Pikkulapsi uskoo, että muut jakavat hänen ajatuksensa. 

Niin kutsuttu mielen teoria alkaa sarastaa noin nelivuotiaana. Silloin lapselle valkenee, että toisen ihmisen kokemukset ja näkemykset eivät välttämättä olekaan samanlaisia kuin hänen omansa, vaan kullakin on oma mielensä. Lapsi alkaa pohtia, miksi joku teki niin kuin teki ja oppii asettumaan toisen ihmisen asemaan. Tämä valaa perustan empatialle ja sosiaalisille taidoille.

Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat saivat nyt selville, mitä aivoissa pitää tapahtua, ennen kuin muiden saappaisiin astahtaminen onnistuu.

Psykologi Nikolaus Steinbeis kollegoineen esitteli kolmivuotiaille koehenkilöilleen suklaarasiaa, jonka sisään olikin pistetty kyniä eikä suklaita. Tutkijat kysyivät, mitä joku toinen lapsi uskoisi rasiassa olevan, jos saisi sen käsiinsä. Kolmivuotiaat sanoivat ”kyniä”. Vuotta vanhemmat sen sijaan vastasivat ”suklaata”.

Kun tutkijat ruotivat lasten aivoista otettuja magneettikuvia, kävi ilmi, että mielen teoria vaati tukevan hermosolusillan rakentumista ohimolohkosta otsalohkoon: alueelta, joka aikuisillakin surraa, kun yritämme ymmärtää toisten ihmisten näkökulmia alueelle, joka hallinnoi abstraktia ajattelua.

Näiden aivoalueiden yhteistyö herättää tajun muiden tietämyksestä, tutkijat päättelevät Leidenin yliopiston tiedotteessa

Vinkki Pää edellä -kirjasta: Mielen teoriaa voit testata esimerkiksi näin: tipauta tikkari lelukoriin pienen lapsen ja jonkun toisen ihmisen katsellessa. Lähetä tämä toinen henkilö pois huoneesta. Siirrä sitten tikkari lapsen nähden lelukorista johonkin piiloon, vaikkapa sohvatyynyn taakse.

Kysy nyt lapselta, mistä tuo toinen ihminen palattuaan etsii tikkaria.

Alle nelivuotias todennäköisesti osoittaa sohvatyynyä, mutta sitä vanhempi sen sijaan ehkä jo ymmärtää, ettei poissaollut jaa hänen tietoaan piilopaikan vaihtumisesta ja osoittaa lelukoria.

Kirsi

Ps. Siinä se on! Vihreä Arcuate fascicle, hermosyynippu, joka mahdollistaa ymmärryksen muiden ihmisten ajatuksista. (Kuva: MBI CBS)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaksi äitiä ja tiedetoimittajaa puntaroi perhe-elämää aivovinkkelistä. 

Tiina Huttu on neurobiologi ja tietokirjailija (Personal Brainer - treenaa aivosi vireiksi, Wsoy 2016). Häntä inspiroi lapsen ja vanhemman yhteinen kasvu: keitä olemme, miten voimme tulla siksi, joksi haluamme ja mistä tiedämme, mitä haluta?

Kirsi Heikkinen on tiedejournalisti, jota kiehtoo kaikki, aivan erityisesti aivotutkimus. Kirsi on ehtinyt asua kolmella mantereella, kuudessa maassa ja 17 kaupungissa – viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Kaksikon tietokirja Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä ilmestyi helmikuussa 2017 Wsoyn kustantamana. 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat