Vietin koko kesän odotellen, että Viljan istumaryhti suoristuu ja pinsettiote hioutuu sen verran hyväksi, että sormiruokailulla on edes teoreettinen mahdollisuus onnistua. Odotin sitä niin hartaasti, etten kaikelta vartomiseltani lopulta edes huomannut neidin kehitystä. Siinähän se on syöttötuolissaan jöpöttänyt selkä suorana jo kuukauden päivät ja pinsettiotekin hanskattiin jo juhannuksena. Jassoo. Oli siis viimein korkea aika vetää Ikeasta hankittu kaapu ylle ja höyrystää vähän kukkakaalia. Mutta miten siinä sitten kävikään?

Hmm, mikäs tämä on. Tätä täytyykin vähän tutkia.

Hei tän saa tällä tavalla silpuksi. Oi ku kiva.

Mitä sä äiti siinä huutelet jotain maistamisesta ja syömisestä?

Jos tää pienempi kukkakaali olis niinku Esa ja tää isompi niinku Pirkko...

Vähän vielä levittelen näitä isommalle alueelle.

Oi ja tonne vielä..

Oho, mites nää kaikki kukkakaalit on nyt näin kaukana, ÄITIII!

Toki olin kuullut sormiruokailun alkuvaikeuksista ja vähän niihin varautunutkin, mutta oletin silti, että tyttö olisi edes maistanut kukkakaalia. Etenkin, kun sinne suuhun menee ihan kaikki muu kaukosäätimestä sanomalehteen. 

Loppuruokailu menikin sitten ahven-kukkakaali-kesäkurpitsa-kevätsipulisosetta sotkien ja hihoja heilutelle. Kirjaimellisesti:

Miten muilla on sujunut sormiruokailun aloitus?

Kommentit (8)

Vierailija

Me aloitettiin juuri puolen vuoden iässä, ENNEN mitään pinsettiotetta, johan ne ruoat kouraan mahtuu ja pysyy niinko lelutkin siinä iässä. Auttaisko äidin esimerkki, jos äiti söis samaa ruokaa vieressä, niin lapsikin vois huomata että tätä pitää laittaa suuhun. :) Meidän ipana laitto aika nopeesti evästä suuhun, vaikkakin suurin osa siitä tuli samaa tietä ulos, murusina. Aina sinne mahaankin meni jotain. :) Kärsivällisyyttä tämä vaatii, ei ole mitään kymmenen minsan ruokailuja vaan pitkän kaavan mukaan. :)

Vierailija

Meillä myös aloitettiin puolen vuoden iässä; silloin kun natiainen nappasi äidin lautaselta kurkunpalan ja käsi vei sen suuhun. Oletko perehtynyt sormiruokailun "aapiseen" Gill Rapleyn Omin sormin suuhun-kirjaan? Tapoja sormiruokailla on varmasti useita mutta soseet ei käsittääkseni siihen kuulu lainkaan. Tsemppiä sotkujen siivoamisessa, sitä hommaa riittää. Mutta homma palkitsee! Meidän nyt 1v 7kk ikäisemme syö kaiken itse, ei ole hienokurkku tai nirsoilija eikä koskaan ole tarvinnut varoa että laittaisi pieniä leluja suuhunsa. Tai on hän toki laittanut mutta sylkee ne heti poiskin. Tämäkin on sormisyömisen mukavia lieveilmiöitä :)

Vierailija

Nauroin ääneen :) Ihania kuvia!

 

Meillä on kohta seitsenkuinen neiti, voisi varmaan koittaa hänenkin kanssaan tuota sormiruokailua piakkoin. Se istuu tosi tukevasti mutta pinsettiotetta ei ole vielä näkynyt. Tai ainakaan en ole huomannut :)

Vierailija

Heh, tutulta näyttää! :D Meillä kävi juuri noin useampien tarjoamieni sormiruokien kanssa, vaikka kaikki muu meni todella vikkelästi lattialta suuhun. Pahin oli parsakaali - sitä pientä vihreää hippua levisi hetkessä ihan kaikkialle!! :) Etukäteen suunnittelemani sormiruokailun opettelu jäi meillä aika tyngäksi, kun äidillä ei oikein riittänyt kärsivällisyys... :/ Soseilla aika pitkälti sitten mentiin, mutta pyrin jättämään ne pian melko karkeaksi ja aina siinä ohessa sitten jotain sellaista, mitä tyttö itse nakerteli; kurkkua, leipää, maissinaksua, riisikakkua... Yhdeksänkuisena hän sitten jo osoitti halua tarttua lusikkaan itse, ja siitä lähtien on treenattu lusikalla syöntiä niin että osan syö itsen, suurinosa vielä syötetään. Sormin syö edelleen noita edellä mainittuja, ja lisäksi hedelmäpalat, marjat, tomaattipalat yms. ovat suurta herkkua sormin syötynä, samoin kurkku- ja porkkanaraaste. Kaikkea maistelee nykyään suurella mielenkiinnolla, joko syötettynä tai itse syöden, eikä myöskään ole koskaan ollut erityisemmin sihtikurkku - vaikka ei 100% sormiruokailtukaan ikinä. Jokainen omalla tyylillään! :)

 

Aivan hurmaavia kuvia Viljasta!! <3

 

- Pistaasia

Vierailija

Kannatan kokemusteni perusteella sormi- ja soseruokailun yhdistämistä. Ihme juttu, että ihan arkisesta asiasta - siitä, että vauvat maistelevat ruokia sormin - on tullut joko/tai-tyyppinen opinkappale. Toiset pelkällä sormiruoalla kasvatetut lapset eivät kasva kummoista vauhtia verrattuna myös soseita nauttiviin ikätovereihinsa.

Vierailija

Ihana pikkunen :) täällä suht samanikäinen, tuo valloittava hymy näinä ikäkuukausina on niin parasta

Meillä kanssa ihan spontaanisti syötän soseita ja puuroa, samalla annan käteen jtn jyrsittävää/näperreltävää. Esim ruisleivästäni jossa juustoa, hedelmäpaloja tms. Suurinta herkkua on hunajameloni hedelmäverkossa (ettei menisi liian isoja paloja suuhun). 

Seuraa 

Blogiarkisto

2013