Suhtautumiseni imetykseen on hyvin neutraali ja vaikka puolestapuhun imetyksen nimeen niin en sano, että pullottelu olisi huono vaihtoehto tai tekisi äidistä yhtään huonompaa, ei tietenkään tee. En ole ikinä tajunnut tätä verrakkaisasettelua ja ikuista imetys vs äidinmaito- kiistelyä. Vaikka minä imetin esikoistani pitkään en koe olevani yhtään sen kummoisempi äiti kuin ystäväni, joka on pulloruokkinut molemmat tyttärensä. 

babt 023


Meillä imetystaival starttasi jo synnärillä onnistuneesti käyntiin, poika löysi nopeasti imuotteen eikä minua liiemmin sattunut. Kotona jatkettiin samalla kaavalla ja kun todettiin, ettei pullo sovi refluksin takia meille edes osittaiseen käyttöön, tuli minusta kävelevä maitobaari vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi. Meillä oli myös hankalat kautemme tiheänimunkausien ja rintaraivareiden kera, mutta en osaa erotella niistä koituvia ongelmia kun meillä huudettiin refluksin takia lähes joka ruokailulla tai sen jälkeen muutenkin.

Tiedän että kaikilla ei lähde rullaamaan yhtä hyvin ja hyvin usealla imetys stoppaakin jo parin kuukauden jälkeen koska maito vain loppui. Kuitenkin maidon äkillinen loppuminen on harvinaista ja yleisin oikea ongelma piilee tiedon ja tuen puutteessa. Suosittelen lämmöllä perehtymäänkin imetyksen faktoihin ja ongelmiin jo etukäteen välttyäkseen turhilta harhakuvilta maidon noususta ja sen riittämättömyydestä ja tehdä tiheän imun kaudet ja rintaraivarit tutuiksi, etteivät ne lannista. Uskon varsinkin ensi-imettäjien ihmettelevän tilannetta, jossa jatkuvasti tissillä nyhväävä vauva on alati tyytymätön ja näin tulkitsee sen helposti maidon loppumiseksi, vaikka kysymyksessä onkin "vain" tiheän imun kausi. Tutkimusten mukaan tiheän imun kaudet ovat tärkeitä sillä niillä on yhteys pidempiaikaiseen imetykseen. On myös valitettava tosiasia, että imetys usein sattuu pari ensimmäistä viikkoa. 


IMG_0832



Kun imetyshaluja on niin ei kannata antaa helpolla periksi mutta jos imetys kuitenkin on epämiellyttävää ja siitä ei tule kuin kurjaa oloa itsekullekin niin on tietysti punnittava itselle paras ratkaisu- omaa mielenterveyttä ei kuitenkaan kannata pilata. Imetys ja sen kesto on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu ja on äärettömän sopimatonta kommentoida ulkopuolisena perheen valintoja. Naapuri, isovanhempi tai ystävä ei ole jäävi kertomaan kuinka pitkään omaa lasta olisi soveliasta imettää tai tuomita ratkaisua olla imettämättä lainkaan. 


Ehkä omaa onnistumistani tuki se, että minä itsekin tykkäsin imettää. Toinen hyvä syy saada imetys luistamaan oli puhdas laiskuus pulloralliin pesuineen ja mikrotuksineen keskellä yötä, kun samassa ajassa oli nyysy haettu tissille ja minä jatkamassa makiasti uniani. Ja kolmantena tulee tietysti se, että maito on ilmaista, sitä on aina tarpeeksi mukana ja se on oikean lämpöistä =D Julki-imettäjäksi en kuitenkaan kyennyt ja tuskin kykenen jatkossakaan- sen verran valokiilaa välttelevät tissit minulla on. Tiedä sitten jos löytäisi jonkun varmasti pitävän ja peittävän ratkaisun missä tissistä ei näy vilahdustakaan niin kykenen imettämään kahvilan nurkkapöydässä hoitohuoneen sijaan.


babt 039



Olen tyytyväinen 14 kuukauden imetystaipaleeseemme enkä ole ottanut seuraavan suhteen stressiä onnistumisesta vaikka olenkin tietoinen, että se ei välttämättä lähde yhtä kepeästi aluille. En usko maitoni loppuvan kesken, uskon, että jos sinnikkäästi yritän niin onnistun tälläkin kertaa. Toivon että kykenen tällä kertaa täysimettämään mikä ei esikoisen kanssa onnistunut pahan refluksin ja alhaisen painon vuoksi ja jouduimme ottamaan kiinteät mukaan kuvioihin. Olen myös vakavissani harkinnut, että jos maitoa tulee tälläkin kierroksella rutkasti yli tarpeiden, veisin sitä kipeästi tarvitseville sairaalalle. 



Puuuuh! Vaikka tästä nyt tulikin tälläinen imetyksenpuolestapuhujanessee, niin painotan että jokainen perhe tekee itselleen parhaat ratkaisut. Niiden takana on seistävä ylpeänä lähtemättä skabailemaan kumpi ratkaisu on parempi toistaan. Paras ratkaisu jokaiselle on se missä lopputulos on vauvalle ja äidille hyväksi.



Mites teillä imetys sujui ja kauan imetit? Oletko vienyt maitoa sairaalalle, kerro mitä tulee ottaa huomioon!

Kommentit (20)

Ihanaa että oot pystyny imettään noin pitkään :)
Mun on pakko todeta, että omalla kohalla imetyksen tyssääminen tuskin johtui tiedon, vaan nimenomaan maidonpuutteesta.
Molemmilla kerroilla oon saanu rintatulehduksen, jonka jälkeen maitoa ei oo tullu juuri ollenkaan. Dani roikkui tissillä oikeasti kellon ympäri, ja mä vaan imetin ja imetin, koska ajattelin että juuri sillä tavalla sitä maitoa tulee. Noh, hän ei mun imetyksellä kasvanut, ja neuvolasta käskettiin antaa korviketta. Pumpatessa totesin että ihmekös kun ei laps kasva, kun ei täältä mitään tule. Oon tuntenu itteni tosi epäonnistujaksi, kun en oo pystynyt imettään paria kuukautta enempää :( Ja mä kyllä tykkäsin imettää! Toivon että kolmannen kohalla onnistun, ja sitä aion taas viimeseen asti yrittää :)
Mutta, tissi vaihtuu kyllä taas pulloon jos lapsi ei kasva, koska sehän se pääasia on :) Aina ei tosiaan maitoa vaan tule.

Niin ja siis ymmärrän ton tunteen mutta musta se on turhaa. Mulla ainakaan ei todella ollut tarkoitus syyllistää kuten mainitsin kirjoituksessa niin tärkeintä on molempien hyvinvointi ja pulloilu ei tee yhtään huonommaksi. Tää on arka aihe. Toivottavasti onnistuu sulla ens kerralla mutta älä ota liikaa paineita, kuten itsekin sanoit pullolla kasvaa myös

Tuliks sulla rintatulehduksen jälkeen ihan normaalisti maito?
En todellakaan ottanu syyllistämisenä Ei oo paineita nyt,oon varautunu siihen ettei välttämättä kolmannenkaan kanssa onnistu, niin oon vaan positiivisesti yllättyny jos kaikki sujuukin hyvin :)

Todella hyvä teksti! Itse imetin A-murua 18kk ja se kannatti. Aluksi en saanut imettää, mitä näin jälkikäteen ihmettelen, koska A-murun paino laski liikaa. Hän sai sitten ensimmäiset 2 viikkoa pumppaamaani maitoa ja eihän sen jälkeen tissi meinannut maistua kun tuttipullon makuun päästiin. Onneksi vähitellen saimme pullo kerrallaan purettua tätä tuttipullosyöntiä ja A-muru alkoi ymmärtämään myös rinnan päälle. Maitoa tuli paljon, harmi etten voinut lääkitykseni vuoksi luovuttaa.

Anonyymi

heivainHei! imetin esikoistani 3kk koska minä19v tuumasin silloin että nyt se maito loppui. nyt 26v olen samaa mieltä kanssasi, multa loppui tieto ja varsinkin tahto. hiukka erilaisella meiningillä tissitellään täällä kohta 5kk jäbän kanssa :) täysimetyksellä puolivuotiaaksi olis tavote ja sehän on ihan kohta nurkan takana! ihana oli lukea sun onnistuneesta pitkästä imetyksestä, vaikka mulla on hirvittävä määrä ystäviä joilla on lapsia, tuskin kukaan on imettänyt edes tähän asti kun minä nyt :)

Anonyymi

Minä taas väittäisin että lausetta "maito vaan loppui" käytetään mielummin kun että esim. "Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, jonka seurauksena en vaan kertakaikkiaan jaksanut imettää" "Koin itseni vain lypsylehmäksi..." "Imetys tuntui inhottavalta" jne. Harva uskaltaa oikeaa syytä kertoa koska pelätään että tullaan leimatuksi huonoksi äidiksi. Muutenkin mä en ymmärrä tätä koko imetyskeskustelua. Miks ihmiset aina kyselee tuoreelta äidiltä ensimmäiseksi "Imetätkö?" Tai vauvan voinnista? Miksi ei esim. miten SINÄ voit? Sori...eksyin vähän aiheesta :D

Joo! Siis just se että syitä imettämättömyyteen voi olla monia ja kukin tekee ratkaisunsa mutta nimenomaan siihen "loppumiseen" ei kannata lopettaa.:) olet myös oikeassa että olisi tärkeä muistaa kysellä äidin/isän jaksamista :)

No siis mulle tuli tulehdus ihan puskista ja tosi rajua, yhtenä hetkenä leivon piirakkaa ja PAM alkoi heikosta ja vierin sänkyyn ja tärisin monen peiton ja viltin alla kun kuume nousi yhtäkkiä korkeaksi, yli 39 (mulla ei koskaan nouse edes lämpöä ja jo harvinainen 37 lämpö on mulle tosi alas vetävä) tissit tuli kivikovaksi ja araksi mutta mä vaan syötin läpi illan ja yön siitä tissistä itkua vääntäen ettei vaan tuu sairaalareissua (pelkään :D) no aamulla oli jo huomattavasti parempaan päin ja pari päivää vielä imetys aika keljua mutta sitten jatkui ihan tavalliseen tapaan:)

Tosi rehellisesti kirjoitettu kokemuksia asiasta. Mulla taustalla kolmen lapsen imetys ja viimeisintä imetän edelleen. Ensimmäisen imetys loppui maitoallergiaan kun vauva reagoi äidinmaidon kautta (lääkärin kehoitus). Toisen sitten 10kk iässä samasta syystä. Kolmas näyttää vielä olevan allergiaton. Asenteeni on muuttunut niin, että kaikkein ehdottomin olin toisen lapsen kohdalla ja halusin imettää vaikka selvästi lapsi alkoi paranemaan vasta kun aloin antamaan erikoiskorviketta. Olen nähnyt pullorumbat ikävinä pikkutunteina. Ei mitenkään ihana kokemus. Kyllä mulle on ollut imetys kaikkein helpointa ja siihen kannustan jos vain mahdollista, mutta kaikki tekevät ratkaisunsa itse :)

Joo tuo on kyllä kurja jos on allergiaa ja sitä pitäisi ihan kamalasti karsia omaa ruokavaliota. Mutta pitkään olet niistä huolimatta saanut imettää! Mutta tosiaan aina niin miten on kenellekin paras ratkaisu ja harvemmin pullo on mikään "helpompi" ratkaisu tosiaan

Anonyymi

Itse imetän 7kk ikäistä :) alkaa olla jo ihan rentoa hommaa täs vaihees. Harmittaa vaan että omas mammakaveripiiris ei muita imettäviä oo, vertaistuki olis niin tärkeetä, thank god for imetyksen tuki ry ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat