Se sydämen pysäyttävä hetki. Se hetki, kun katsot raskaustestiä joka on positiivinen. Siinä on jotain sanoinkuvaamatonta taikaa.

 

Ovulaatiosta oli vain 9 päivää, kun sain tikkuun aivan haaleista haaleimman vaaleanpunaisen viivan. En saanut siitä kuvaa kameralle, sillä se oli juuri ja juuri omin ja puolison silmissä nähtävissä. En ottanut sitä tosissani, sillä sehän olisi voinut olla pelkkä viivan paikka.

Ovulaatiosta oli kulunut 10 päivää, kun sain haamulleni vahvemman kaverin. Vertasin testejä keskenään ja uusimmasta testistä sai viivat näkymään kuvaan. Lähetin sen muutamalle ystävälle ja kyselin mielipiteitä, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta se sama. Raskaana.

Kun ovulaatiosta oli kulunut 11 päivää, oli viivat jo selkeät. Digitaalinen raskaustesti vilkkui hiljalleen ja palkkitila kävi pienemmäksi. Ruutuun ilmeistyä selkeä + merkki. Tämä merkki sai minut uskomaan, että olen raskaana. Minä olen raskaana.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Uskallan väittää, että moni 21-vuotias ei vielä elä keskellä lapsiarkea.

Minä elän tätä arkea kolmen lapsen ja aviomieheni kanssa. Lapsiarkeni alkoi joulukuussa 2015 esikoispoikani synnyttyä ja tämän jälkeen sain vielä kaksi ihanaa tyttöä.

Blogissani pohdin nuoren vanhemmuuden haasteita ja kirjoitan laajalti meidän tavallisista, mutta vauhdikkaista päivittäisistä touhuistamme.

Yhteydenotot ja yhteystyöt: vahterajasmin@gmail.com

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017