Lastensuojelutyössä vuosia sitten päätin, että jos joskus saan lapsen halaan ja syleilen lastani loputtoman paljon. Päätin myös, että minun syli on aina avoinna kaikille lapsille. Kosketuksen merkitys on ollut minulle selvää jo vuosia. Oman lapsen myötä olen pohtinut paljonkin kosketusta ja sitä miltä sen puute voisi tuntua.

Jokainen lapsi ansaitsisi rakastavaa ja turvallista kosketusta.

Rakastan olla lähellä lastani. Ikävöin lastani illalla nukkumaan mennessä. Ja herätessä haluan hänet heti lähelleni. Me vanhemmat annamme kosketusta lapsillemme ja lapset koskettavat meitä. Kuinka ihanaa onkaan huomata kuinka koskettamisen taito on ihmisellä veressä. Jo pieni vauva hivelee äidin ihoa ja koskettaa poskea. Tätä taitoa tulisi ruokkia ja sitä liekkiä ei saisi koskaan sammuttaa. Jokainen lapsi ansaitsisi rakastavaa ja turvallista kosketusta. Näin ei kuitenkaan aina ole. 

Jokainen lapsi on ansainnut rakastavaa ja turvallista kosketusta. Kuva: Elisa Honkasalo
Jokainen lapsi on ansainnut rakastavaa ja turvallista kosketusta. Kuva: Elisa Honkasalo

Milloin viimeksi sait nauttia kosketuksesta, joka ei vaatinut sinulta mitään?

Jos omia lapsia ei lasketa, milloin viimeksi sinä sait nauttia kosketuksesta, joka ei vaatinut sinulta mitään? Oletteko kanssani samaa mieltä siitä, että sen lisäksi, että olemme täällä Suomessa pidättyväisi sanojemme, kehujen ja niiden vastaanottamisen suhteen, olemme myös fyysisesti hieman varauksellisia? Meidän oma alue ja reviiri on niin laaja, että jos siihen joku sattuu astumaan liian lähelle peruutamme pari askelta taakse päin.

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Olemme hyvin tarkkoja siitä, kenellä on oikeus meihin koskea.

Meidän kulttuurissa fyysinen kosketus ja kontakti niin tuttavien kuin vieraidenkin ihmisten kanssa on hyvin varauksellista. Olemme hyvin tarkkoja siitä, kenellä on oikeus meihin koskea. Suomalainen tarvitsee ympärilleen tilaa tunteakseen itsensä ja olonsa turvalliseksi. Nuoria katsellessa on ihanaa huomata, kuinka nuoret esimerkiksi halaavat toisiaan näkiessään tai hyvästellessään toisensa. Tämä tapa on monille tuttua, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka jäävät täysin ilman kosketusta. Kosketuksen merkitystä ei voi kuitenkaan koskaan korostaa liikaa. Tiedätkö sinä, että miksi?

Vastasyntyneen kehitys on riippuvainen kosketuksen määrästä!

Kuvitellaan tilanne esimerkiksi kampaajalla käynti. Mikä siellä on parasta? No hiusten pesun yhteydessä saatu päähieronta – totta kai. Mikä kampaajalla saadusta päähieronnasta tekee niin nautinnollisen? Hieronta ei vaadi mitään, valita tai odota mitään vastapalvelusta. Lastensuojelutyön kautta pääsin oppimaan kosketuksen merkityksen todellisen luonteen. Kun vastasyntynyt vauva saa kosketusta vanhemmiltaan tai keneltä tahansa ihmiseltä, on vauvan kehitys nopeampaa, kuin kosketusta vaille jääneen vauvan. Vastasyntyneen kehitys on riippuvainen kosketuksen määrästä. Vauvalle kosketus on elinehto, niin myös kaikille meille ihmisille. Voiko kosketuksen merkitystä siis korostaa liikaa? Mielestäni ei voi.

Vanhemman syli tulisi olla aina avoin lapselle. Kuva: Elisa Honkasalo
Vanhemman syli tulisi olla aina avoin lapselle. Kuva: Elisa Honkasalo

Kosketuksen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kuva: Elisa Honkasalo
Kosketuksen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kuva: Elisa Honkasalo

Aikuisten kosketusmaailma voi jäädä helposti pelkäksi hyvänyön suukoksi, tai läheisen sukulaisen pikaiseksi ja jäykäksi halaukseksi. Koskettamisen jalo taito opitaan jo pienenä. Se miten sinua on kosketettu lapsena heijastuu vääjäämättä aikuisuuteen. Lapselle on tärkeää saada syliä varauksetta. Vanhempien syli tulisi olla aina avoinna. Liian kiireisten vanhempien kohdalla usein myös heidän syli jää kaukaiseksi. Näitä asioita on mielestäni hyvä pohtia rehellisesti. Samalla ymmärrät mitä tässä hetkessä tulisi tehdä omien lastesi kanssa. 

Kosketus ja toisen halaaminen on todella arvokasta!

Mielestäni asiaan ei voi vaikuttaa muuta kuin harjoittelemalla. Pienin askelin kohti kosketusta. Kosketus ja toisen halaaminen on niin arvokasta, että se tulee tehdä kosketuksen vastaanottajan ehdoilla. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi hellällä käsikosketuksella toisen olkapäätä vasten tai vain esimerkiksi silmiin katsomisella ja kättelemisellä.

Nyt kun tiedämme mikä voimakas vaikutus kosketuksella on, haluan teidän pohtivan vielä kolikon toista puolta. Pahimmillaan vääränlainen kosketus voi myös satuttaa. Mielestäni myös tämän asian ymmärtäminen on todella tärkeää.
Kunnioitetaan siis kosketusta, ja vaalitaan sen positiivista vaikutusta.

Muistetaan koskettaa, kunnioittaa ja välittää toisistamme!

Miten kosketus vaikuttaa sinuun?

Miten voisimme tuoda kosketusta enemmän arkeemme? 

by Susanna 

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Riittämättömyyden tunne äitiyslomalla – Olenko ainoa, joka luo paineita itselleen?

Onko normaalia, että oma lapsi ottaa välillä päähän?

Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

En ole aina halunnut lasta! – syynä entiset työt lastensuojelussa

Elämäni tuskaisin vuosi – Miksi en tullut raskaaksi?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019