Kirjoitukset avainsanalla bollywood

Ennen beben syntymää olin vahvasti sitä mieltä, että lapsi syntyy meidän perheeseen, ei niin että meidän koko elämä muuttuu lapsen elämän mukaiseksi. En mä nyt niin naiivi ollut, että olisin luullut voivani elää kuten ennen, ei tuo lapsi nyt mikään käsilaukkuun rinnastettava accessori ole, mutta jotenkin halusin ajatella lapsen täydentävän meidän elämäämme ja tulevan osaksi sitä. 

Tästä syystä olenkin melkein alusta asti raahannut pikku tyyppiä mukanani jos jonkinmoisiin kissanristiäisiin veljeni yllärisynttäreistä katuruokafestareihin, messuista kauppareissuihin. Silläkin uhalla että joskus saan vauvaa ihailevien katseiden sijaan hieman paheksuvia tuhahduksia siitä kuinka pieni tuo vauva on (lue: eikös sun pitäis vielä olla sen kans vaan kotona...). Ajatuksenani on kuitenkin (oman mielenterveyden säilyttämisen ohella) ollut se, että vauva tottuis erilaisiin ääniin, hajuihin, paikkoihin. Sitten kun vauva on isompi, niin voi haaveilla siitä hyvin käyttäytyvästä suloisesta mallilapsesta, jonka kanssa voi käydä hienommassakin ravintolassa ilman, että poistuu naama häpeän punasta helottaen kun pastasoosit on heitetty pitkin seiniä. Paino sanalla haaveilla.

Älkääkä ymmärtäkö mua väärin. Nautin myös suunnattomasti siitä kun voin käyttää vauvaa täysin hyväksyttävänä tekosyynä muhia koko päivän sohvannurkassa, ilman meikkiä, pahimmissa perunaverkkareissa päivän kohokohdan ollessa kuuma suihku tai vaunulenkki pellon ympäri. Mutta ei auringonpaistettakaan osaa arvostaa, jos koskaan ei sada, vai mitä?

Kokosimme siis ryhmä rämän yhteen ja lähdimme kohti WeeGeen lastenfestareita. Mukana matkassa kaksi kaunista kummityttöäni sekä side kickinä heidän vanhempansa ja oma äitini. Ohjelmassa oli niin paljon kaikkea houkuttelevaa, että mitä enemmän silmäpareja ja juoksevia jalkoja, sen parempi näiden taaperoiden kanssa. Onneksi tuo oma tapaus oli vielä sidottu rintareppuun. 


WeeGeellä olikin aika hulina. Jo aulan täytti valojen ja musiikin kaunis sekamelska sekä lasten ilon kiljahdukset ja esiintyjien värikkäät hahmot. Ohjelmaa oli paljon ja monipuolisesti ja itseäni lämmitti se, kuinka festareille oli hyvin otettu huomioon eri-ikäiset pikkuihmiset. Omalle tuhisijallekin löytyi se ehdoton hittituote: valot 😃 helppo tapaus. Museossa kun niitä piisaa. Oma suosikkini oli ehdottomasti Wanna be ballerinas sekä Helinän Bollywood paja, jossa alle 2-vuotias kummityttöni osoitti mitä "puoli lasta kummikseen"-sanonta parhaimmillaan tarkoittaa. Siellä se murunen tanssi vuosia isompien tyttöjen kanssa intialaisittain kulkuset kädessä ja kädet pään päällä heiluen kummitädin katsoessa tippa linssissä vierestä. Seuraava synttärilahja on todellakin tanssitunnit. Siellä se rytmi oli veressä ja näin jo ton ilopillerin tanssikoulun kevätjuhlan tähtenä ❤️

Jotenkin parhaimman muiston reissusta jätti kuitenkin aivan viimeisin bondaushetkemme tyttöjen kanssa. Halusin näyttää heille lempiteokseni EMMAn kokoelmanäyttelyn Kosketuksen puolella. Tämä Pekka Jylhän teos Luola saaren rannalla on joka tytön unelma: iso kukkarollinen tursuavan täynnä jalokiviä ja blingiä. Tämä teos oli hitti myös kultivoituneiden alle 2-vuotiaiden keskuudessa. Mitäs me harakat.


Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraavaksi helteinen postaussarja Kroatian saarilta. Tulossa myös Torrevieja ja Kööpenhamina. Stay tuned!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram