Rintani kasvoi esikoista odottaessa ja ne alkoivat tuottaa ensimaitoa viikosta 14 lähtien. Täysimetin vauvaani ja pumppasin maitoa lähes 500ml/päivä imetyksen lisäksi. Rinnat venyivät, täyttyivät arvilla, löystyivät ja imetyksen loputtua lopahtivat alas melkein vyötäröön asti.

 

Moni asia kehossani tuottaa ällötyksen väreitä. Olen nuori ja itsekriittinen sekä kaiken lisäksi syömishäiriötä sairastanut. Vaikka kuinka hoikka ja "kaunis" olen ollut, se ei koskaan ole ollut tarpeeksi. Rinnat olivat ainoa asia mihin olin syömishäiriöisenäkin tyytyväinen. Ne olivat pienet ja sirot, minulle juuri sopivat.

 

Kotonamme ei ole peilejä, paitsi vessassa oleva pieni peilikaappi. Kokovartalopeilejä välttelen vieraiden luona aina viimeiseen asti, sillä raskaudet ja imetystaipaleet ovat muuttaneet muotojani hurjasti. Se ainoa asia mihin olin tähän asti ollut tyytyväinen, on mielestäni sekin pilattu. Olen ylpeä kahdesta pitkästä imetystaipaleesta, mutta maitomeijerit ovat pilanneet rintakehäni kokonaan. Maitoa tuntui tulvivan jo raskausaikana sängylle, vaatteille, liiveille ja ihan mihin tahansa ne koskivatkaan. Koulussa pidin liivinsuojia joka päivä, sillä maitoa alkoi herumaan ihan missä tilanteessa tahansa.

Olin hyvin hämmentynyt siitä mitä kehossani tapahtui ja ulkomuoto ei miellyttänyt.

 

Ainoa keino minulle olla tyytyväinen rinnoistani on erittäin tukevat liivit. Ne nostavat rinnat sille tasolle, millä niiden kuuluisi muutenkin olla. Pienet push-upit saavat rinnat näyttämään kauniin pyöreiltä, eikä litteiltä pannukakuilta, mitä ne olisivat ilman liivejä. Unelmoin siitä, että voisin kotona kulkea ilman liivejä, mutta niiden hölskyminen paidan sisällä saa olon epämukavaksi ja erittäin itsekriittiseksi.

Ulkona kun kävelee kivat liivit ja hieman povea paljastava toppi päällä, saattaa olo olla hieman viehättävämpi katseiden kääntyessä, mutta kuva lopahtaneista riisipusseista elää silti takaraivossa ja viehättävyys kaikkoaa hyvin äkkiä pois. Usein pidänkin ulkona povea peittäviä vaatteita, koska muiden katseet saavat olon avuttomaksi ja häpeälliseksi.

En voi edes kuvailla kuinka inhottavaa on olla kesällä, kun ilman liivejä sekä liivien kanssa on rinnanaluset aivan läpimärät hiestä. Pitäisin kesästä muuten, mutta vesiputouksena valuva tissihiki saa minut pukemaan paidan tai topin lisäksi poven peittävän hupparin tai kevyen neuleen. Lisävaatteet eivät kuumuuteen auta, mutta muuta vaihtoehtoa ei pääni minulle anna.

 

Sattuu, on vaikea hengittää ja ei voi juosta

Moni varmaan unelmoi suurista tisseistä, mutta voin sanoa sen, että ne ei tuo pelkkää onnea. Isot rinnat painavat älyttömästi, tyhjinä pannukakkuinakin. Puristavien ja tissien muotoa pitävien liivien takia hengittäminen on tukalaa ja tiukkojen vaatteiden pitäminen helteellä ei tulisi kuuloonkaan. Myös kaikenlainen juokseminen, hyppely tai mikä vaan hölskyntää aiheuttava liike on kieltolistalla. Aivan kuin osa elämästäni olisi viety pois, ihan vain rintojen takia.

 

Kun pukeutuminen riippuu siitä, missä paidassa tissit eivät näytä suipoilta hunajameloneilta

Vaateostoksilla on aina niin mukava käydä. Paitaa kokeillessa huomaan, että se on muuten täysin sopiva, paitsi ne rinnat eivät mahdu mukaan. Vartalo näyttää soikiolta rintakehän kohdalta ja itku meinaa päästä. Tätä isompi koko saa vartalon näyttämään teltalta joka lörpöttää jokaisesta suunnasta. Paitsi niistä tisseistä.

Liivien koko on tietämätön, sillä käytän nyt pelkkiä imetysliivejä. Sen tiedän, että ympärysmitta löytyy normaaleista vaatekaupoista, mutta kuppikoko on erittäin kyseenalainen. Kuppikoot ovat sellaiset, että ne on joko aavistuksen liian pienet ja puristavat, tai sitten niin isot, että rinta lörpöttää liivissä ilman mitään pitoa. Help.

 

En uskalla käydä rintojen kanssa lääkärissäkään, sillä muuttuneen tilanteen vuoksi lapsiluku tuskin jää kahteen ja haluan rintani olevan "imetysvalmiit" kolmatta vauvaa varten.

Ja pakko vielä tähän loppuun sanoa että kiitos rinnat superfoodista mitä olette tuottaneet vauvoille, vaikka teitä inhoankin.

 

Lue myös Etä-äidin kirjoitus: Olen hyvin pienitissinen nainen - voinko ikinä tuntea itseni naiselliseksi?

Kommentit (2)

2ximettänyt
1/2 | 

Rintaliivi asiaan, suosittelen käymään ihan oikeassa liivi kaupassa! Esim change, mies vei minut sinne kun valitin että ei perus vaateliikkeistä löydy sopivia ja ai että miten upeaa palvelua ja ihan parhaat liivit! 😍

Vierailija
2/2 | 

Kannattaa tosiaan asioida ihan alan liikkeessä. Toki liiveille tulee sitten hintaa, mutta on ne sitten hyvät ja kestävätkin. Ja se palvelu on kyllä parasta! Meet vaan koppiin sovittamaan ja myyjä kantaa sulle kokoja ja malleja ja katsoo vielä, että istuuko ne nyt oikeesti hyvin päällä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Uskallan väittää, että moni 21-vuotias ei vielä elä keskellä lapsiarkea.

Minä elän tätä arkea kolmen lapsen ja aviomieheni kanssa. Lapsiarkeni alkoi joulukuussa 2015 esikoispoikani synnyttyä ja tämän jälkeen sain vielä kaksi ihanaa tyttöä.

Blogissani pohdin nuoren vanhemmuuden haasteita ja kirjoitan laajalti meidän tavallisista, mutta vauhdikkaista päivittäisistä touhuistamme.

Yhteydenotot ja yhteystyöt: vahterajasmin@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017