Millaisena minä miellän täydellisenä perheenä?
Onnellisen perheen.
 Perheen kokoonpanosta ja varallisuudesta riippumatta. 
Hetki sitten törmäsin yhdellä palstalla keskusteluun täydellisestä perheestä.
Täydellinen perhe oli kuvailtu ydinperheenä, 
äidin omistavan tonnin sormuksen, lukaalin,
 komean miehen ja pari kaunista lasta. 
Puudelia unohtamatta.
Nämä perheet tietenkin ylläpitää vain kulissia, 
eivätkä ole oikeasti onnellisia.
En nyt lähtisi allekirjoittamaan.
Musta ei voi lähteä vetämään suoraa viivaa sille,
 että köyhät elää onnellisina ja rikkaat onnettomina.
Toki näitäkin löytyy. 
Onnellisuus ei vaadi paljon rahaa, mutta sanonta raha ei tuo onnea,
 ei musta täysin pidä paikkaansa.
Raha tuo turvan tunnetta, ja sitäkautta onnellisuutta.
 Ei rahaa tarvitse olla ylimääräistä, ollakseen onnellinen, 
mutta sen verran, että saat laskusi hoidettua ja ruokaan riittää edelleen rahaa, 
on onnellisuutta sekin.
Myös ne perheet, joissa satasilla pyyhitään kakkoshädällä, 
voivat olla myös aidosti onnellisia.
Minulle tämä meidän pieni perhe on täydellinen.
Koti ei ole kuin ikean kuvastosta,
keittiö ei tuoksu pullalta
eikä sormessakaan komeile sormusta lainkaan.
Ei ole puudeliakaan.
Turha aliarvioida itseään vertailemalla muihin,
ei sitä koskaan tiedä mitä aidan toisella puolella on.
Voi keskittyä siihen mitä itsellä on ja tehdä siitä täydellistä.

Kommentit (17)

watels on lisännyt kommentin tekstiisi "Täydellinen perhe":

Hyvästä aiheesta kirjotit ja samaa mieltä oon :)
Ps. Ihan valtavat tissit sulla !

Sori Elsa, poistun sun kommentin vahingossa. Tissit oli valtavat kun maito oli noussut, olen tässä muutenkin vielä turvoksissa. Nykyään mun tissit onkin kaksi tyhjää teepussia, kun kädet nostaa niin menee kuopalle ;)

Munkin silmille hyppäs heti ensin bosat :D ! Olin jo unohtanut millaiset ne omatkin joskus imettäessä olikaan ... :D

Mutta niin totta, ei se itse raha välttämättä onnea tuo mutta kyllä se vaan huimasti helpottaa ja tekee siten onnellisemmaks. Ainakin mut. :D

Arvaa itkenkö itseni uneen näitä aikoja muistellessa kun mulla edes hetken oli tissit. :D joo, mä oon samaa mieltä. Kyllä se raha on iso osa onnea. :) vähälläkin pärjää eikä tarvi olla vaikka muille jakaa, mutta on kiva käydä kaupassa ilman että on pakko ostaa aina se halvin juusto ja alessa olevat leivät

Erityisen pysäyttävä toi viimeinen kappale. Liian usein löydän itseni haaveilemasta ja olemasta kateellinen kaikesta mitä mulla ei (vielä) ole ja mitä jollain muulla jo on. Pitäis opetella elämään tässä hetkessä ja olemaan onnellinen.

Tähän sortuu varmasti kaikki joskus minä mukaanlukien. Siksi aina välillä itselleni muistutan, että hyvä on näin. Kaikelle on aikansa, ehkä sille sormukselle ja kivemmalle sisustuksellekin;) ne on kuitenkin vain materiaalia vaikka iloa tuovatkin. Onnellisuus on kuitenkin semmoinen minkä me itse luomme ja voimme vaikuttaa. Tässä on toisinaan harjoittelua!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat