Raskausviikot vaihtuivat viidenteen viikkoon ja tänään olemme viikoilla 4+1. Ensimmäiset raskausoireet alkoivat kolmen päivän päästä plussauksesta, mutta silti mahdollinen raskauden menetys kalvaa mieltä.

 

Raskausoireet saapuivat

Muutamana aamuna olen herännyt järkyttävään ja oksettavaan närästykseen. Tämä sama närästys kalvaa kurkkua syödessäni tiettyjä hedelmiä, esimerkiksi omenaa. Ateriarytmistä ja nesteen saamisesta olen joutunut pitämään hyvää huolta, mutta siitä huolimatta näräsyskohtaukset iskevät (ja ne iskevät kovaa).

Muina oireina on väsymys, jatkuva pissalla ravaaminen ja jalkojen sekä käsien kylmyys. Näitä oireita on ollut myös kahden ensimmäisen lapsen raskausaikana.

 

Pelko menetyksestä

Vaikka alkio on vasta litteä kolmisoluinen möykky, on se minulle silti vauva, hyvin tärkeä sellainen. Viime kierrossa sain testiin plussan, mutta ehdin olla iloinen asiasta vain muutamia kymmeniä minuutteja. Veikkaan että raskaus oli tuulimuna, tai sitten vain aikainen keskenmeno.

Moni ystäväni ei ole uskaltanut onnitella, tai vaustakseksi saan "varovaiset onnittelut". Tämä tuntuu pahalta, osittain ehkä vähän loukkaavaltakin. Osa ystävistä ei myöskään uskalla puhua kanssani tulevasta vauvasta, sillä moni uskoo tämänkin raskauden päättyvän.

Kohdussa on tuntunut pientä nippailua jo viikon ajan ja joka kerta vessaan mennessä pelkään pahinta. Olen tehnyt useana päivänä putkeen raskaustestejä ja seurannut viivojen tummumista. Odotamme jännityksellä varhaisraskauden ultraääntä ja toiveemme on tietenkin, että ruudulla näkyy pikkuruinen papu sykkivän sydämen kanssa.

 

Kohta tieto raskaudesta on ollut arjessa mukana jo viikon. Ensimmäinen neuvola-aika on varattu ja neuvolan ensikäynnin laput täytetty. Nyt ei voida kuin odottaa tulevaa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Uskallan väittää, että moni 21-vuotias ei vielä elä keskellä lapsiarkea.

Minä elän tätä arkea kolmen lapsen ja aviomieheni kanssa. Lapsiarkeni alkoi joulukuussa 2015 esikoispoikani synnyttyä ja tämän jälkeen sain vielä kaksi ihanaa tyttöä.

Blogissani pohdin nuoren vanhemmuuden haasteita ja kirjoitan laajalti meidän tavallisista, mutta vauhdikkaista päivittäisistä touhuistamme.

Yhteydenotot ja yhteystyöt: vahterajasmin@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017