Kirjoitukset avainsanalla Hyvinvointi

Minä ennen: Salilla luuhataan tuntitolkulla ja vähintään viisi kertaa viikossa. Jos sarjaa tehdessä hymyilyttää, niin otetaan vielä yksi toistokierros joko isommilla painoilla tai tuplamäärillä toistoja. Treeni ei ole ollut tehokas, jos rappuset pääsee alas ilman tuskaa ja mahdollisesti muutaman rappusen putoamista, koska jalat eivät vain kanna. Seuraavana päivänä kuuluukin sattua joka paikkaan ja sitä seuraavana päivänä vielä enemmän. "Sillä se lähtee millä on tullutkin"-mentaliteetti kukoistaa. Koko ajan on aivan sairaan kova nälkä ja rekkamiehet kalpenee annoskoille.

Myöskin minä ennen: Jotenkin kummasti into salilla käymiseen lopahtaa aina välillä ja silloin on pitkiä aikoja kun ei tehdä mitään edes etäisesti liikunnalta vaikuttavaa. Arki täyttyy toisenlaisesta luuhaamisesta. Kynnys salille tai lenkkipoluille palaamiseen kasvaa koko ajan. Päässä pyörii itsepintaisesti ajatus, etten millään jaksa 10 kilsan lenkkiä tai "kunnon" salitreeniä. Koska mitään välimuotoahan ei ole. Ruoka-annokset ovat yhä suuria, vaikka kulutus on minimissään. Vanhoista tavoista on vaikeaa päästä eroon.

 

Tavoite on kirkastunut ja se on hyvinvointi.

 

Minä nykyään: On muitakin liikunnan muotoja ja tapoja kuin "täysillä" ja "tuntitolkulla". Tavoite on kirkastunut ja se on hyvinvointi. Ei mikään missinmittoihin pääseminen tai jonkun muun silmissä kauniimmaksi tuleminen. Liikunta on enemmän osa elämää, kuin sen korvike. Treeni on aina hyvä, kunhan se on tullut tehtyä. Se voi olla täysin erilainen kuin alunperin kuvittelin, mutta aina siitä saa jotain hyvää energiapankkiin. Joskus treeniksi riittää kunnon venyttely tai juorulenkki ystävän kanssa. Joskus treeniä muuttaa selkään lisäpainoksi kiipeävä huomionkipeä kolmivuotias, joskus henkistä tukea tarvitseva ystävä (Lue: juorutaan ja möyhötään).

 

Annan itselleni luvan liikkua sellaisilla tavoilla, joista juuri sillä hetkellä nautin.

 

Olen vihdoin sisäistänyt, että pieni ja kevytkin liikkuminen on parempi kuin ei mitään. Juoksulenkkini ei tarvitse olla tavoitteellinen 10 kilsaa alle tuntiin vaan metsässä kirmaamisella ilman aika- tai kilometritavoitetta on monia muitakin hyvinvointivaikutuksia kuin vain kalorien kulutus. Voin tehdä tavoitteellisen ja tehokkaan treenin myös kotona silloin, kun kynnys salille menemiseen on jostain syystä kasvanut liian korkeaksi. Monesti riittää kun lasken tavoitetason sopivan alas ja vain aloitan liikkumaan. Silloin teen vähimmilläänkin aina enemmän, kuin jos vain jäisin sohvalle makaamaan. Ja usein yllätän itsenikin, kun huomaankin tekeväni paljon enemmän tai tehokkaamin kuin alunperin ajattelin. Nälkä kasvaa syödessä.

Annan itselleni luvan liikkua sellaisilla tavoilla, joista juuri sillä hetkellä nautin. Samalla lajivalikoimani on laajentunut: polkujuoksu, pilates, uinti, vesijuoksu, porrastreeni, toiminnallinen harjoittelu, kahvakuulatreeni, kuminauhajumppa, jooga... Ei käy treenaaminen tylsäksi, kun jokainen treeni ei ole edellisen toistoa.

Ja sepä juuri liikkumisessa onkin parasta: nauttiminen. Hyvästä olosta, energiasta, lihasten sopivasta väsymisestä ja vahvistumisesta, selän kivuttomuudesta, unien laadusta, terveestä ruokahalusta. Liikun, olen siis hedonisti.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime päivinä olemme saaneet nauttia mielettömästä lokakuumasta, mutta kohta ne illat alkavat pimenemisen lisäksi kylmetä. Silloin ei kiinnosta lähteä tihkusateeseen jäätymään ja helpolla salikin vaihtuu sohvaan. Jos kuitenkin tekisi mieli pitää se positiivinen liikkumisen kierre käynnissä, hanki kotiin kuminauhat. Niillä saa hyvän ja tehokkaan kotitreenin tehtyä. Ja samalla voi aivan hyvin toljottaa kaikkea sitä laadukasta ohjelmaa, jota tv suoltaa.

 

Tässä helppo kuminauhatreeni yläkropalle

4 liikettä
10-15 toistoa
3-5 kierrosta

 

Rintalihakset

Aseta kuminauha lapaluiden kohdalle ja nappaa kiinni kuminauhasta sellaisesta kohdasta, joka antaa sopivan vastuksen. Älä päästä kuminauhaa aivan löysäksi asti missään vaiheessa. Suorista käsiä ja palauta alkuasentoon rauhallisesti. Keskity siihen mitä teet.

 

Hauislihakset

Livauta kumppari jalkojen alle ja nappaa kiinni tiukasti. Tee rauhallisia hauiskääntöjä pitäen jännitys yllä. Kuminauhassa, ei hartioissa.

 

Ojentajalihakset

Siirrä kuminauha selän taakse ja nappaa siitä kiinni molemmilla käsillä. Pidä alakäsi pakaran kohdilla ja määrittele vastus yläkäden avulla. Suorista yläkättä pitäen käden mahdollisimman lähellä korvaa. Voit huijata itseäsi tekemään tiukemman treenin vetämällä alakädellä myös hieman alaspäin. Yläkäsi ei tajua yhtään mikä siihen iski.

Yläselän lihakset

Kulmasoudulla saat veren kiertämään yläselässä ja lapojen seutumilla. Muista siis hyvä ryhti ja liikkeen palautus jarrut pohjassa aktiivisesti töitä tehden. Kukaan ei halua päästää kuminauhaa vauhdilla löysäksi ja samalla leiskauttaa sitä ritsan lailla kohti puolustuskyvytöntä puolisoa. (Tai jos haluaa, älä pliis sekoita mua siihen)

Lisähaastetta saat nostamalla kintut ylös. Tällöin treenaat kuin vahingossa myös vatsalihaksia. Muista kuitenkin jännittää se pötsi kunnolla, jotta suojelet myös selkää. Eli ajatus "pidättelen pissaa ja kakkaa" toimii tässäkin.

 

Sitten vaan nauhaa kiristelemään. Mieluummin sitä, kuin omia hermoja.

 

Jos tämä postaus kiinnosti sinua, saatat haluta lukea myös nämä:
Treenivinkkejä kotijumppaa varten - näin kiireinen ruuhkavuosiäitikin ehtii treenaamaan!
5 lamppua syttyi tyttöjen treenileirillä: ajatuksia äidin treenaamisesta
Äitien treenileiri Espanjassa: hikijumppaa, terveellisiä ruokavinkkejä ja paljon naurua

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mediassa puhutaan painosta ihan sairaan ristiriitaisesti. (pun intended) Vaikka kehopositiivisuus jyrää somekanavissa, niin samalla instan kuvafeedi täyttyy superlaihoista naisihanteista. Australialainen ravitsemusterapeutti pyysi tuntemattomia muokkaamaan kuvaansa kauniimmaksi ja sai paluupostissa kuvia, joissa hänen normaalipainoinen kroppansa oli photoshopattu usein jopa alipainoiseksi.

Aivan kuin näissä epävirallisissa ihanteiden muokkaamisissa ei olisi tarpeeksi. Tämän lisäksi viralliset auktoriteetit luokittelevat meidät yksinkertaistavien taulukoiden mukaan.

BMI eli Body Mass Index suhteuttaa painon pituuteen laskemalla painoindeksin. Oma BMI on noin 24,5. Jos BMI on 25, olet lievästi ylipainoinen. Tämä tuntuu omalla kohdalla hieman jyrkältä. Oma paino on siis aivan ihannepainon ylärajalla, varmasti päivittäisen painon vaihtelun myötä käväisen siis myös ylipainon puolella.

THL:n mukaan naisen vyötärön ympärys pitäisi olla alle 80 cm ja miehillä alle 90cm. Oma ympärysmitta on 82cm eli silläkin mittarilla olen liian iso.

Tämä on kovin hämmentävää. Lukujen valossa olen siis ylipainoinen, mutta kun katson itseäni peilistä tai kuvista, takaisin katsoo terve ja sopusuhtainen nelikymppinen nainen.

Kyseenalaistan näiden lukujen absoluuttisuuden. Onko vyötärön ympärys sama eri pituisille ihmisille? Ottaako BMI huomioon lihasmassan, joka painaa läskiä enemmän? Eikö kyse ole suhteellisuudesta? Ja loppuviimein terveydestä?

Kuinkahan usein me mm. somesta ulkonäköpaineita harteilleme kasaavat luemme  näitä lukuja ymmärtämättä katsoa kokonaisuutta? Kuinka usein yritämme tiristää painosta pois ne viimeiset 5 kiloa, Koska tavoittelemme jotain yleistä ihannepainoa. Kyllä minäkin saisin halutessani pudotettua painoa ja kavennettua vyötäröä, mutta vuosien myötä tuntuu, että enemmän on merkitystä omalla ololla. Vuosien myötä myös painoni on aina palannut laihtumisen ja lihomisten jälkeen tähän samaan painoon. Painoon, jossa minulla on hyvä olla. Biologisen painon käsite onkin alkanut kiinnostamaan. Sitä pitääkin tutkia tarkemmin...

Kommentit (2)

Sister-in-law ;)
1/2 | 

Erittäin hyvin kirjoitettu! Samanlaisia pohdintoja ollut viime aikoina myös itselläni. Onko paino jokin ultimaattinen hyvinvoinnin mittari? Kuinka voi olla, että itsekin olen nyt ensi kertaa elämässäni BMI:n mukaan himppasen ylipainon puolella, mutta tuntuu, että henkisesti en koskaan ole ollut näin tyytyväinen ja onnellinen? Ehkä nämä eivät ole toisiinsa yhteydessä olevia mittareita, mutta en myöskään koe, että kymmenen kiloa vähemmän tekisi minua vielä onnellisemmaksi. Ja henkinen hyvinvointi on se, joka lopulta itselleni merkkaa (toki myös fyysinen terveys, tottakai).

Tuntuu, että monesti raskauksien jälkeen kehon muoto myös muuttuu – miksi meiltä vaaditaan tiettyjä vyötärönympäryksiä eikä oteta huomioon tällaisia seikkoja? Toki voisin aloittaa tiukan kuntokuurin päästäkseni eturepusta eroon, mutta kuten sanoit, uskon, että lopulta palaisin kuitenkin tähän samaan painoon, koska itseni repiminen painon vuoksi ei tee lopulta minua onnelliseksi. Ja onhan etureppukin osoitus kahdesta ihanasta lapsesta :) Aiheesta pitäisi todellakin puhua paaaaljon enemmän!

Mirvan Menomatkat
Liittynyt4.2.2016

Voi sisko kulta, sinähän sen sanoit: jos hinta niistä elämän timanteista, joita lapsiksi kutsutaan, on se ettei enää mene johonkin muottiin, niin olkoon! Tärkeintä on se, että itse voi hyvin (aidosti) ja antaa samalla lapsilleen esimerkkiä siitä, millä on merkitystä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen aina ollut maitotyttö. Ennen laktoosittomien tuotteiden markkinoille tuloa olin kriisissä elävä maitotyttö. Yhdessä vaiheessa join litratolkulla maitoa, söin rahkaa, maustamatonta jugurttia ja juustoja kuin viimeistä päivää. Laktoosittomuudesta huolimatta vatsa oli turpea ja kurkku limaa täynnä.

Ajattelin, että maidosta luopuminen olisi mahdotonta ja sen vähentäminenkin haastavaa. En oikeastaan edes halunnut ajatella sitä. Miten muka eläisin ilman juustoja, jäätelöä, kahvimaitoa tai joka aamuista luonnonjugurttia?!

Viiden viikon ravintovalmennus laittoi kuitenkin pelikortit uusiksi. Maidosta piti yllättäen luopua kokonaan. Huusin sisäisesti tosi lujaa "apua!". Saattaa olla, että pieni kirosanojen ryydittämä avunhuuto kuului myös naapuriin asti.

Kun oli pakko, alkoi niitä vaihtoehtojakin löytymään. Viiden viikon aikana yllättäen rakastuin muutamaan maidottomaan tuotteeseen niin paljon, että ne jäävät osaksi normaalia (herkku)ruokavaliota.

 

Kahvimaidon korvaaja

Aaamuteen ja iltapäiväkahvin kanssa lotraan kunnolla Oatlyn iKaffea. Kun sitä ravistelee reippaasti, saa aikaan köyhän miehen latten. En kaipaa lainkaan tavan maitoa kofeiiniani laimentamaan. Onneksi meillä on töissäkin kauramaidon ystäviä ja kahvimaidon kumppanina on pidempäänkin ollut iKaffea. Nams.

 

Fetajuuston kaltainen herkku

Fetajuuston himoissani eksyin kaupassa vegaanisten juustojen hyllylle ja suurta ennakkoluuloa uhkuen kaappasin kärryyn Violifen Greeck White Blockin. Valehtelisin, jos väittäisin etten nuollut sormiani kun murustin juuston salaatin päälle. Niin pehmeää ja miellyttävän kermaista. Lisäsin vielä hieman öljyä ja pippuria ja koko salaatti katosi parempiin suihin. Seuraavalle päivälle ostettiin uusi blocki.

 

Luonnonjugurtin tappio

Entisessä elämässä söin melkein joka aamu Eila lohkeava luonnonjugurtin, Pauluns mysliä ja mustikoita. (Eipä lainkaan kaavoihin kangistuvaa sorttia...) Kun sekä vehnä että maito jäi pois, oli tämä vaihtoehto poissuljettu. Kehitin sitten jonkinlaisen addiktion chia-puuroon. Teen sitä melkein joka aamu ja koristelen kulhon marjoilla. Ei ole ollut jogurttia ikävä! (Varsinkaan kun ne kauraversiot ovat saaneet lähinnä yökkämään.)

Ruokakerman sivuuttaja

Vaikka kastikkeiden välttämättömyys on kokenut ruokaremontin kohdalla pientä inflaatiota, niin aina välillä sitä kaipaa kermaa. Tavallisen kerman on meillä korvannut Oatlyn kaurakerma. Lapsi eikä mies huomannut mitään eroa, ihan täydestä meni. Creme fraiche kauraversiona ei taas säväyttänyt vaan maistui maidollista serkkuaan makeammalta, josta en pitänyt. Kaikkea ei siis Oatlykaan ole vielä voinut korvata.

 

Herkkuhimoon maidoton vaihtoehto

Mutta se jäätelö! Miten ihmeessä pystyisin olemaan ilman jäätelöä myös sen jälkeen, kun ruokakuuri olisi ohi ja herkuttelu sallittua kohtuudella? Onneksi on olemassa pari hassua miestä. Eli Ben ja sen kaveri Jerry. Ja erityisesti heidän uudet vegaaniset jäätelönsä! Järjettömän kallistahan tuo on, mutta kun en enää syö jäätelöä litrakaupalla huulet sinisenä, kuten ennen, niin voin panostaa johonkin todella hyvään. Tämä ei sitten ole mitään laihdutusvalmistetta, vaan ehtaa, aitoa mässyä! Seuraavaksi menee maistoon Oatlyn kaurajäätelöt.

 

Millä tuotteilla olet itse korvannut maitotuotteita? Mitä korvikkeet taas ovat mielestäsi olleet aivan järkyttäviä floppeja?

Kommentit (4)

Mirvan Menomatkat
Liittynyt4.2.2016

Kiitos Tiia hyvästä vinkistä. Mä oon ihan hurahtanut noihin B&J jätskeihin jo aiemmin, mutta niitä ei tosiaankaan raaski kovin usein ostaa. Mango-passion kuulostaa kanssa hyvältä eli testiin menee! :)

Anni
2/4 | 

Kolmen kaverin vegaanijäätelö (suklaa, kinuski, pähkinä) on kyllä myös vertaansa vailla. Nyt on tullut hurjasti maidottomia vaihtoehtoja, joten on jopa pienessä kaupassa valinnanvaraa!

Mirvan Menomatkat
Liittynyt4.2.2016

Vinkki vastaanotettu ja kauppalistaan siirretty. Kolmessa kaverissa houkuttelee myös se tarina ❤️
On muuten totta, että valikoima todellakin paranee huimaa vauhtia ja näistä vegaaniversioista pääsee helpommin nauttimaan. Myös me ei-vegaanit.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit. Päivämatkoja hyvinvointiin, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon lapseperheen arjessa.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraathan jo Mirvan Menomatkoja jo Facebookissa ja Instagramissa

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015