Teinin aivot ovat herkistyneet sosiaaliselle informaatiolle. Ikätoverien mielipide painaa enemmän teininä kuin lapsena tai aikuisena. Muiden suosion kalasteluun yhdistyy pelko sosiaalisesta hyljeksinnästä.

Tätä ilmentää esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykologian ja neurotaloustieteen professorin Greg Bernsin tutkimus. Hän testasi kollegoineen ikätoverien mielipiteen vaikutusta 10–17-vuotiaisiin. Nuoret saivat kuultavakseen musiikkia, ja heiltä kysyttiin, tykkäsivätkö he siitä vai ei. Sitten heidät pistettiin kuuntelemaan ja arvostelemaan sama kappale uudelleen. Ennen kakkoskertaa osalle kerrottiin, kuinka suosittu kyseinen kappale oikeasti oli, toisille ei sanottu mitään.

Jos lisäinfoa ei annettu, vain joka kymmenes nuori muutti alkuperäistä mielipidettään. Jos taas musiikin todellinen menestys oli tiedossa, arviotaan viilasi joka viides. Kahdeksan kymmenestä muutti sitä yleisen mielipiteen suuntaan.

Aivokuvaus paljasti, että nuorten aivoissa heräsivät ahdistukseen ja kipuun kietoutuvat alueet, mikäli heidän alkuperäinen mielipiteensä poikkesi yleisestä. Voimallisimmin näin kävi niillä, joille psykologisten testien mukaan ikätoverien suosio oli tärkeintä.

 

Frendien mielipiteet ja tekemiset vaikuttavat siihen, miten teini toimii ja millaisia riskejä hän ottaa. 

Kavereiden päihteiden käyttö on esimerkiksi suurimpia, ellei suurin, yksittäinen tekijä, joka ennustaa nuoren omaa päihteiden käyttöä.

Nuoret myös harrastavat todennäköisemmin seksiä, jos heidän ystävänsäkin ovat seksuaalisesti aktiivisia – jo se riittää, että he uskovat näin olevan. Näyttää siltä, että frendien suhtautuminen vaikuttaa myös ehkäisyvälineiden käyttöön. 

Tilastojen mukaan nuoret tekevät aikuisia useammin rikoksetkin kimpassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaksi äitiä ja tiedetoimittajaa puntaroi perhe-elämää aivovinkkelistä. 

Tiina Huttu on neurobiologi ja tietokirjailija (Personal Brainer - treenaa aivosi vireiksi, Wsoy 2016). Häntä inspiroi lapsen ja vanhemman yhteinen kasvu: keitä olemme, miten voimme tulla siksi, joksi haluamme ja mistä tiedämme, mitä haluta?

Kirsi Heikkinen on tiedejournalisti, jota kiehtoo kaikki, aivan erityisesti aivotutkimus. Kirsi on ehtinyt asua kolmella mantereella, kuudessa maassa ja 17 kaupungissa – viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Kaksikon tietokirja Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä ilmestyi helmikuussa 2017 Wsoyn kustantamana. 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat