua kolmella mantereella, kuudessa maassa ja 17 kaupungissa – viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Kaksikon tietokirja Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä ilmestyi helmikuussa 2017 Wsoyn kustantamana. 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat