Tänään mun puhelin soi keskellä päivää ja valmistauduin jo kylmällä äänensävyllä vastaamaan puhelinmyyjälle, että "joo, kiitos vaan mutta en halua mitään ilmaista lehteä, josta pitää maksaa. En vaikka olis kuinka hyvä tarjous ja sais ilmaiset sukkahousut ja puolikkaan risteilyn kaupan päälle." Mutta sieltäpä soittikin pirteän kuuloinen naisihminen, joka kertoi että "Olitte hakeneet Päiväkoti A:han ja sitten B:hen ja sitten kolmantena vaihtoehtona meille. Että tervetuloa!" Miks mua vähän nolotti, että se oli viimeinen vaihtis? Teki mieli alkaa höpöttään, että "ihan hyvä päiväkoti tekin varmasti olette, että ei mulla niinku sillain mitään erityistä preferenssiä ja ihan mielelläni me teille, oli oikeestaan vahinko että meni siihen järjestykseen..." Onneks sain pidettyä suuni supussa. Sain pidettyä kulissia edes seminormaalista vanhemmasta yllä. Ehkä jopa kolmanteen lauseeseen asti. Sitten oli peli jo menetetty.

Se täti (varmaan mua nuorempi) pyysi meitä täyttämään sellaisen lomakkeen. No, mäpä sitten heti innokkaana tyttönä (yhä edelleen, se "täti" oli varmaan nuorempi ku tää "tyttö". Ei mitään itsehuijausta.) etsin sen "Lapsi kotioloissa"-lipareen ja aloin tavata sitä. Ei hyvää päivää mihin kaikkiin kysymyksiin sitä pitää osata vastata!

"Mitä ajatuksia ja tunteita teillä on lapsenne päivähoidon aloittamisesta?" -Ei varmaan kannata olla ihan niin hysteerinen ja kyynelehtivä ku miltä ihan oikeasti tuntuu?

"Mitä lapsenne ajattelee päivähoidon aloittamisesta? Mitä lapsenne odottaa päivähoidolta?" -Öö, tota. Pitääks tähän kirjottaa ihan kirjaimellisesti se mitä toi sanoo? Goligoligoli, tätä! Vai pitäiskö ihan vaan piruuttaan kirjoittaa esim: "S asettaa prioroteetikseen kognitiivisten taitojen kehittymisen sekä sosiaalisen lähipiirinsä laajenemisen. Tavoitteena on myös fyysisen kehityksen edistäminen." Ei hyvää päivää...

"Miten kuvailette lastanne?" -Paljon, yleensä kännykällä, mutta välillä myös ihan kameralla. Pitää olla nopea. Ja kärsivällinen. Ennen kaikkea kärsivällinen.

Ja paljon muuta. Vaikka huonon huumorin ystävä minussa joutuu tosissaan pinnistelemään, ettei ihan oikeasti kaiva tähän lomakkeeseen ihan kaikkia mahdollisia puujalkavitsejä (Pitää säästää ekaan vanhempainiltaan, tehdä heti vaikutus) niin toisaalta olen myös ihan fiiliksissä siitä, että joku asiaan kouluttautunut pedagogi tulee edes jollain tasolla perehtymään meidän lapseen ja valmistautuu varmasti jo heti tuon ensimmäisen puhelun jälkeen ohjaamaan tätä aavistuksen kujalla olevaa äitiä oikeaan suuntaan. Mä näen tässä paljon mahdollisuuksia. Voi kunpa saataisiin hyvä (ja pitkäpinnainen) oma hoitaja. Huonon huumorin ystävä. Tai ainakin sellainen joka osaa hyvin esittää huvittunutta.

S siis aloittaa päiväkotiuransa elokuussa. Hitto, että jännittää nyt jo. Se tulee olemaan iso muutos. Mitenköhän mä sopeudun? Eiku... Kertokaas viisaammat mulle mitä mun pitää niiltä kysyä ja miten mä varmistan, että kaikki alkaa mahdollisimman smoothisti? Mitä mokia kannattaa välttää, mitä ottaa huomioon. Ja ennen kaikkea, miten mä varmistan etten oo soittamassa joka tunti sinne, että miten se mun sydänkäpynen voi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit. Päivämatkoja hyvinvointiin, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon lapseperheen arjessa.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraathan jo Mirvan Menomatkoja jo Facebookissa ja Instagramissa

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
Sisältö jatkuu mainoksen alla