Kirjoitukset avainsanalla tahdon


Kuukausi häiden jälkeen. Ja pystyn ehkä jo kirjottaan niistä jotain. Ehkä. Jotenkin vielä hieman haastava hahmottaa sitä että nyt ne sit oli. Ja meni. Ja jos olit juhlissa mukana, älä pelkää. En ole linkkaamassa tähän video booth-koostetta. Mieli tekis, mutta haluan ennemmin pitää teidät ystävinä. Ilman että siitä pitää maksaa. Niinkuin vanha sananlasku sanoo ilmaiset ystävät ovat harvassa. Vai miten se meni...



Häät puvun nyöritys orkidea
Häät puvun nyöritys orkidea

Vaikka itse sanonkin, niin oli kyllä parhaat häät ikinä. Ainakin omat parhaat häät ;) Tunnelma oli just niin rento ku olin halunnutkin ja fiilis oli katossa alusta asti. Asiaa ei lainkaan haitannut paras pappi ikinä, joka osas kyllä vitseillään ja välittömällä olemuksellaan ottaa yleisönsä. (Laittaisin tähän hänen nimensä, mutta haluan itsekkäästi pitää hänet meidän pappina. Eti ite oma paras pappis!) Sydäntä lämmitti myös se täydellinen yhteensattuma, että pappimme on aikoinaan myös ristinyt kummityttöni. Jenkeissä! Kerroin edellisenä päivänä hänelle siitä, kuinka yksi kaasoistani ei päässyt tulemaan pienen poikansa syntymän vuoksi ja kuinka he asuvat Miamin lähellä Boca Ratonissa. Pappi kysyi, että onko hän sellainen kovaa naurava tapaus. Ei epäilystäkään, että puhuimme samasta henkilöstä. Ja lopulta ystävänikin pääsi osallistumaan vihkimiseen ah niin nykyaikaisesti Skypen välityksellä. (Me ollaan kato ihan trendien aallonharjalla, ei mitään kalkkiksia. Vaikka siis lausutaankin tuo skype eikä skaip. Se olis jo liiottelua.) Siellä ne oli äitinsä kanssa pillittäneet (toivottavasti onnesta) pientä ruutua tihrustaen. God works in mysterious ways.



wedding, orchid, bridal, mermaid, sweetheart, wedding dress, beach wedding
wedding, orchid, bridal, mermaid, sweetheart, wedding dress, beach wedding

Näin jälkeenpäin ajateltuna otin ihan kohtuutonta stressiä hääpäivämme säästä. En ollut oikeasti pitänyt vaihtoehtona sitä, etteikö MUN hääpäivänä muka paistais aurinko ja ettäkö muka MUN suunnitelmat ulkona vihkimiselle voi jotenkin Suomen kesässä mennä mönkään. Ja sitten kun ne puoskarit Forecalla tuntuivat heittävän noppaa tai vähintäänkin katsovan sääennusteensa Tarot-korteista ja vielä muuttavan mieltään noin tunnin välein, niin stressilevelit nousivat kattoon. Mutta eihän siinä oliskaan kannattanut edellisiä öitä nukkua vaan oli todella järkevää valvoa ja pyöriä sängyssä lakanat solmuun miettiessä sitä, mitä sit tehdään jos sataa. Kyllä se vaan autto siihen juhlalookkiin. Tummat silmänaluset on nyt kuuminta hottia. Ja kiukuttelu kuuluu morsiamen tyylipankkiin. Ja mähän kiukuttelin ku pieni hemmoteltu kakara etten halua mennä sisällä naimisiin. En halua!



Olis vaan pitänyt kuunnella pappia, joka sanoi laittaneensa eteenpäin toiveeni hyvästä säästä. Hänellä oli kuulemma jotain suhteita. Ja hyviä suhteita olikin. Päivähän oli sitten lopulta aivan täydellinen. (Jälkiviisaana voi sanoa, että olishan se ollut täydellinen vaikka vettä olis tullut kuin Thaimaassa Sonkgranin aikaan, mutta yritäpä tuota mennä morsiammelle sanomaan. Ei ehkä kannata ellei halua lilaa luomeen.) Aurinko paistoi, mutta ei pilvettömältä taivaalta (katsos tämäkin on hyvä, kuvien kannalta) ja sadettakin saatiin, mutta vasta loppuillasta (ja tämähän on hyvä onnen kannalta. Vaikka oonkin sitä mieltä, että joku viisas mies on keksinyt tuon "sade tuo onnea"-jutun morsianromahdusta varten.)



beach wedding, wedding dress, lace and tull, mermaid, sweetheart neck, funny wedding picture
beach wedding, wedding dress, lace and tull, mermaid, sweetheart neck, funny wedding picture

Pieni vinkki muuten morsiammille: RAUHOTU! Ei siis mitään "nauti joka hetkestä", "Pysähdy hetkeen" tai "Paina mieleesi jokainen ikimuistoinen tilanne"-paskaa. Vaan ihan oikeesti rauhoitu! Kyllä sä ehdit kaikkien kanssa jutteleen ja jos et ehdi, niin ei tää oo niinku viiminen kerta kun heitä näet. Ja onhan niillä vieraillakin jalat, tulkoot itse sun luo. Ei sun täydy juosta ku raivotautinen koira ympäri juhlatilaa. Vaahto suupielissä pilaa kuvat. Ja kuvista puheen ollen. Niiden kanssa varsinkin kannattais rauhottuu. Onneks Kim oli ammattilainen ja pysyi perässä kun mä hiihdin Kirvesniemenä miehen riipiessä havuja perkele mun korkojen alle. En tajua mihin mulla oli kiire, mutta koko ajan oli olo niinku mua odotettais jossain muualla ku missä olin. Ei siis mikään ihme, että seuraavana aamuna olin niin väsynyt. Kuohuviinillähän ei ollut osuutta asiaan. Eikä kengillä. Ne meinaan lensi tanssilattian nurkkaan jo alkuillasta.


Mistä sitten on hyvät häät tehty? Ruuasta, juomasta, tilasta, ohjelmasta, joo osittain kyllä. Mutta ehdottomasti ihmisistä. Siitä, että noita Ameriikan eläviä lukuunottamatta kaikki, jotka kutsuimme, myös ilmoittautuivat mukaan päiväämme. Siitä, että vieraat tulivat hyvällä fiiliksellä, viihtyivät pitkään ja antoivat kaikkensa juhlien onnistumiseen. Voin näin mitään nimiä paljastamatta sanoa, että tanssilattialla nähtiin sellaisia muuveja, että olis Aira Samulinilla ollut tekarit lasissa otteeseen jos muutamaan (ja ihan selvennykseksi: Aira on pop!). Ehdottomasti siitä, kuinka omat ystävät innostuivat häiden järjestelyistä ja verta, hikeä ja varmaan niitä kyyneliäkin ("miks mä suostuin tähän!?!") kaihtamatta ne rakensi meidän kanssa sellasen setin, joka muistetaan pitkään. Voin meinaan vannoa, että DJ Jytkeen spektaakkelimainen show on jäänyt jokaisen vieraan vereen kiehumaan (sillain hyvässä mielessä) ja joka kerta ku Sandstorm soi niin kädet nousee kattoon like it was 8.8.2015 again! Jopa itse Hra Darude sai viestin siitä kuinka fiiliksissä jengi sen biisistä on. Ja mä sain siltä video-onnittelut. Ei sillä, että namedroppailisin (enpä!), mutta kuitenkin. (Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei se ees tiedä mun nimee. Kutsu mua vaan Elon siskoks. Mut olihan se silti siistii.) Loppuillasta esiintyi vielä hieman tuntemattomampi suomalainen trance duo Super8 & Tab. Kannattaa tutustua:

Tästä on hyvä aloittaa loppuelämä yhdessä. Mitäs muut morsmaikut on mieltä. Muuttaako "Tahdon" jotain? Voiks markkinoinnin lopettaa kun on jo kaupat tehty vai onko jälkimarkkinointi ehdotonta?


Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Huh huh. Palasin kotiin polttareistani viikko sitten, mutta en taida ihan vielä olla valmis kirjoittamaan niistä. Vieläkin puhalluttaa. Ja naurattaa. Varsinkin naurattaa. Niin siistiä. Ei hitto mitä tyyppejä.

 

Mutta aloitetaan alusta. Musta on siis tulossa vaimo. Vastoin isäni odotuksia ja pahimpia painajaisia, olen löytänyt miehen joka haluaa sanoa papin edessä tahdon ja sitä myöden lupaa talsia vieressä myös ne vastamäet. Tosin tuon miehen tuntien se löytää jostain auton (jossa on varmaan ratti väärällä puolella) jolla ne ylämäet taitetaan. Vauhdilla. No, samapa tuo, kunhan mennään yhtä matkaa. Ja kunhan se hyväksyy sen, että jatkossa löytyy mitä ihmeellisempiä asioita, jotka on kirjoitettu "sillä pienellä präntillä sinne avioliitto-papereihin, jotka silloin elokuussa 2015 pahaa aavistamatta menit allekirjoittamaan". 

Muutama vuosi (lue seitsemän) sitten lääkäri pyysi minut vastaanotollensa kutsumalla minua rouvaksi ja minä mielestäni lohkaisin hyvänkin vitsin (tapahtuu yllättävän usein) sanoessani että ihan neiti-ihmisiä vielä ollaan, kun en ole vielä saanut ketään huijattua kanssani naimisiin. Lääkäri ei ilmeellään osoittanut pitävänsä vitsiäni mitenkään hauskana (tapahtuu vielä useammin). Voin rehellisesti sanoa, että tuolloin en olisi uskonut, että koskaan edes menen naimisiin. Mutta niin sitä vaan mieli muuttuu. Onneksi on nainen, niin se on ihan sallittua. Toisaalta, samahan se nyt on naimisiinmenoon mennä. Kun on yhteinen lapsi, niin ei tuo mies minusta eroonkaan pääse. Mitä sitä siis enää jarruttamaan, kun ojassa ollaan joka tapauksessa. Kaasu pohjaan vaan ja crash, boom, bang! (Ja sitten toivotaan etten joudu nukkumaan autossani) (Nyt menee levottomaksi, tajuukohan tota enää kukaan?)

Mutta hääthän ne nyt on tulossa. Ja ne teistä, jotka joko tuntevat minut IRL (how pissis is this?) tai jotka ovat lukeneet blogiani kauemmin, tietävät mitä tällaisesta mahdollisuudesta seuraa. Lapasesta lähtö. Isosti. Luojan kiitos me päädyttiin pitämään pienet ystävähäät, pienellä budjetilla ja rennolla otteella. Muutenhan olisin voinut ottaa lopputilin töistä ja organisoida Kate&William tasoiset bakkanaalit. Nyt on tulossa sentään vaan rennommat Sofia&Carl Phillip-henkiset bileet. (Tähän väliin sarkastista naurua). 

 

Me mentiin kihloihin yli vuosi sitten aivan mahtavan sukellusreissun päätteeksi Curacaolla. Aktiiviloman kolme viimeistä päivää kului ilman sukelluksia, ilman autoa, yhtä yhteistä kirjaa vuoronperään lukien. Eli mulla oli paljon vapaa-aikaa. Big mistake! HUGE! Mitäpä muutakaan mä tein, kuin aloin pohtimaan häiden teemaa, teemavärejä, hääpukua ja, kyllä, askarteluja. Voi Juhis parkaa. Siitä asti se on säännöllisin väliajoin joutunut nanosekunnissa antamaan mielipiteensä hääteemaisiin kysymyksiin, jotka on esitetty niin, että puolet keskustelusta on käyty vain mun pään sisällä. No tietääpähän mihin on ryhtymässä. Ehkä. Ei, ei se oikeesti tiedä.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraavaksi helteinen postaussarja Kroatian saarilta. Tulossa myös Torrevieja ja Kööpenhamina. Stay tuned!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram