Lukiessani iltasatua Oliver painaa päänsä rinnalleni ja vetää sormeni korvaansa.
 Pitää rapsuttaa.
Tuhisee siinä ja kuuntelee.
Välillä suukottaa ja painaa päänsä taas rintaani.
Satu loppuu, hyvää yötä.
Poika käpertyy kainalooni.
Päätän jäädä hetkeksi viereen,
selvästi hyvä olla, molemmilla.
Oliver hapuilee hiuksiani ja haroo niitä hetken,
ottaa kädestäni kiinni, hymyilee ja nukahtaa.
Mietin, kuinka hyvä on olla tässä hetkessä.
Toisinaan mietin, olenko hyvä äiti.
Poden huonoa omaatuntoa kun korotin ääntä.
Mutta ihmisiä me äiditkin ollaan.
Tälläiset hetket pysäyttää, olen mä vaan rakas tuolle pienelle tyypille.
Ja se on niin tavattoman rakas mulle.
 Meille.

Kommentit (9)

Voi kiitos! Olin ihme herkkis eilen. Mies lähti töihin ja mä yksinään polttelin kynttilöitä ja fiilistelin😂❤

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat