Joka vuosi virvotaan ja siitä huolimatta minä sen päivän joka vuosi unohdan.
Ovikellon soidessa alan paniikissa etsiä 
löytyisikö jostain jemmasta keksejä tai lompakon pohjalta hiluja.
Joka kerta painelen ovelle naama punaisena kuin tulipallon nielleenä
 taas todeten, että mulla ei ole tarjota mitään.
Varovasti toivoen, ettei trullit tänäkään vuonna lähettäisi vitsauksia meidän osoitteeseen.
Tänä vuonna minä muistin!
Muistin kuule niinkin, että nyt on tarjottavaa koko naapuriston puolesta.
Kellon osoittaessa puoltapäivää naurahdan, että nytkö niitä virpojia ei sitten tule ollenkaan?
No, ylijäämät voin paketoida ensi jouluna.
Koska en jaksanut oksia koristella, eikä meillä vielä tänä vuonna tarvekkaan taida olla,
vietettiin erilaista virpomispäivää (vai mikä se nyt olikaan.)
Piilotin pojan leikkikeittiöön suklaapupun.
Siltä sai syödä pään ja korvat, voi sitä pienen ihmisen onnea.

Mikä lienee syynä, viihtyy meidän heppu niin kameran edessä kuin takana.
Tänään ollaan kuvailtu toinen toistamme samalla kun soviteltiin takkia.
Aika hyvin Ollie mätsäsi pipon kaveriksi.

Nyyh. Jotenkin näissä kuvissa aina korostuu miten iso poika siitä on kasvanutkaan.

Vähän on vielä iso takki,
mutta meneepähän pitkään.

Mä en tiedä mikä kriisi sillä on taas meneillään,
mutta meillä ei välillä nukuta ollenkaan päikkäreitä.
Turha sitten kuvitellakaan, että menisi aiemmin illasta nukkumaan,
tai heräisi aamusta myöhemmin. 
Tunti sitten vein aivan väsyneen pojan sänkyyn,
tuolla se kuuluu leikkivän legoilla.
Komentaessa sänkyyn, menee sinne hetkeksi laulelemaan
ja tulee taas morottamaan.
Ehkä tämä on nyt taas joku vaihe.
Eihän se lapsesta aikuiseksi varttuminen muuta olekaan,
kuin erinäisiä vaiheiluja.

Kuvatulvan kera toivotan kaikille oikein leppoisaa Sunnuntaita! :)

Kommentit (6)

Jos Oliver opettaa Lucakselle tota poseeraamista niin Lugi voi opettaa sille nukkumista jooko :D ? Mäkin tahtoisin kivoja kuvia lapsestani enkä vain sataa heilahtanutta takaraivoa :D On se komee poika ♥

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat