”Ensin odotat vuosia, että lapsesi nukkuisi. Sitten odotat vuosia, että hän joskus heräisi.”

En muista kuka näin sanoi, mutta sitaatin sisällön voinee jokainen nuoren vanhempi allekirjoittaa. Paitsi tietenkin ne, joiden lapset nukkua posottivat vauvoina yöt läpeensä (onko sellaisia?)

Nyt kun koulut taas avasivat ovensa, teinizombeja näkyy aamuisin raahautumassa opinahjoihinsa. Syytämme uupumuksesta netflixiä, youtubea, pelejä ja somea, joiden toljotus syö unia.

Totta onkin, että vimmainen pelaaminen tai kiihkeä viestittely ystävien kanssa myöhään illalla pitää aivoja hereillä, siinä missä mikä tahansa muukin aktiviteetti. Tutkimukset vihjaavat, että myös näyttöjen valo voi jarruttaa nukahtamishormoni melatoniinin tuotantoa, etenkin, jos ruutu on iso ja liki silmiä. Laitteet nimittäin kajastavat samaa sinisen valon aallonpituutta, jota on erityisen runsaasti päivänvalossa. Aivomme taas ovat kehityshistoriansa aikana oppineet kytkemään sen valveeseen.

Mutta nuori on lasta iltavirkumpi vaikkei olisi älyhärpäkkeitä nähnytkään. Teini-iässä ihmisen luontainen uni–valve-rytmi siirtyy 1–3 tunnilla eteenpäin. Illantorkusta tulee illanvirkku ja illanvirkusta yökukkuja. (Sama pätee myös apinoihin ja jyrsijöihin. Murrosiässä niitä alkaa nukuttaa paljon myöhempään kuin ennen.)

Rytmi palautuu normaaliasetuksiinsa noin parikymppisenä, tytöillä hiukan aiemmin kuin pojilla.

 

Teini tarvitsee silti unta. Yhdysvaltalainen unitutkija Mary Carskadon on tulostensa nojalla laskenut, että murrosikäisen pitäisi nukkua vähintään 9,2 tuntia vuorokaudessa, kun aikuiselle riittää 7,5–8 tuntia. Suurin piirtein samaan haarukkaan päätyi pari vuotta sitten myös asiantuntijaryhmä, joka kahlasi läjän unitutkimuksia läpi. (Suositukset kuvana täällä)

Jos nuori nukkuu liian vähän, hänen kykynsä oppia murenee. Väsynyt muisti ei vain toimi. Krooninen unenpuute altistaa myös lihomiselle. Moni tutkija on pannut myös merkille, että jatkuvasta univajeesta kärsivät teini-ikäiset ovat erityisen alttiita masennukselle tai adhd-oireille, ja heidän on vaikea hallita tunteitaan ja käytöstään.

Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista 31 prosenttia nukkui arkisin alle kahdeksan tuntia. Lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista niin teki 41 ja ammatillisten oppilaitosten samanikäisistä oppilaista 48 prosenttia. Tutkituista yläkoululaisista väsymystä tunsi lähes päivittäin 16, lukiolaisista 17 ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 15 prosenttia.

Kaikki luvut olivat kasvaneet edellisestä kyselystä pari vuotta aiemmin. 

 

Teiniä ei voi pakottaa Höyhensaarille, mutta jotkin pikkuniksit voivat edesauttaa asiaa (syömisten, juomisten, liikunnan ja stressin hallintapyrkimysten lisäksi):

- Kehota häntä himmentämään näytöt iltaisin.

- Saksi hänet irti kaikista härpäkkeistä vähintään tuntia ennen, kuin pitäisi nukkua. Mieluiten kaksi, mutta se voi olla jo toiveajattelua.

Sopikaa, että älylaitteet sammutetaan yöksi – tai vähintään nostetaan pois huoneesta, missä nuori nukkuu. On nimittäin havaittu, että moni teini hätkähtää tsekkaamaan viestejään jopa keskellä yötä, mikä pirstoo unia.

(Nämä tavat kannattaa muuten juurruttaa hyvissä ajoin ennen, kuin lapsi on isompi kuin sinä itse. Kädenväännössä on silloin helpompi voittaa.)

Muista, että samat neuvot pätevät omaankin unirauhaasi. Perinteinen herätyskello on nukkumattiystävällisempi valinta kuin älypuhelin tyynyn vieressä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaksi äitiä ja tiedetoimittajaa puntaroi perhe-elämää aivovinkkelistä. 

Tiina Huttu on neurobiologi ja tietokirjailija (Personal Brainer - treenaa aivosi vireiksi, Wsoy 2016). Häntä inspiroi lapsen ja vanhemman yhteinen kasvu: keitä olemme, miten voimme tulla siksi, joksi haluamme ja mistä tiedämme, mitä haluta?

Kirsi Heikkinen on tiedejournalisti, jota kiehtoo kaikki, aivan erityisesti aivotutkimus. Kirsi on ehtinyt asua kolmella mantereella, kuudessa maassa ja 17 kaupungissa – viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Kaksikon tietokirja Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä ilmestyi helmikuussa 2017 Wsoyn kustantamana. 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat