Vuodenpäivät se lepäsi laskostettuna milloin missäkin nurkassa pölyttymässä,
nyt, kiitos äitini ja hänen kanssaan asustavan kaksilahkeisen,
on keittiömme seinän tyhjiö täytetty.
Tästä kyllä vaan hoksasin, ettei tuo lamppu nyt käy yksyhteen.
Pitää keksiä siihen joku sirompi ratkaisu.
Oltsun huone saa pienesti ilmettä noilla kivoilla korteilla, 
ihana Terhi Söderlund on piirtänyt kissat ja jääkarhun 
ja Marimekon kortin sain ylläripostissa ystävältä :)
Vielä kun löytäisi kehykset.
Tiiättekös, mä oon oppinut paljon äitiyden myötä.
Esmes tekee ruokaa.
Siinä jos jossain mä olen ollut hyvin avuton,
poltin nuudelitkin pohjaan.
Nykyään voisin sanoa, että olen aika keskiverto kokkaaja.
Risottoa en ole tohtinut koittaa,
mutta olen kyllä kuullut villiä huhua sen haastavuudesta.
Ajattelin lähteä haastamaan risotot, mutta silti ostin halvan viinin, 
ettei sitten käristy monen kympin viinit pannulle.
Josko onnistaisi jos vähän siemailisi samalla? Juopon tuurilla? 
Olen myös monelle nauranut, että on se hyvä, että olen Oliverin pitänyt
näin kauan hengissä kun kukat mulla ei pysy viikkoakaan.
Ruusut oli jo parin päivän päästä tässä kunnossa.
Oliver istuu mun sylissä ja jammaillaan yhdessä musan tahtiin.
Olen taas tänään muutamaan kertaan todennut, että mulla on kyllä maailman huipuin poika.
Olen myös jo muutaman päivää ahdistellut blogiahdistusta, pitäisikö poistaa vai mitä.Äh.
En ole jaksanut bloggeria pahemmin availla joten kommentteihin palailen vielä tänään.
On ollut kyllä äärettömän kivaa kun jaksatte kommailla,
vaikka ette olisi kaikessa samaa mieltä. :)
Olisko teillä jotain tiettyä mistä haluaisitte mun höpöttävän? 

Kommentit (16)

Anonyymi

Blogisi on hurjan hyvä! Varsinkin suvaitsemattomuus postaus! Ois kauheen mielenkiintoista päästä kattelemaan paljon kuvia teidän kodista :) Nyt kun varmasti tavarat ovat löytäneet oikeille paikoille. :)

Ihana kata, kiitos Musta tuntuu taas ihan toisinpäin, teillä on niin kaunista. Kai se ruoho vaan on aina vihreämpää siellä toisella puolella ;)

Anonyymi

Kerrassaan upeaa tekstiä kerta toisensa jälkeen. Innolla odotan uuttajoka kerta. Välillä nauran välilläkyynelehdin. Joka kerta kuitenkin ylpeä tyttärestäni:-)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat