Aloitin viime viikolla 5 viikon ravintovalmennuksen. Kaksi ensimmäistä viikkoa menee ilman sokeria, maitotuotteita, pastaa, riisiä, perunaa, bataattia, hedelmiä... Ruokavalio on laitettu ihan uusiksi, kun tavoitteena on päästä irti sokerikoukusta. Ensimmäisten neljän päivän pohdinnat löydät täältä. Seuraava viikko olikin jo haastavampi:

5. päivä: päänsärkyä ja kadonneen aarteen metsästystä ruokakaupassa

Ehdinkin jo ihmetellä, että missä se päänsärky luuraa. Kehun jopa työkavereille, että ihan helposti menee. Ja sittenhän se iskee. Päänsärky, joka johtuu siitä ettei kroppa saa huumettaan, sokeria. Ei perhana kun tuntuu pahalta. Joku valmennuksen omassa FB-ryhmässä ehdottaa liha- tai kanalientä helpotukseksi. Otan Buranan.

Eiliseltä kauppareissulta ostetut härkäpavut osoittautuvat ihan hirveäksi mujuksi ja kauhean makuiseksi. Roskiin menee koko purkki. Kysyn neuvoa FB-ryhmästä ja saan ohjeet suunnistaa pakastealtaalle. Tutkin niitä perhanan altaita varmaan kymmenen minuuttia ennen kuin löydän pienen pussin, jonka kyljessä lukee soijapapu. Kiroan itseäni, kun en ymmärrä mikä ero on soijapavulla ja härkäpavulla. Tai edamamella. Ihan perusjuttuja vissiin.

 

6. päivä: Viikonlopun viettelykset

Viikonloppu tarkoittaa enemmän aikaa ruuanlaittoon eli jotain parempaa. Herkumpaa. Mutta valmennuskirje osuu suoraan herkkään paikkaan motivoidessaan meitä olemaan herkuttelematta vain koska viikonloppu. Miten niin viikonloppuna ei tarvitse herkutella? Kyllähän se nyt vaan kuuluu asiaan! Päädyn suunnittelemaan grilli-illallisen, jossa on mahdollisimman paljon syötävää myös minulle. Vartaita runsailla kasviksilla, sieniä ja munakoisoa. Nälkä ei tämän jälkeen vaivaa, mutta jotain puuttuu. Mietin kuinka kauan tätä kestää enkä ole ihan varma tarkoitanko valmennusta vai sokerin himoa.

Illalla sorrun lasilliseen viiniä. Ajattelen, että onhan se pienempi paha kuin suklaa. Tai jäätelö. Tai suklaajäätelö.

7. päivä: Seuraavan viikon ruokien suunnittelu aiheuttaa kaaoksen päässä

Joudun liian usein selittelemään tyttärelle, miksi äiti syö eri ruokaa kuin hän. Tuntuu hassulta vaatia tyttöä maistamaan kaikkea, kun ei itse maista. Toisaalta helpottaa kummasti kun on edes joku syy sanoa ei kiitos, kun eteen tarjotaan puoliksi imeskeltyä banaania. Silti yritän pohtia seuraavan viikon ruokalistaa ajatuksella: syödään samaa (tai edes saman henkistä) ruokaa. Päädyn puoliksi loppuun asti ajateltuihin asioihin ja huomaan kauppareissulla, että olenkin suunnitellut vain muun perheen ruuat. Omieni kanssa menen improvisoiden. Ilokseni huomaan kuitenkin improvisoivani yhä useammin kalaruokaa.

 

8. päivä: vatsa turvoksissa

Olo ei todellakaan ole kevyt. Vatsaa turvottaa kaikki se parsakaali, kukkakaali ja kaali millä yrittää vatsaansa täyttää. Näytän siltä kuin olisin raskaana. Käyn töiden jälkeen tekemässä porrastreenin ja kuuntelen samalla Anna Perhon äänikirjaa: "Antisäätäjä - fiksun ajankäyttäjän opas. Ymmärrän keksiväni itselleni tekosyitä ruuan kanssa ihan samalla tavalla kuin kiireinen ihminen keksii tekosyitä sille, miksi ei voisi toimia toisin ja vähentää kiirettä. Kaikki ajatukset tuntuvat pyörivän ruuan ympärillä.

 

9. päivä: Syön ihan liikaa

Tajuan että syön jatkuvasti ihan liikaa. Syön isoja annoksia ja välipaloja. Tajuan ettei minulle edes ehdi tulla nälkä ennen kuin jo syön. Työkaveri kertoo artikkelista, jossa sanotaan, että vatsan kurniminen on tarpeellinen mekanismi, joka toimii kuin viemäriputki: tyhjentää vatsalaukkua ja suolistoa ja tekee tilaa seuraavalle annokselle. En edes muista koska vatsani viimeksi kurni kunnolla. Tajuan että olen lapannut ruokaa kitusiini varmuuden vuoksi, ettei vaan tulisi nälkä ja toisi tullessaan niitä mielitekoja. Päätän aloittaa kuuntelemaan kroppaa paremmin ja syödä vasta kun tulee nälkä.

 

10. päivä: kasvisten kulutus nousussa koko perheellä

Kauppakäynnillä huomaan selkeästi sen, kuinka paljon enemmän meillä nykyään ostetaan ja syödään kasviksia. Ennen kärryyn tipahti perus kurkku-tomaatti-paprika. Nyt ne saavat seurakseen porkkanaa, herneitä, kukkakaalia, parsakaalia, juureksia, marjoja, sitruunoita, verigreippejä ja avokadoja. Paljon avokadoja. Tämä on yksi konkreettinen asia, josta haluan pitää kiinni kun valmennus loppuu. Ellen sitten kiroa avokadoja syvimpään helvettiin ja vedä eettisyys-korttia esille, jotta niihin ei tarvitsisi enää koskea. Se olisi jo melko äärimmäistä.

Valmennuksen FB-ryhmässä pohditaan, onko vesimeloni hedelmä ja jos maissi onkin pienessä määrin ok (vaikkakaan ei paras vaihtoehto), niin onko silloin popcorn ihan sallittua. Minua helpottaa huomata, ettei tämä transitio ole muillekaan ihan läpihuutojuttu. Etten minä nyt sitten olekaan ainoa, jolle tämä on haastavaa.

11. päivä: Ahaa-elämyksiä korvikkeista

Alussa on tuntunut haastavalta pohtia omia ruokiani kokonaisuuksina. Suunnitella aterioita eikä vain syötäviä ainesosia. Kun ennen tein kanapastan, niin mitä minä nyt teen? Kun ennen teki mieli jotain herkkua, niin mitä nyt syön? Tänään koin ahaa-elämyksen siitä kuinka monta vaihtoehtoa olenkaan keksinyt lautaselle. Bolognese kastikkeen seuraksi kuullotin pinaattia ja kesäkurpitsasta vuoltuja tagliatellenauhoja. Kun muut söivät grillimakkaraa ja perunamuusia, minä söin savulohta ja kukkakaalimuusia. Kun herkkunälkä iski sekoitin pakastemustikoita ja sokeroimatatonta maapähkinävoita. Nyt tuntuukin ihan hyvältä. Vaihtoehdot vaativat vähän pohdintaa, mutta olen onnistunut aika hyvin. Ehkä tämä tästä.

 

Kommentit (3)

Henna | Pölyä Pinnoilla

Tsemppiä haasteeseen! :)
Oman aikansa ottaa tottua uusiin makuihin, uusiin tapoihin valmistaa ruokansa :)
Tällainen valmennus ei tässä hetkessä istuisi omaan elämäntilanteeseeni, mutta herkuttelua pitäisi vähentää noin muuten.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Mirvan Menomatkat 500mg
Käytetään säännöllisesti matkakuumeen aiheuttamiin oireisiin. Vaikuttava aine: vinkit lapsen kanssa matkustamiseen. Sis. parhaat kohteet, kokemukset ja katasrofit.
Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä lomasuunnitteluun, vakavaa haaveilua sekä yliaktiivista pakkausintoa.
Oireiden pitkittyessä lue lisää ja varaa matka.

Seuraavaksi skimbakärpäsen puremia, Rukan rinteillä kolmivuotiaan kannoilla, tyttöjen treenileiriä Espanjassa ja kylpylälomaa Tallinnassa. Stay tuned!

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö blogini kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat