BLOGI6WW
Hetken aikaa punnittuamme monen montaa näkökulmaa, tulimme siihen tulokseen, että Oliverin päiväkotiin laittaminen helpottaisi kaikkia. Siinä vaiheessa kun arki on suorittamista ja kaikki ylimääräinen pitää minimoida 
tai oikeastaan deletoida, on hyvä katsella asioita vähän eri perspektiiveistä. 
Viimeistään siinä vaiheessa kun itket väsymystä, tiskit kasaantuu ja ulos meneminen on haaste.

En ole koskaan pitänyt päiväkotia tuomittavana asiana. Jokainen perhe tekee mikä on perheelle paras ratkaisu. 
Olin kuitenkin itse nähnyt asian niin, että ei tuollainen alta kolmivuotias tarvitse päiväkotipaikkaa vain siksi, 
että se tarvitsee kavereita. Ei sen ikäinen niitä siinämäärin tarvitse, etteikö kerhot ja satunnaiset kyläilyt riittäisi. 
Että pitäisi siinä jotain muuta olla myös taustalla.

Pyörrän sanani osittain. Meille varmasti riittäisi kerhoilukaverit mutta meillä ei sellaisille ole aikaa. 
Juostessa miehen kanssa läpsystä vaihtaen töihin on oikeasti voimat todella vähissä mihinkään ylimääräiseen. Voitaisiinhan me mennä aina kun mulla on vapaata, mutta joko kerhot eivät silloin ole auki tai sinne täytyisi heti kukonpierun aikaan rynnätä. Mä en mitään vihaa niin paljon kuin kiireisiä aamuja. Me (minä) ollaan aamujen suhteen aika hitaita. Oliver saa ensin muutaman kerran kiskoa kädestä ja lyödä autolla ennen kuin suostun peiton alta ylös ja sen jälkeen syödään aamupala rauhassa ja keitän kahvit.
Kahvin poristessa pestään hampaita ja laitan pojalle piirretyt ja juon kahvini (pannullisen) omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni kaikessa rauhassa. Jos koitetaan olla mahdollisimman nopeita niin voidaan himpun päälle kymmenen olla ovesta ulkona ja sitten täytyisi jo ennen 12 olla tekemässä ruokaa kotona joten se siitä ajatuksesta.
BLOGI3
Meillä pitäisi nykyään viettää koko päivä lattialla istuen, mielikuvitusruokaa syöden ja dubaten milloin tiikeriä ja milloin autoa. Tuo poika ei hetkeäkään leikkisi yksin ja ne kasaantuneet kotityöt odottaa aina vain tekijäänsä. 
Paljoltihan tuo niihin kotitöihin osallistuu, mutta  ei sitä raaski sanoa, että äiti ei nyt kerkeä, kun ei ole koko päivänä muitakaan kavereita ollut leikkimässä.

Oliver kaipaa leikkikaveria. On kaivannut siitä asti kun pääsi leikin makuun Jemmin Vaahtosammuttimen kanssa. Kun toinen on vähän vanhempi, on helpompi pienemmän innostua yhdessä leikkimisestä. Ei Oliver innostu samalla tavalla saman ikäisistä, silloin se on sellaista enemmän rinnakkaisleikkiä. Kun kumpikaan ei ole vielä tarpeeksi taitava johdattelemaan leikkiä mihinkään suuntaan. Isomman kanssa Oliver näyttää itsestään ihan uusia puolia, 
kun toinen on viemässä ja näyttämässä leikille suuntaa. On oikeasti kaveri. 


BLOGI1
Päiväkodin aloitus vapauttaa ainakin stressistä työvuorojen säätelyn, mahdollisen hoidon tarpeen ja kiirrellisten vahtivuorojen vaihtojen suhteen. 
Oliverille päiväkoti antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, saada kavereita ja rohkaistua itsenäiseen toimintaan. Me haluttiin Oliver ihan pienten puolen sijaan sellaiseen ryhmään, jossa lapset ovat 2-5 vuotiaita. Oliver on siellä nuorin. Ihan vaan siksi, että olen huomannut pojan olevan niin reipas minäitse ja oma- aloitteinen, 
että tuossa ryhmässä se saisi siihen kaikista parhaiten tukea. 

Mä olen tyytyväinen, että saatiin poika pidettyä kotihoidossa yli kaksi vuotta. 
Jos kokisin, että Oliver ei olisi hoitoon vielä valmis niin pitäisin tunnit minimissä ja Oliverin kotona vielä ainakin vuoden niin kuin olin suunnitellut ja kun siihen kerran olisi mahdollisuus. 
Kaikilla ei ole niin onnekasta ja ne ei niin valmiit pienetkin on hoitoon vietävä. Vaikkakin kyllähän ne pienet lapset äkkiä kaikkeen sopeutuu, melkein helpommin kuin vähän sitten isommat.
Oliver on kuitenkin osoittanut olevansa valmis ja ehkä jopa kaipaavansa jotain tälläistä niin näen tämän vain mahdollisuutena parempaan, rutiininomaisempaan arkeen.

BLOGI2 

Ollaan oltu nyt muutamana päivänä tutustumassa yhdessä ja helpommaksi tekee sen, että Oliver sai jo ystävän ensimmäisenä päivänä. Juurikin alta kolmivuotiaan samanluonteisen tytön, joka kädestä pitäen tuli Oliveria hakemaan leikkeihin ja sen jälkeen ei tyttöä olla saatu mielestä. Siitä tuli toiselle ihan turvaihminen. 
Meinasi tällä herkkiksellä tulla tippalinssiin katsellessa kun oma tyyppi juoksi toisen perässä kikattaen huomaamatta edes läsnäoloani.

Alkuviikosta Oliver jää pariksi tunniksi yksinään, keskiviikkona ja torstaina vähän pidemmäksi. Meillä hoitoajat on kuitenkin 5-7 h (yleensä se viisi) ja 12 pv kuukaudessa, mikä ei musta ole yhtään hullumpi. 
Mulla on tästä koko hommasta tosi hyvä kutina persiissä. Toivottavasti en ole siitä kutinasta väärässä=D



BLOGI4


Äidin fiilikset on siis vaan hyvät. Jännittääkö? No ehkä vähän on kusi sukassa, mutta ihan niin hyvällä tavalla kun vaan voi olla. Mä luotan tuohon jäpikkääni ja luulen tuntevani sen aika hyvin. Oon aika varma etten huijaa, 
kun sanon sen olevan äärimmäisen avoin, herkkä, sosiaalinen, reipas, kiltti ja kaikkien kaveri. Mutta huolehdinko että se pienenä jää jalkoihin? No enpä todellakaan. 
Osaa hän halutessaan myös olla äärimmäisen jukuripää, tietoinen mitä haluaa ja mitä todellakaan ei, 
eikä taida äidin tavoin olla mikään luokan hiljaisin nurkkaruusu. 

Joten eiköhän tuo pärjää.



Ja katsokaas alinta kuvaa mihin on tämä äiti sortunut. Onko tämä nyt sitä tyyntä myrskyn edellä ja pahempaa on luvassa? :D

Viime hetken vinkkejä päiväkoti untuvikoille? Nimikointi ja kuravaatteet listalla, muuta?

Kommentit (18)

O:lle tärkeä lelu mukaan!

Ja tarkoititko noita sukkia? On meilläkin kolme paria änkkäreitä ja kehtaanko myöntää, että ne on minunkin mielestä kivat :D

Hyvä postaus! En vaan itekkään ymmärrä, kun jotkut vie pienen lapsen päiväkotiin, jotta saa kavereita ja äiti/isä saa kotona siivotuksi ja ruuan kokattua pöytään. No, jokainen tyylillään. Meillä poika saa olla kotona siihen 3v saakka :)

Ps. Ihanathan nuo caarssisukat on!

Mä en tahdo uskoa että kukaan veisi vaan sen takia vaan että siellä on taustalla muutakin.. ja sitten taas jos vie vaan sen takia niin ehkä sen lapsen on parempi hoidossa ollakin :)
Se on hyvä jos teillä on mahdollisuus pitää niin pitkälle Korona! Kaikilla ei ole :/

Joo noi sukat on vielä ihan söpöt mutta sitten kun sitä löytyy paidoista housuista ja pipoista.....:D

No mustaki noi on kivat,apua... Toivon silti että en sorru mihinkään paitoihin yms. No Martti hinaaja täytyy ostaa kun se on tuon lemppari :D

Täytyy muistaa ottaa ollille joku pikkuauto mukaan:)

Mä alan olla niin hysteerinen, että repesin ihan täysille tolle sun persekutinalle. :D Mulla menee koko muun postauksen informatiivisuus ihan ohi, kun hihittelen täällä yksinäni. :D

Anonyymi

Tää ei nyt liity yyyhtään postaukseen, mut onko O jotenkin pienemmän kokonen kun ton ikäset pikkuihmiset yleensä? En siis tarkota yhtään mitenkään pahalla, näin teijät vaan ohimennen yks päivä ja jäin ihmettelemään ku kuvien perusteella oon jotenkin luullu et olis paljon pidempi yms :D en kyllä tiiä yhtään minkä kokosia ton ikäset yleensä on että sikäli..

Ensimmäistä kertaa missään blogissa "päiväkotipostaus" ei saanut mua ärsyyntymään. Oot kyllä mahtiäiti, ei voi muuta sanoa. Kuulostaa niin ihanteelliselta Oliverille tuo 12 päivää kuukaudessa ja noinkin sopiva hoitoaika. Voi kun kaikki tekisi tuollaisia ratkaisuja päiväkodin suhteen. :)

Olisit tullu morottaa meitä hobitteja; ) :D kai tuo aika keskimittainen kaksi vuotias on, hoikka vain :) neuvolassa oli pari kk sitten 86 cm ja 11 kg, paino miinuksilla mutta se on ollut aina :)

Kuulostaa kyllä hyvältä noi päiväkoti järjestelyt! Me ollaan pohdittu ihan samaa Helmi kun on niin vilkas ja vaatii aktiviteettia jatkuvasti muuten turhautuu ja purkaa sen turhautumisen väärällä tavalla. Kaverit on toinen mitä Helmi tarvitsee, on se vaan eri asia leikkiikö Helmi mun kanssa vai pääseekö se ikäistensä kanssa menemään ja touhuamaan. Toisekseen mullakaan ei sitä aikaa ole samanlailla viedä ja tehdä kun on vauva joka vaatii jatkuvan hoidon ja huolenpidon ja sitten tietysti nämä koti työt. Mutta toisaalta tuntuu niin typerältä ja idiootilta laittaa tuota päiväkotiin kun on itse vauvan kanssa kotona..Sekin voi tietysti olla että arki helpottuu kun muutetaan Jeren kanssa takaisin yhteen kun löytyy sellainen sopiva kämppä ensin vain jostain. En tiedä miten tässä nyt toimitaan,täytyy miettiä vielä :D

niin te ette asunut nyt saman katon alla, oliko Jere opiskelemassa vai mikä siinä olikaan? :) No jos se päiväkoti tuntuu hölmöltä niin kerhot? Ne kyllä taitaa olla vasta kolmivuotiaasta ylöspäin:/ ja miksei voisi päiväkotiin viedä vaikka puolipäiväiseksi muutaman kerran viikossa? :) kyllä varmasti yksin on hankala taipua joka suuntaan. :/

Jere on töissä Forssan suunnalla ja mekin asuttiin sielläpäin puol vuotta mut kun en tuntenut sieltä ketään niin äkkiä tuli kavereita ikävä ja sitten muutettiin Helmin kanssa takas tänne Lohjalle :D Nyt ollaan kuitenkin suunniteltu et jos ostais asunnon Forssasta, siinä olis sit kuitenkin kaupat, puistot ja kerhot lähellä niin siellä olis sit ehkä helpompi olla ja sais niitä sosiaalisia kontakteja. Kun sillon asuttiin ihan metän keskellä jossain kakkostien vieressä niin ei siellä ollu yhtään mitään muuta kun tosiaan sitä metsää :D Ja välillä siis tuntuu tosi raskaalta olla vaan kolmistaan kun sitä tarvii olla äiti sekä isi samaan aikaan. Mutta aika sopeutuvainen ja energinen oon luonteeltani niin sitä jaksaa kuitenkin ihan riittävästi touhuta (:
Käytteks te muuten tiistaisin tossa tennarissa temppiksessä?

Aaaah katos joo. Ja äkkiä sitä sitten tutustuu kun on puistot ja kaikki missä sitä sosiaalista kanssakäymistä voi harrastaa :) Loppujen lopuksi ei sieltä niin pitkä matka ole tulla tänne joskus morottamaan:) Kiva että oot jaksanut kuitenkin, vaikka varmasti ei ole ollut helppoa!
Ei olla käyty, mikäs se on? :D

Nimikointi ja runsaasti varavaatteita :) Näitä on muuten aina mielenkiinoista lukea varsinkin kun itse on töissä päiväkodissa :) Mukavaa maanantaita ja arkea sinne!!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Salla on parikymppinen kahden lapsen äiti ja yhden miehen hääkuumeileva avovaimo. Blogi kertoo millaista on arki kun jäätelö on ainoa ruoka minkä lämpimänä saa syötyä, polvenkorkuinen pyrkii syöstämään vallasta ja itse kärsii jonkinsortin Peter Pan -syndroomasta. Mukaan mahtuu hömppää ja syntejä syviä. Tervetuloa!

Seuraa somessa
Facebook
Instagram

Ota yhteys bloggariin
pikkuollie@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat