Minä ennen: Salilla luuhataan tuntitolkulla ja vähintään viisi kertaa viikossa. Jos sarjaa tehdessä hymyilyttää, niin otetaan vielä yksi toistokierros joko isommilla painoilla tai tuplamäärillä toistoja. Treeni ei ole ollut tehokas, jos rappuset pääsee alas ilman tuskaa ja mahdollisesti muutaman rappusen putoamista, koska jalat eivät vain kanna. Seuraavana päivänä kuuluukin sattua joka paikkaan ja sitä seuraavana päivänä vielä enemmän. "Sillä se lähtee millä on tullutkin"-mentaliteetti kukoistaa. Koko ajan on aivan sairaan kova nälkä ja rekkamiehet kalpenee annoskoille.

Myöskin minä ennen: Jotenkin kummasti into salilla käymiseen lopahtaa aina välillä ja silloin on pitkiä aikoja kun ei tehdä mitään edes etäisesti liikunnalta vaikuttavaa. Arki täyttyy toisenlaisesta luuhaamisesta. Kynnys salille tai lenkkipoluille palaamiseen kasvaa koko ajan. Päässä pyörii itsepintaisesti ajatus, etten millään jaksa 10 kilsan lenkkiä tai "kunnon" salitreeniä. Koska mitään välimuotoahan ei ole. Ruoka-annokset ovat yhä suuria, vaikka kulutus on minimissään. Vanhoista tavoista on vaikeaa päästä eroon.

 

Tavoite on kirkastunut ja se on hyvinvointi.

 

Minä nykyään: On muitakin liikunnan muotoja ja tapoja kuin "täysillä" ja "tuntitolkulla". Tavoite on kirkastunut ja se on hyvinvointi. Ei mikään missinmittoihin pääseminen tai jonkun muun silmissä kauniimmaksi tuleminen. Liikunta on enemmän osa elämää, kuin sen korvike. Treeni on aina hyvä, kunhan se on tullut tehtyä. Se voi olla täysin erilainen kuin alunperin kuvittelin, mutta aina siitä saa jotain hyvää energiapankkiin. Joskus treeniksi riittää kunnon venyttely tai juorulenkki ystävän kanssa. Joskus treeniä muuttaa selkään lisäpainoksi kiipeävä huomionkipeä kolmivuotias, joskus henkistä tukea tarvitseva ystävä (Lue: juorutaan ja möyhötään).

 

Annan itselleni luvan liikkua sellaisilla tavoilla, joista juuri sillä hetkellä nautin.

 

Olen vihdoin sisäistänyt, että pieni ja kevytkin liikkuminen on parempi kuin ei mitään. Juoksulenkkini ei tarvitse olla tavoitteellinen 10 kilsaa alle tuntiin vaan metsässä kirmaamisella ilman aika- tai kilometritavoitetta on monia muitakin hyvinvointivaikutuksia kuin vain kalorien kulutus. Voin tehdä tavoitteellisen ja tehokkaan treenin myös kotona silloin, kun kynnys salille menemiseen on jostain syystä kasvanut liian korkeaksi. Monesti riittää kun lasken tavoitetason sopivan alas ja vain aloitan liikkumaan. Silloin teen vähimmilläänkin aina enemmän, kuin jos vain jäisin sohvalle makaamaan. Ja usein yllätän itsenikin, kun huomaankin tekeväni paljon enemmän tai tehokkaamin kuin alunperin ajattelin. Nälkä kasvaa syödessä.

Annan itselleni luvan liikkua sellaisilla tavoilla, joista juuri sillä hetkellä nautin. Samalla lajivalikoimani on laajentunut: polkujuoksu, pilates, uinti, vesijuoksu, porrastreeni, toiminnallinen harjoittelu, kahvakuulatreeni, kuminauhajumppa, jooga... Ei käy treenaaminen tylsäksi, kun jokainen treeni ei ole edellisen toistoa.

Ja sepä juuri liikkumisessa onkin parasta: nauttiminen. Hyvästä olosta, energiasta, lihasten sopivasta väsymisestä ja vahvistumisesta, selän kivuttomuudesta, unien laadusta, terveestä ruokahalusta. Liikun, olen siis hedonisti.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit. Päivämatkoja hyvinvointiin, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon lapseperheen arjessa.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraathan jo Mirvan Menomatkoja jo Facebookissa ja Instagramissa

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
Sisältö jatkuu mainoksen alla