Päätös äitiys- ja vanhempainpäivärahasta kolahti jokin aika sitten postiluukkuuni. Olin onnellinen, sillä en ole koskaan saanut minkäänlaisia tukia – en edes opiskeluaikana! Tuntuu hienolta, että nyt voin jäädä kotiin lapsen kanssa, ja saan siitä korvausta. Mutta samanaikaisesti heräsi huoli. Miten tällaisella rahalla oikeasti kukaan pärjää?

Raha puhututtaa tällä hetkellä melkoisesti – etenki lapsiperheiden osalta. En normaalisti tykkää puhua rahasta, koska raha ei koskaan ole ollut minulle mikään onnellisuuden tai menestyksen mittari. Raha on aina merkinnyt minulle vapautta tehdä niitä asioita, joita haluan ja jotka ovat tärkeitä. Raha on myös tuonut turvaa, sillä koen, että aina kannattaa olla jotain säästössä – ihan vain pahan päivän varalle. Olen ollut yrittäjä reilu kuusi vuotta. Välillä päätoimisena, mutta pääsääntöisesti olen tehnyt myös muitakin töitä. Yrittäminen ei ole helppoa, ja todellisuudessa saman rahan saa niin paljon helpommin olemalla jollakin toisella töissä. En ole koskaan tienannut mitenkään paljoa, ja sen myötä olen oppinut olemaan todella säästeliäs ja panostan aina määrän sijasta laatuun. En ostele kuukausittain tavaraa tai vaatteita. Ostan vain silloin kun oikeasti tarvitsen jotain. Yrittäjyys minun kohdalla on ollut taloudellisesti välillä todella kivikkoista, ja nyt sen saa sitten maistaa oikein kunnolla, kun jään äitiyslomalle.

Yrittäjyys on ollut ajoittain taloudellisesti hyvin kivikkoista, eikä se helpota vanhempainpäivärahankaan kohdalla.

Päätös vanhempainrahasta puhututtaa. Kuva: Elisa Honkasalo
Päätös vanhempainrahasta puhututtaa. Kuva: Elisa Honkasalo

Yrittäjänä äitiys- ja vanhempainpäiväraha perustuvat maksettuihin YEL -vakuutusmaksuihin. Pienyrittäjänä nämä ovat olleet minulla minimit. Tämän vuoksi myös äitiys- ja vanhempainpäiväraha ovat minimit. Yrittäjänä meillä on toki mahdollisuus nostaa kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa tuota YEL -maksua ja anoa, että tuki lasketaan tuon viimeisen kuuden kuukauden mukaan. Tein kuitenkin yhdessä vakuutusmiehen kanssa laskelmat, jotka eivät olleet houkuttelevat. Jos olisin nostanut vakuutusmaksua tarvittavalle tasolle, olisivat vakuutusmaksut olleet korkeammat kuin siitä saatu hyöty äitiys- ja vanhempainrahassa. Joten sitä ei minun kohdallani kannattanut tehdä. Ainoa vaihtoehto on siis jäädä minimikorvauksella äitiys- sekä vanhempainlomalle. 

Jos olisin nostanut vakuutusmaksua tarvittavalle tasolle, olisi maksut olleet korkeammat kuin siitä saatu hyöty. 

Äitiys- ja vanhempainpäiväraha minimituloisella ei päätä huimaa. Kuva: Elisa Honkasalo
Äitiys- ja vanhempainpäiväraha minimituloisella ei päätä huimaa. Kuva: Elisa Honkasalo

Minimissään äitiys- ja vanhempainpäiväraha on 696 euroa kuukaudessa, ja siitä pidätetään 20% veroa. Käteen siitä jää 557 euroa kuukaudessa. Siitä sitten pitäisi maksaa asumiskulut ja ruoat sekä muita pakollisia tarvittavia menoja. Voin sanoa, ettei onnistuisi. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta kuka oikeasti tuollaisella summalla pärjäisi, jos esimerkiksi ei olisi miestä kuka voisi ottaa vastuun perheen taloudesta? Onneksi sunnuntaisin saa tehdä töitä, jotka siis mahdollistavat sen, että tuloa voi tehdä tuon tuen rinnalla.

Minimi äitiys- ja vanhempainpäiväraha on 696 euroa, ja siitä pidetetään veroa 20%. Kuka oikeasti tuollaisella summalla pärjää elääkseen?

Kuitenkaan kukaan ei voi koskaan olla varma, millainen lapsi syntyy ja pystyykö töitä oikeasti tekemään. Muutenkin työn tekeminen tuo aina omat haasteensa ja stressinsä, joten sitä kannattaa kyllä miettiä tarkkaan. Tärkeintä pienen lapsen kanssa olisi olla läsnä. Ja siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus. Taloudelliset huolet olisi hyvä saada pois mielestä, vaikka ymmärrän hyvin kaikkia, jotka siihen eivät pysty. 

Tärkeintä pienen lapsen kanssa olisi olla läsnä eikä stressata rahasta.

Miten lapsiperheet oikeasti pärjäävät taloudellisesti? Kuva: Elisa Honkasalo
Miten lapsiperheet oikeasti pärjäävät taloudellisesti? Kuva: Elisa Honkasalo

Olen aina ajatellut, että meidän jokaisen on itse tehtävä rahamme, ja en ole koskaan ajatellut, että yhteiskunta olisi minulle mitenkään velkaa. Koko opiskeluajankin tein töitä, sillä minulla oli jo silloin asuntolainaa maksettavana, joten en saanut tukea edes asumiseen. Mutta mietin kovasti sitä, miten oikeasti jotkut äidit pärjäävät tällaisella summalla? Osasin odottaa omalla kohdallani, että tuki ei tule olemaan kovinkaan suuri, joten olen tehnyt sen varalle jo kauan aikaa sitten erilaisia suunnitelmia. Huolettaa kuitenkin ajatus siitä, että mitä jos tällaisia varasuunnitelmia ei olisi? Miten tällaisessa tilanteessa oikeasti pärjäisi? Etä-äiti kirjoitti jokin aika sitten oman tarinansa velkakierteestä. Taloudellinen ahdinko on varmasti yleistä muissakin lapsiperheissä. Olisiko se jopa yksi syy laskeneelle syntyvyydelle? 

Onko vanhemmuuden myötä tuleva taloudellisen tason lasku syy laskeneelle syntyvyydelle?

Vaikka tuki ei ole huima, aion kuitenkin nauttia siitä. Onhan tämä ainutlaatuista ja hienoa, että tällainen tuki on edes olemassa. Kaikkialla sellaista ei ole. Koen siis suurta ristiriitaa näiden kahden ajatuksen välillä. Samanaikaisesti olen kiitollinen saamastani tuesta, ja toisaalta taas se tekee mietteliääksi olemalla niin olematon. Mitä ajatuksia sinulla on?

by Susanna (rv 31)

IG: @susanna_mustajarvi 

FB: @meidancombo

 

Lue myös:

Sosiaalinen media yhä tärkeämpi osa vuorovaikutusta – Missä menee yksityisyytesi rajat?

Synnytysvalmennus – ennaltaehkäisyä pelkotiloille ja traumoille!

Vuosien takainen avioero – häpeä, joka seuraa minua yhä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (38)

Vierailija
1/38 | 

Onhan tuo tuki paljon parempi työssä käyvällä. En taida yltää keskituloiseksi edes vajaa 30t vuosituloilla. Käteen jää tuota vanhempainrahaa mulla noin 1250e. Keskituloisella netto varmaan keskimäärin 1600e käteen. Onhan tuossa iso ero minimiin.

Vierailija
2/38 | 

Mä taas en oo oikein ikinä ymmärtänyt miten sillä rahalla ei voisi tulla toimeen vaikka toki pieni onkin! Itse sain minimituen ja taidetaan muutenkin olla köyhiä tilastojen mukaan mutta mistään ei oo ikinä ollut puutetta ja aina voitu ostaa mitä tarvitaan. Säästöjäkään ei oo. Mut kai se riippuu niin siitäkin millaiseen elämäntyyliin on tottunut. :D

Vieno K
3/38 | 

Kukahan tuolla pärjää? Monikin, jolla ei ole ollut hyviä tuloja joista rahaa lasketaan. Pienelläkin rahalla oppii pärjäämään - tekisi itseasiassa hyvää kaikille vähän sinnitellä niin tietäisi ettei kaikilla ole rahaa millä mällätä 😉 Hoitovapaallakin saa pärjätä paljon pienemmällä, eikä kaikilla ole miestä jonka tuloilla voi elää ja jos tilillä sattuu olemaan rahaa ei sossustakaan mitään extraa saa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Mä uskon, että kaikkeen tottuu. Mulla itsellä ei ole koskaan ollut mitkään hyvät tulot, mutta en ole myöskään koskaan kokenut jääväni mistään paitsi. Mutta silti tuo minimi tuntuu todella pieneltä, jo pelkästään siksi, että asumiskustannukset ovat jo usein suuremmat kuin tuo. Tosin jos asuisi vuokralla, niin tuohon lisäksi voi saada myös asumistukea ilmeisestikin. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Helmi
4/38 | 

Itsellä jää käteen verojen jälkeen joku 1586e. Vuositulot on päälle 30 000e. Tuntuu että enemmän jää käteen kuin työssäkäyvänä, silloin menee esim asuntolainan lyhennys, kun nyt on lyhennysvapaa vuosi. Esikoisen hoitomaksu on myös pienempi tällä hetkellä kun ei ole täyspäiväisesti hoidossa. Enemmän pelottaa miten pärjätään ku meen takaisin töihin 😄

Helmi
Liittynyt17.4.2019

Sehän menee tulojen mukaan mutta esim se yli 40h/vko eli maksimi, maksaa 280e/kk enimmillään. Nyt kun hoitoaika on 27,5h/vko, hinta on 170e/kk. Kahdesta lapsesta ilmeisesti saa jotain alennusta ettei tartte tuplasti maksaa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

OK. Jotain tota luokkaa sen ajattelinkin olevan. Kiitos, kun jaksoit vastata. :) Ihanaa pääsiäisen aikaa sinne! <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

joopu
5/38 | 

Tiesitkö, että Kelan maksamasta tuesta voidaan periä pienempi ennakkovero? Vero.fi:n laskurilla voi laskea todellisen veroprosentin, joka voi siis olla vaikka 2 %, jonka Kela sitten maksamastaan tuesta perii. Se on automaattisesti tuo 20 %, mutta toimittamalla muutosverokortin Kelalle (onnistuu suoraan vero.fi:stä) sitä voi pienentää reippaastikin. Toki laksuriin kannattaa syöttää kaikki muutkin vuoden tulot, jotta se on totuudenmukainen. 

Ja mitä tulee tuolla rahalla pärjäämiseen, minulle se minimiraha (joka oli pari vuotta sitten 80 € pienempi) tuntui opintotuen jälkeen suurelta. Myös mieheni opiskeli, ja vuokralla asuttiin. Lapsen syntymän jälkeen päästiin onneksi yleisen asumistuen piiriin, niin se vähän helpotti. Kaikkeen totuu, ja menot pitää vaan sovittaa tuloihin. Edelleen olen ylpeä siitä, että meidän ei tarvinnut nostaa lainkaan opintolainaa. 

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

En tiennyt. Täytyykin selvittää tuota vielä lisää. Toki kaiken ylimääräisen veron saa kyllä aina takaisin palautusten muodossa, mutta toki useimmiten tarve olisi nyt eikä vasta puolentoista vuoden päästä. 

Ihana kuulla, että pärjäsitte hyvin eikä tarvinnut nostaa opintolainaa. Mä kans uskon, että kaikkeen tottuu, ja kun osaa ajatella asioita pitkällä tähtäimellä, ei tule myöskään ostettua mitään turhaa. 

Minulle on aina ollut tärkeää, että rahaa olisi pahan päivän varalle myös. Eli eniten jännittää se, että jos säästöt eivät riitäkään. Ja sen vuoksi suunnitelmissa olisi tehdä töitä, jotta rahaa jäisi myös omiin tarpeisiin, mutta sitä lapsiperheen todellisuutta kun ei voi tietää. Vasta sitten kun lapsi syntyy, tietää mitä todellisuus on. :)  Voihan hyvin olla, ettei töihin vain yksinkertaisesti pysty menemään. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
6/38 | 

Kyllä lastenhoito pitää jakaa TASAN isän ja äidin kesken, jotta taloudellinen tasa-arvo voi koskaan toteutua. Kuka yrittäjämies suostuisi jäämään naisensa elätiksi tuollaiselle rahalle? Ei kukaan! Miksi jäisi siis naisetkaan? Miksi juuri sinun pitää luopua työstä, ja hoivata lasta kotona köyhyysrajan alapuolella? Miksi miehesti ei voi tehdä sitä vaikka heti synnytyksestä fyysisen toipumisen jälkeen? Saisiko miehesi korkeampaa tukea?

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep, olen kyllä samaa mieltä. Toisaalta, jos miehellä on huomattavasti paremmat tulot, ymmärrän hyvin, että perheen talouden kannalta on järkevämpää, että nainen jää kotiin. Nämä on hankalia kysymyksiä. Minun mies on myös yrittäjä, ja meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että pystyn hyvin tekemään töitä sen verran mitä vain jaksan. Yrittäjänä on vain hankalaa se, että asiakkaat ei jää odottelemaan, että jaksanko vai enkö ja kuinka paljon jaksan. Sitä kun ei voi ennustaa, että kuinka rankkaa sit lopulta se ihan pienen vauvan kanssa eläminen onkaan. Toki kotonakin olisi kiva olla, koska lapsi ei ole kuin hetken pieni, ja niitä hetkiä ei saa koskaan takaisin.  Valitettavasti vain tuo tuki on niin pieni, että se pakottaa tekemään töitä, jos vähänkään haluaa omaa rahaa. Jostakin pitää luopua, ja sen ymmärtäminen on tässä ehkä se kaikkein tärkein asia. :) <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
7/38 | 

Hauska kuulla tämmöinen tarina. Itse mietin paljon näitä juttuja nuorempana kun lapset ja perheen perustaminen eivät vielä olleet ajankohtaisia.

Mä oon kuitenkin ollut aina tosi laskelmoiva tälläisissä asioissa. Työskentelen itsekin liikunnan alalla ja tehnyt töitä siihen asti pienyrittäjänä kunnes lasten saanti tuli ajankohtaiseksi. Sen jälkeen menin palkkatöihin toiselle edelleen toki liikunnan parissa ja voin sanoa että omalla kohdalla kannatti, sillä tosiaan kohtalo olis ollut sama kuin sinulla pienyrittäjänä, mutta nyt voi nauttia reilusta 2000e käteen kuussa.

2vuoden 3 kk:n Hoitovapaan rahaongelman ratkaisin puolestaan sillä, että aloin opiskella etänä AMK:ssa ja sain aikuiskoulutustukea, eli nautin suurinpiirtein samoista tuloista kuin vanhempainvapaan aikana. Eikä ollut minulta tai lapselta pois, kun eipä se aivan hirveästi vaadi jos tekee vasemmalla kädellä opinnot ja ottaa opiskelun harrastuksena ja onpahan nyt toinen ammatti niitä vuosia varten kun liikunta-alalle olen liian vanha.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep. Näitä on ihan hyvä miettiä. Itselläkin tällä hetkellä aika kiva fiilis siitä, että saa hetken aikaa hengähtää ja miettiä mitä sitä haluaisi tehdä. Valmentajan työt on niin nähty, että välillä olisi ihan kiva päästä jonnekin töihin. Mahdollisuudethan on rajattomat. Ja mahtavaa, että löysit tuollaisen opiskelumahdollisuuden. Näitä on hyvä jakaa muillekin niin voi tulla mieleen itsellekin hyviä vaihtoehtoja. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
8/38 | 

Ei ole kauheasti elämäntyylistä kiinni pärjääkö 600€:lla vai ei. Mulla tuollainen summa menee jo asuntolainan maksuun 50/50. Tai onhan se kallis elämäntyyli, kun saatiin jopa ostettua talo uudeltamaalta, jossa ei ollut kosteusvahinkoja ym homeongelmia ;). Toisena vaihtoehtona olisi tietysti ollut jäädä asumaan kerrostaloon, kolmioon tai neliöön, jonka vuokra paukkuisi jo yli 1000€...

Vierailija
9/38 | 

Sinulla on sentään ne säästöt. Sinulla on myös yrittäjä mies. Sinä et ole millään tapaa siis täysin vain tuon 500e varassa. Ja lainaa ajattelitte myös vanhempainvapaan ajalta maksaa. Teillähän on asiat todella hyvin, voisiko paremmin enää ollakaan?
Kysyisin kuitenkin ennemmin niin että miten yh pärjää 500e kk? Jos oot täysin yksin vastuussa taloudesta niin silloin ymmärtäisin järkytyksen. Epäilen että yrittäjänä toiminut yh ei saisi edes asumistukea.
Sinullahan ei oo ongelmaa, käytät ensin säästöt pois ja jos miehen tulot ja sun 500e ei riitä, otatte lyhennysvapaata. Yrittäjänä menet varmaan jo vuoden jälkeen töihin niin "taloudellisesti" tiukka aika kestää vain muutaman kuukauden. Mikä ongelma tässä nyt oli?

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kirjoitin näin: "Olen aina ajatellut, että meidän jokaisen on itse tehtävä rahamme, ja en ole koskaan ajatellut, että yhteiskunta olisi minulle mitenkään velkaa. Koko opiskeluajankin tein töitä, sillä minulla oli jo silloin asuntolainaa maksettavana, joten en saanut tukea edes asumiseen. Mutta mietin kovasti sitä, miten oikeasti jotkut äidit pärjäävät tällaisella summalla? Osasin odottaa omalla kohdallani, että tuki ei tule olemaan kovinkaan suuri, joten olen tehnyt sen varalle jo kauan aikaa sitten erilaisia suunnitelmia. Huolettaa kuitenkin ajatus siitä, että mitä jos tällaisia varasuunnitelmia ei olisi? Miten tällaisessa tilanteessa oikeasti pärjäisi?"

En näe tässä omassa tilanteessa mitään suurta ongelmaa. Pohdin ennemminkin muiden kohdalla, jotka eivät ole tehneet varasuunnitelmia. Mielestäni kuitenkaan ei ole reilua ajatella, että yrittäjä voi mennä töihin jne. Jokainenhan meistä voi alkaa tekemään töitä, mutta harva sitä oikeasti haluaa tehdä silloin kun kotona on pieni ihminen, josta lähtökohtaisesti mielummin olisi pitämässä huolta. Yrittäjällä ja tämän kokoisilla tuilla siinä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, vaan töitä on alettava tekemään. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vive
10/38 | 

Eipä minimitulolla tule toimeen, jos pitää asumiskulut maksaa. Ensimmäiset kaksi lasta meni mukavasti, kun sain työtulojen perusteella äitiysrahat, mutta nyt käy huonommin, kun olen tippunut aikuisopintorahaltakin normiopintotuelle. Vaikka itseasiassa vuonna 2017 taisin vielä saada aikuisopintorahaa. No, saa nähdä, miten käy, kun päätös tulee. Toki äitiysraha on kuitenkin yli 2 kertaa enemmän kuin opintoraha, jota haen vielä puoleksi vuodeksi vuoden mammaloman jälkeen.

Tuo on kylläkin iso epäkohta, että yrittäjän etuudet maksetaan eläkemaksujen eikä esim. verotettavien tulojen mukaan. Se on yksi syy, miksi mieheni ei ole pitänyt ikinä isyyslomia. Tosin tärkeämpänä on se, että työt menee muille lomien aikana eikä lomien jälkeen olekaan enää niin paljoa töitä. Mutta minimituen saajat voivat toki työskennellä niin paljon kuin ehtivät, pystyvät ja haluavat. Työpäivät ma-la pitää vain ilmoittaa Kelaan, jotta osaavat laittaa sieltä tukea tulemaan sen minimimäärän ansiosidonnaisen sijaan eli minimimäärää saa työtäkin tehden. Ajattelin itsekin keikkailla joskus miehen vapaapäivinä, kunhan vauva syö jo muutakin kuin äidinmaitoa, ellei se sitten mene jo kotihoidontukikauden puolelle.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Mä oon sun kanssa samaa mieltä. 

Onneksi ahkeruudella pärjää aina. :) Mulla on samanlaiset suunnitelmat. Aion tehdä jonkin verran töitä heti vaan kun siltä tuntuu. Toki parasta olis, jos ei tarvitsisi tehdä, mutta toisaalta taas se voi olla ihan kivaakin vaihtelua omalle mielelle. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kenguruemo
11/38 | 

Kaksi keskosta synnyttäneenä jo pelkät synnytykset maksoivat yli 2000 € osastohoitoineen, lisäksi vitamiinit ja ravintolisät sekä polikäynnit päälle ja jos oma maidontuotanto ei olisi käynnistynyt tai riittänyt niin lisäksi keskosten äidinmaitokorviketta olisi pitänyt ostaa apteekista. Minimiäitiyspäiväraha ei riittäisi tällaiseen mitenkään vaan pakko olisi nostaa kädet pystyyn ja marssia sossun luukulle, eikä sieltäkään mitään saa jos toinen vanhempi töissä.

Vierailija
12/38 | 

Töitähän saa minimirahalla ollessaan tehdä myös muina päivinä kuin sunnuntaisin ilman että se vaikuttaa tukiin :) niiltä työssäkäyntipäiviltä päiväraha maksetaan minimisuuruisena, mutta jos se on minimi joka tapauksessa niin eihän se mitään vaikuta. Toki ymmärrän jos ei halua tehdä töitä vanhempainvapaalla, koska onhan se vaan ihanaa keskittyä siihen vauva-arkeen ♥️

Vierailija
13/38 | 

Minimipäivärahalla voi tehdä töitä myös muina päivinä, ei ainoastaan sunnuntaisin. Terveisin toinen yrittäjä-äiti :) 

Vierailija
14/38 | 

Parit korjaukset. Asumistukea voi saada myös omistusasunnon kustannuksiin, vastikkeeseen ja lainan korkoon. Jos laittaa lainan lyhennysvapaalle, vertautuu tilanne vuokra-asumiseen. Lainan lyhennystä, eli omaisuuden kartoitusta, ei toki voikaan julkisesti tukea.

Lisäksi töitä saa tehdä minä päivänä haluaa. Muina kuin sunnuntaisin tehdyt työt aiheuttaa sen, että siltä päivältä saa äitiyspäivärahan miniminä, mikä suurilla tuilla tekee työpäivät aika kannattamattomiksi. Mutta jos on jo valmiiksi minimituella, tulee jokainen palkkaeuro itselle päivästä riippumatta.

Verotuksen joku jo korjasikin, eli kannattaa tarkistuttaa veroprosentti.

Ykskotiäiti
15/38 | 

Saan minimi äitiysrahaa, asumistukea, lapsilisätx3 lapsesta. Hienosti pärjätään. Ruokaan menee suurinosa äippärahastani. Lapsilisät lasten hankintoihin, pyöriin, vaatteisiin yms. Välillä saadaan toimeentulotukea jos lääkäri/vesilaskuja sattuu kuukaudelle. Minulla on (neljä erilaista) viikon ruokalista jääkaapin ovessa siinä on vaihtuvat aamupalat/iltapalat joka päivälle erit lounaat, välipalat, päivälliset mitä syö yleensä 2 aikuista+3 lasta. Ikähaarukka.(0-6v)Ja tää on säästö, että ruuat valmistetaan itse ja noudatetaan listoja, sekä leivonta on edullista pullat, keksit yms. Toki herkutellaan kerta viikkoon, jolloin lapset päättää herkut, joita koko perhe syö. Meneekin noin 15e tähän kerran viikossa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos kommentistasi. On hienoa kuulla, että pärjäätte. Ja kyllähän sitä pärjää sitten kun on pakko. <3 :) 

Tuollainen elämä kuulostaa omaan korvaan niin erilaiselta, kuin oma elämä tähän asti on ollut. Jo pelkästään se, että kaikki tulisi suunnitella etukäteen tuntuu tässä kohtaa tosi kahlitsevalta, kun on tottunut aivan muuhun. Toki kaikkiin tilanteisiin varmasti tottuu. Lapsen tulo on jo itsessään iso muutos, ja  siihen lisäksi vielä nämä kaikki muut elämänmuutokset. En sinällään ihmettele, että lapsiluku on laskussa, sillä jos on elämässään elänyt 13 vuotta aikuisuutta aivan eri tyylillä, on tämä todella iso muutos kaikkineen. Kaikki eivät varmastikaan ole valmiita luopumaan siitä vanhasta tavasta elää, jos muutos olisi näin suuri. 
 

Mutta loistavaa, että on erilaisia ideoita ja toimintamalleja, miten minimituilla pärjätään. Kunnioitus teitä kaikkia kohtaan kyllä nousee, mitä enemmän kuulen erilaisia tarinoita. Ootte supernaisia ja miehiä! <3

Ja ihanaa pääsiäistä sinne <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
17/38 | 

Kannattaisi jo ihan tulevan eläkkeenkin takia nostaa sitä työtuloa sieltä minimistä.
Mielellään maksetaan minimimaksuja ja sitten eläköityessä ihmetellään, kun eläke onkin niin pieni.

Ihanhyvinpärjää
18/38 | 

Kyllä sillä pärjää. Olen totaaliyh, eli lapsen isä ei ole edes rahallisesti lapsen elämässä mukana. Mun mielestä Suomessa on todella hyvät tuet, itellä on jäänyt jopa ylimäärästä esim. kodin sisustamiseen. Sain minimirahan lisäksi asumistuen ja toimeentulotukea. Isommat hankinnat saa anottua kaupungin sosiaalitoimesta. Nyt olen työttömyystuella ja samat tuet lisäksi päälle. Ei tässä nyt varakasta elmäbtyyliä pääse elää, mutta ei tarvi pennejäkään venyttää.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019