Sain inspiraation tekstilleni Herkkämies blogin postauksesta, jossa käsiteltiin vanhemmuuden mahdottomuutta kaikkine vaatimuksineen ja velvollisuuksineen. Meille on yhä enemmän selvää, että vanhemmuus on täynnä ristiriitoja. Mikään ei tunnu olevan riittävää ja koemme epäonnistuvamme. Jatkuvasti meiltä vaaditaan tai me itse vaadimme itseltämme enemmän. Aina voisi olla enemmän läsnä, aina voisi auttaa enemmän, tai aina voisi ymmärtää ja tukea lastaan enemmän. Parasta olisi jos saisi triplattua tai vähintään tuplattua itsensä, jotta pystyisi tyydyttämään kaikkien tarpeet. 

Tämä riittämättömyyden tunne kuulostaa jo nyt itseni kohdalla tutulta. Tuntuu, että tuo epäonnistumisten ketju lähtee käyntiin jo siinä kohtaa, kun alat harkitsemaan lasta. Jo siinä kohtaa olet suurennuslasin alla. Kaikki valinnat, joita teet, voivat vaikuttaa raskaaksi tulemiseen tai raskauteen. Olen huomannut, että pyrkisi sitä olemaan kuinka täydellinen tuleva vanhempi, pieleen menee joka tapauksessa.

Täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassa. Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move
Täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassa. Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move

Mitä voimme tehdä, jos olemme tuomittuja epäonnistumaan? 

En usko, että tässä kohtaa kannattaa kuitenkaan ryhtyä välinpitämättömäksi ja heittää hanskoja tiskiin. Mitä jos vaihtaisimme asennetta? Täydellisyyteen ei kannata pyrkiä, sillä se on mahdotonta. Tämä on ehkä tärkein muistutus itselleni, mutta uskon, että siellä ruudun toisella puolella on myös muitakin minunkaltaisia tulevia vanhempia. 

Täydellisyyteen ei kannata pyrkiä, sillä sitä ei ole olemassa!

Suurimmat haasteet itselleni ainakin tuottaa ravitsemus. Olen tosi tarkkaan yrittänyt noudattaa suosituksia ja kieltoja. Silti huomaan ajoittain, että jälleen meni pieleen. Suosituksia on niin paljon, ettei kaikkea aina joka tilanteessa pysty ottamaan huomioon. Lisäksi meille raskaana oleville tulee omia rajoituksia, kuten minulla on raskauden aikainen närästys, jonka vuoksi en voi syödä tulista ruokaa tai esimerkiksi sipulia. Kun tämän laittaa kaikkien muiden suositusten ja rajoitusten päälle, tuntuu se mahdottomalta toteuttaa. Vaikka en tietoisesti ole tehnyt mitään valintoja vastoin suosituksia, silti niitä "virheitä" sattuu. 

Raskausajan suositusten viidakko. Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move
Raskausajan suositusten viidakko. Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move

Suositusten ja rajoitusten viidakko – mihin meidän tulisi keskittyä?

Rajoitukset ja ohjeet eivät liity vain ravitsemukseen. Niitä on iso lista myös muissa elämän osa-alueissa. Hiusten värjääminen raskaana on herättänyt paljon ristiriitaisia ajatuksia ja ohjeistuksia. Myös ihovoiteiden käytöstä on monia suosituksia ja näkemyksiä. Mieleen herää paljon kysymyksiä, kuten kuinka paljon saa syke nousta treeneissä, jotta se on turvallista? Olenko voinut aiheuttaa jotain haittaa vatsassa kasvavalle lapselleni käymällä avannossa? Stressaanko liikaa? Mikä määrä sokeria on vielä turvallista lapsen kehitykselle ja kasvulle? Ja näitä kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin. Jokainen meistä haluaisi tehdä oikeita valintoja. Ei kukaan halua satuttaa vatsassa olevaa vauvaansa!

Vaadimmeko liikaa itseltämme? Olenko epäonnistunut, jos en pysty noudattamaan ohjeita pilkun tarkasti?

Onko suosituksia jo siis liikaa? Vai olemmeko me ihmisinä sellaisia, jotka tarvitsevat kaikkeen oikean vastauksen ja vaadimme itseltämme liikaa? Olen pohtinut tätä omalla kohdallani ja olen pyrkinyt muuttamaan omaa asennettani. Maailma ei ole mustavalkoinen. Ei ole oikeasti olemassa täysin oikeaa ja väärää. Kaikkia suosituksia ei tarvitse ottaa haudan vakavasti. Pitäisikö meidän siis hiukan hellittää? NO KYLLÄ! Saamme aivan varmasti kasvatettua vatsassamme riittävän hyvän ja "täydellisen" yksilön vain ottamalla hiukan rennommin! 

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move

Meillä on niin suuri halu ja tahto rakentaa sisällämme ylivertaisen hienoa yksilöä. Jos pyrimme noudattamaan kaikkia ohjeita ja suosituksia 100%:n oikein, kaikki nuo vaatimukset helposti voivat kääntyä jopa meitä vastaan. Mielestäni meidän pitäisi hiukan hellittää. Olen alkanut pohtimaan oman asenteeni ja raskausajan vaikutuksia myös tulevaan vanhemmuuteen. Jos nyt jo haluan kontrolloida vauvani kaikkea kehitystä kohti täydellisyyttä, tulee vanhemmuudestakin erittäin raskasta. Lapseni ei tule koskaan olemaan täydellinen. Kukaan ihminen ei ole. Miksi siis en vain pyri riittävän hyvään? Mitä se ikinä tarkoittaakin, on meille jokaiselle henkilökohtainen. Siinä on tärkein opetus. Määrittele itsellesi mikä on riittävän hyvä vanhemmuus!

Postaus piti sisällään paljon kysymyksiä, joihin itse en ainakaan vielä osaa vastata. Kysymysten saattelemana voimme kuitenkin alkaa pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta.

Tsemppiä oman riittävän hyvän määrittelemiseen!

Se voi avata huomaamattaan paljon ovia onnelliseen ja tyytyväiseen arkeen!

by Susanna (rv 28)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kahden vuoden kestävä piina – vauvakuume!

Pelkäsinkö fitnessurheilun vaikuttaneen lapsettomuuteen?

Supersuorittajasta fiilisliikkujaksi – Miten minun treenaaminen on muuttunut viime vuosien aikana?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019