b2 b3 b5 b1 b4 b11 b6 b8 b0 b9

Miksi negatiivisuus on muotia?

Aina kannattaa valittaa, mihinkään ei pidä olla tyytyväinen ja onnellisuus on teeskentelyä ja pinnallista. Paskamutsi on tavoiteltava leima ja supermutsit on teennäisiä. Kauniit kuvat valko-mustista kodeista ovat steriilejä toistensa kopioita ja lastenhuone ei voi olla lastenhuone ilman, että siellä näkyisi sateenkaaren ainukainen sävy. Blogi, missä paneudutaan pääsääntöisesti positiivisiin asioihin, otetaan kauniita (steriilejä) kuvia ja sisustetaan tällä hetkellä kovasti suosittuun skandinaaviseen tyyliin on pintaliitoblogi. Koska eihän ketään voi kiinnostaa valkoinen sisustus, asukuvat ja uudet hankinnat. 


Miksi aina täytyisi valittaa? Kyllä minä kannustan antamaan kritiikkiä ja vähän jopa valittamaan jos on syytä ja aihetta, mutta miksi täytyy lainehtia masennuksen aallonharjalla, löytää asiasta kuin asiasta se negatiivinen puoli, vetää paskamutsi- kortti antaessaan lapselle sokeria, ottaa synkkiä kuvia ja mieluiten sotkea koti niitä varten sekä tapetoida lastenhuoneen seinät Nalle Puhilla ollakseen mielenkiintoinen ja aito? Enkö ole aito vaikka lavastankin kuvani? Siirrän ne sotkut nurkkaan jotta kuva näyttäisi nätiltä ja etsin vartin oikeanlaista kuvakulmaa? Miksen muka olisi aito olemalla onnellinen ja kertovani siitä ääneen? Antakaa minun paskoa sateenkaaria teidänkin lastenhuoneisiin. 

Voin kertoa olevani viimeiseen asti kypsä raskaana olemiseen, enkä varmaan osaisi edes sanoin kuvailla kuinka raivostuttava tuo uhmaikäisemme tällä hetkellä on. Saati laskea kuinka useasti otetaan päivän aikana yhteen ja minä korotan ääntäni. Uhma tarttuu myös vanhempiin ja täällä aina välillä saa pelätä kumpi vanhemmista on ensimmäisenä laittanut toisen narun jatkoksi. Kyllä minä myös marisen, en vain jaksa jokaista marinaani tuoda tänne blogiini asti, ainakaan aina.

Blogini on alun alkaen ollut sillisalaatti erimausteilla höystettynä enkä osaa kategorisoida blogiani mihinkään genreen. Parhaiten se kai soveltuu perhelifestyleen kuitenkin. Ainoa mihin pyrin blogillani on se, että se tuo kaikki arjen kirjot suruineen, iloineen, sotkuineen ja sairaalaviboja tuovan sisustuksensa esille. Että blogini olisi arjen makuinen. Aitous ei ole kiinni siitä, kuinka paljon valittaa, sörkkii ampiaspesää, miten paljon tuo sotkua ja paskamutsin pullatarinoita esille. Eikä siitä vaikka toisi esille pelkkiä kuvankauniita kuvia. Aito on silloin, kun tekee tätä sydämestä ja kirjoittaa siitä mikä itsestä tuntuu hyvältä. 


Aidon blogin tunnistaa siitä, että se on kirjoittajansa näköinen.

Pst, kiitos Annelle ihanista pöydän antimista ja silmän ruoasta jota kuvan kaunis, lavastamaton kotisi tuotti. Nähdään taas.


Psst, kertokaas ihanat, millaisia blogeja te tykkäätte lukea?


Kommentit (26)

Meinasimpa eilen kirjoittaa ihan samasta. Aito blogi on elämänmakuinen blogi, ja se miltä kenenkin elämä sitten maistuu onkin sitten täysin subjektiivista.

Haha, hyvä ja hauskasti kirjoitettu :) Lempivirkkeeni on ehdottomasti: "Antakaa minun paskoa sateenkaaria teidänkin lastenhuoneisiin."

Olen pariinkiin otteeseen kirjoittanut tästä samasta teemasta ja miettinyt blogien kauneutta. Minua ei häiritse, että muut "lavastavat" kuviaan ja teen sitä itsekin joskus - silloin kun vaan jaksan ja kiinnostaa riittävästi. Tykkään itse juuri eniten sillisalaattiblogeista, joissa on selkeää äidinkieltä ja suht selkeä ulkoasu. Yleensä sitä kiintyy eniten myös niihin blogeihin, joiden kanssa on vuorovaikutuksessa eli he lukevat myös minun blogiani.

Kuten omassa sotkupostauksessani kirjoitin, mä ihailen juuri niitä valkoisia ja vaaleita sävyjä sisustuksessa ja olen alkanut niitä ihannoimaan juurikin blogien inspiroimana. Eikä siinä mitään pahaa ole, vaikka monilla samoja kalusteita tai tyyliä vilahtaakin, ja niitä skandinaavisia piirteitä itsekin haluaisin :) mutta ei mun sotkut tehnyt minusta sen aidompaa bloggaajaa, meillä nyt vaan välillä näyttää kuin olisi pyörremyrskyn jäljillä :D teidän lastenhuoneessa on piirteitä joita haluaisin meidänkin lastenhuoneeseen

Itse kirjoitan lähtökohtaisesti asioita ylös itselleni, ja se sisältää myös niitä paskoja fiiliksiä. Eihän niitä kukaan halua muistella, mutta minä haluan kirjata välillä sitä vitutustakin siitä huolimatta. Itse luen aika monipuolisesti blogeja, mutta en osaa nimetä mikä niistä olisi pintaliitoa.. Jaa-a, jokainen blogi on kirjoittajan näköinen (toivottavasti mun ei ole sitten se vittumainen :D ) ja sun blogissa tykkään monipuolisuudesta :)

Tykkään blogeista jossa on sopivasti kaikkea. On arkea, juhlaa, pintaliitoa, elämää, paskaa ja pannukakkuja ja iloa ja surua.
Tykkään sun blogista! Se on ihan paras ja sinulla on sana hallussa!

Mun on pitänyt kirjottaa samantapaisesta aiheesta! Siellä sun täällä tulee esiin esimerkiks se, että jos koti on valkoinen, niin se on pintaliitoa ja ei-elämän-makuista ja ties mitä..Voi hemmetti jos mä tykkään valkoisesta kodista niin enkö oo aito, siinä missä nekin kellä on toisenlainen maku sisustuksen suhteen? Tai jos en tykkää ottaa kuvia sotkuisesta kodista?
Lastenvaatteista ei saa olla tarkka, sillon tyyliin automaattisesti alentaa ne, ketkä suosii markettivaatteita. Ja markettien kuteet on sitä aitoa elämää, ja merkit ei. Pätee muihinkin kun vaatteisiin tietysti.
Jos kuvat on blogissa kauniita ja huolella otettuja, se on pintaliitoa se. En tajua. Ei kaikki kauniit ja hyvät ja kivat jutut oo pintaliitoa. Joku voi tykätä pitää bloginsa kiiltokuvamaisena, että tuo sinne vaan ne kauniit jutut, mikäs siinä? Miksei se olis aitoa. En mäkään blogissa kaikkea kerro, mutta ne mitä kerron, ne on ihan aitoja juttuja.
Tosin mun jutuista ja suttukuvista nyt ei vahingossakaan varmaan voi saada mitään pintaliitokuvaa, ei siellä oo huolellista eikä kaunista eikä niin positiivistakaan aina =DD
Aidon blogin tosiaan tunnistaa siitä että se on kirjottajansa näkönen, ja eiköhän jokainen blogi oo sitä. Ellei jonkun portaalin alaisena joudu oleen kirjottamatta siitä mistä ite haluaa, tai kirjottelee vaan mistä käsketään. Ja se taas on musta vähän surullista.

Hyvä kirjoitus! Mä itse ainakin tykkään ja toivon omankin blogini olevan ihan oikeasti ripaus oikeaa elämää, mutta myös inspiroiva, keskustelua herättävä ja sellainen, josta tulee myös välillä itselle hyvä fiilis. Teksti voi olla aitoa ja rehellistä kunhan ei ole pelkkää valitusta, mutta kuvien on ehdottomasti oltava hyviä. Haluan lukea hyvää tekstiä ja katsoa valoisia ja inspiroivia kuvia, jossa taustalla ei näy roskista tai likaisia astioita (oli ne kuvat sitten lavastettuja tai ei).

Haen usein blogeista inspiraatiota sisustukseen ja pukeutumiseen, joten tykkään useammin lukea blogeja joissa kuvia on hieman lavastettu. Silti on kiva välillä lukea myös muiden murheista, mutta jatkuva valitus ja itsesäälissä rypeminen ei ole mun juttu! Kirjoitin itsekin siitä kuinka on vaikeaa muodin mukana kirjoittaa negatiivisia juttuja jos on oikeasti onnellinen :)

Ihana kirjoitus. Tätä se juuri on..hyvässä ja pahassa se bloggaaminen. Toiset tykkää ja toiset ei. kaikkia ei voi voittaa puolelleen. Tärkeintä on, että itsellä löytyy ilo tekemiseen! Minä uskon hyvän jakamiseen ja, jos kirjoitan vakavasta niin sitten toivon, että se jossakin auttaa jotakin tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. Semmoinen minä olen.

Hyvä teksti! Tykkään aidoista ihmisistä ja aitojen ihmisten blogeista. On virheellistä ajatella että aito=negatiivinen. :/ En tykkää negatiivisista ihmisistä, jotka näkee kaikessa vaan harmaata. Tykkään lukea aika erilaisia blogeja, kauniita, arkisia, hyvien kuvaajien tai kirjoittajien pitämiä. Jos tekstit on mielenkiintoisia, ei kuvilla ole niin väliä, jos kuvat ovat todella kauniita, ei haittaa vaikkei teksti nappaisi. Perhejuttuja koska ne liippaa läheltä omaa elämää :)

haha hupsista kun sensuuri jäi;) täytyy käydä lukaisemassa sun tekstit myös aiheen tiimoilta. :)

itse tykkään lukea blogeja joissa on kauniita kuvia tai ei niin kauniita kuvia mutta sisältöä senkin edestä. tai jos on molempia;)

mä tykkään sun blogista ja meillä ei ole siistiä kuin vain siinä kohtaa josta räpsäisen kuvan;) ja itse kirjoitan yhtälailla niistä negatiivisista puolista elämässä ja arjessa mutta musta se ei ole mittari aidolle blogille. :)

Totta! mutta harvemmin portaalitkaan rajoittaa ihan aiheetta, musta myös kirjoittajan on hyvä osata vähän suodattaa eikä aina sanoa kaikkea mitä sylki suuhun tuo sen turvin että "tää on nyt vaan mun mielipide" ja koska " sanan vapaus".. ;D Ja mä tykkään kyllä sun blogista ihan kamalasti vaikkei sulla ei ole kuvat aina vimosen päälle. sun tekstit saa niin hyvälle tuulelle ja oot niin symppis ja hauska

Niin, se justiin, että ei se tarkoita etteikö niiden kuvien takana olisi sitä sotkua ja "oikeaaa" elämää mutta onhan niitä kauniita kuvia kiva mielummin esitellä ja katsellakin ;) täytyy käydä lukemassa sun teksti!

nimenomaan, se että kun tekee tätä itselleen oikealla tavalla niin varmasti on aitoa, oli sitten pintaliitoa tai ei. itse myös kirjoitan laidasta laitaan enkä edes osaisi esittää kaiken olevan aina kivaa, mutta en myöskään jaksa aina nurista

susta kyllä Maria huokuu blogista se positiivisuus ja lämpö, mitä varmasti olet ja ei tule yhtään yllätyksenä että vältät negatiivisuutta ympärilläsi, ihailtavaa! Mutta sun blogi on kyllä just niin aito ja ihana, ihan mun suokkareita

Tosi on, ja siis ymmärrän ihan hyvin että joku raja portaaleillakin:) Ja jos ärräpäät lentelee ja aina tekee mieli kirjottaa "mauttomuuksia", niin portaalit on varmasti vähän väärä paikka:)
Oot ihana

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat