Ihanaa että oot pystyny imettään noin pitkään :)
Mun on pakko todeta, että omalla kohalla imetyksen tyssääminen tuskin johtui tiedon, vaan nimenomaan maidonpuutteesta.
Molemmilla kerroilla oon saanu rintatulehduksen, jonka jälkeen maitoa ei oo tullu juuri ollenkaan. Dani roikkui tissillä oikeasti kellon ympäri, ja mä vaan imetin ja imetin, koska ajattelin että juuri sillä tavalla sitä maitoa tulee. Noh, hän ei mun imetyksellä kasvanut, ja neuvolasta käskettiin antaa korviketta. Pumpatessa totesin että ihmekös kun ei laps kasva, kun ei täältä mitään tule. Oon tuntenu itteni tosi epäonnistujaksi, kun en oo pystynyt imettään paria kuukautta enempää :( Ja mä kyllä tykkäsin imettää! Toivon että kolmannen kohalla onnistun, ja sitä aion taas viimeseen asti yrittää :)
Mutta, tissi vaihtuu kyllä taas pulloon jos lapsi ei kasva, koska sehän se pääasia on :) Aina ei tosiaan maitoa vaan tule.

Niin ja siis ymmärrän ton tunteen mutta musta se on turhaa. Mulla ainakaan ei todella ollut tarkoitus syyllistää kuten mainitsin kirjoituksessa niin tärkeintä on molempien hyvinvointi ja pulloilu ei tee yhtään huonommaksi. Tää on arka aihe. Toivottavasti onnistuu sulla ens kerralla mutta älä ota liikaa paineita, kuten itsekin sanoit pullolla kasvaa myös

Hyvä teksti ja ihanat kuvat

heivainHei! imetin esikoistani 3kk koska minä19v tuumasin silloin että nyt se maito loppui. nyt 26v olen samaa mieltä kanssasi, multa loppui tieto ja varsinkin tahto. hiukka erilaisella meiningillä tissitellään täällä kohta 5kk jäbän kanssa :) täysimetyksellä puolivuotiaaksi olis tavote ja sehän on ihan kohta nurkan takana! ihana oli lukea sun onnistuneesta pitkästä imetyksestä, vaikka mulla on hirvittävä määrä ystäviä joilla on lapsia, tuskin kukaan on imettänyt edes tähän asti kun minä nyt :)

Joo! Siis just se että syitä imettämättömyyteen voi olla monia ja kukin tekee ratkaisunsa mutta nimenomaan siihen "loppumiseen" ei kannata lopettaa.:) olet myös oikeassa että olisi tärkeä muistaa kysellä äidin/isän jaksamista :)

Kiitos Selina

No siis mulle tuli tulehdus ihan puskista ja tosi rajua, yhtenä hetkenä leivon piirakkaa ja PAM alkoi heikosta ja vierin sänkyyn ja tärisin monen peiton ja viltin alla kun kuume nousi yhtäkkiä korkeaksi, yli 39 (mulla ei koskaan nouse edes lämpöä ja jo harvinainen 37 lämpö on mulle tosi alas vetävä) tissit tuli kivikovaksi ja araksi mutta mä vaan syötin läpi illan ja yön siitä tissistä itkua vääntäen ettei vaan tuu sairaalareissua (pelkään :D) no aamulla oli jo huomattavasti parempaan päin ja pari päivää vielä imetys aika keljua mutta sitten jatkui ihan tavalliseen tapaan:)

Tosi rehellisesti kirjoitettu kokemuksia asiasta. Mulla taustalla kolmen lapsen imetys ja viimeisintä imetän edelleen. Ensimmäisen imetys loppui maitoallergiaan kun vauva reagoi äidinmaidon kautta (lääkärin kehoitus). Toisen sitten 10kk iässä samasta syystä. Kolmas näyttää vielä olevan allergiaton. Asenteeni on muuttunut niin, että kaikkein ehdottomin olin toisen lapsen kohdalla ja halusin imettää vaikka selvästi lapsi alkoi paranemaan vasta kun aloin antamaan erikoiskorviketta. Olen nähnyt pullorumbat ikävinä pikkutunteina. Ei mitenkään ihana kokemus. Kyllä mulle on ollut imetys kaikkein helpointa ja siihen kannustan jos vain mahdollista, mutta kaikki tekevät ratkaisunsa itse :)

Kiitos!:)

Itse imetän 7kk ikäistä :) alkaa olla jo ihan rentoa hommaa täs vaihees. Harmittaa vaan että omas mammakaveripiiris ei muita imettäviä oo, vertaistuki olis niin tärkeetä, thank god for imetyksen tuki ry ;)