Kirjoitukset avainsanalla yrittäjyys

Yrittäjyys antaa paljon, mutta se myös ottaa. Töihin paluun ajankohta on yleisesti se, mikä erottaa yrittäjä-äidin ja kotiäidin. Yrittäjä palaa yleensä melko aikaisin töihin. Miten se näkyy arjessa? Onko aikainen töihin paluu enemmän rasite vai henkireikä? Nyt siis toivepostaus siitä, miten minä yhdistän äitiyden ja yrittäjyyden. 

Olen ollut yrittäjä vuodesta 2013 alkaen.

Olen toiminut yrittäjänä 2013 vuodesta asti. Perustin silloin tänäkin päivänä toimivan yritykseni. Tässä vuosien aikana olen ollut myös osakkaana osakeyhtiössä, jonka liiketoiminta sittemmin on jo lopetettu. Minun perheessä ei ole koskaan ollut muita yrittäjiä kuin kummitätini. Minua ei ole opastettu tai kannustettu yrittäjyyteen. Olen opetellut yrittäjyyden kirjaimellisesti kantapään kautta. 

Olen opetellut yrittäjyyden kirjaimellisesti kantapään kautta.

Tein ammatikseni mallintöitä, ja jossain kohtaa päätin lähteä tekemään töitä yrittäjänä. Halusin alkaa markkinoida itse itseäni. Halusin itse hankkia työni. Tässä kohtaa myös kouluttauduin ammattivalmentajaksi. Tein aluksi yrittäjyyttä sivutoimisesti, mutta vuodesta 2015 alkaen olen ollut päätoiminen yrittäjä. 

Kuva: Roni Lehti / Iltalehti
Kuva: Roni Lehti / Iltalehti

Yrittäjyys on omalla kohdallani vaikuttanut moniin asioihin, kuten siihen, että saan minimimääräistä vanhempainpäivärahaa – joka ei muuten päätä huimaa! Saan siis reilu 500 euroa kuukaudessa, joten sillä rahalla ei paljoa nautita elämästä kotona lapsen kanssa. Tämän vuoksi olen palannut töihin reilu kaksi kuukautta Peetun syntymän jälkeen. 

Saan reilu 500 euroa vanhempainrahaa, joten pelkästään sillä ei paljoa nautita elämästä kotona lapsen kanssa!

Teen töitä mentaalivalmentajana joukkuevoimistelijoille Turun Pyrkivän ja Lahjan Tyttöjen yhteisjoukkueille. Työ on iltapainotteista, ja olen valmentamassa pari kertaa viikossa muutamien tuntien ajan. Tämän työn lisäksi kirjoitan tätä blogia ja teen aktiivisesti sosiaalista mediaa. 

Yrittäjyys vaatii joustoa ja ymmärrystä kotoa.

Mieheni on myös yrittäjä, joten saan häneltä paljon tukea ja ymmärrystä yrittäjyyteen. Yrittäjyys tarvitsee joustoa kotoa. Välillä pitää saada aikaa tehdä yritykseen liittyviä asioita. Minä usein teen töitä silloin kun Peetu nukkuu. Peetun hereillä oloajan haluan viettää hänen kanssaan ja olla läsnä. Myös vastuun jakaminen kotitöistä on tärkeää. Yrittäjyys äitiyden rinnalla vaatii sen, että mieheni ymmärtää mikä on hänen vastuu. Kaikkien osapuolten tulee nähdä ja ymmärtää se, mikä hyöty yrittäjyydestä on minun hyvinvoinnille ja sitä kautta koko perheelle. Kun olen valmentamassa, mieheni hoitaa Peetua. 

Kuva: Roni Lehti / Iltalehti
Kuva: Roni Lehti / Iltalehti

Jaamme vastuuta kotona niin Peetun hoidossa kuin kotitöissäkin. Minulle on tärkeää saada ansaita omat rahani, joten paluu töihin oli ehkä eniten tärkeää minulle. Se on minun henkireikä. Kun saan toteuttaa itseäni, olen myös parempi äiti kotona. Äitiyden ja yrittäjyyden tasapainon löytäminen on parasta. Silloin minä, minun puoliso ja koko perhe voi hyvin. 

Kun saan toteuttaa itseäni, olen myös parempi äiti kotona. 

Myös ymmärrys lapsiperheen arjesta töissä on tärkeää. Puhun avoimesti omista haasteistani. Pyrin sopimaan valmennukset niin, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin meidän arkeen. Olen huomannut, että kannattaa uskaltaa vain puhua avoimesti. Useimmiten vastapuolelta löytyy myös ymmärrystä. Lapsiperheen aikataulut eivät aina pidä, välillä voi tulla yllättäviäkin esteitä ja joustoa tarvitaan puolin ja toisin. Mutta hei – se on elämää. Ei kaiken tarvitsekaan sujua kuin rasvattu. Tämä kun ymmärretään sekä kotona että töissä, on työn ja perheen yhteensovittaminen huomattavasti helpompaa. Koen olevani onnekas, sillä saan tehdä  sekä työtä että olla kotona lapsen kanssa. Se on ollut minun unelma!

Minun unelma on ollut saada tehdä töitä sekä olla kotona lapsen kanssa samanaikaisesti!

Olen myös oppinut viimeisen kuukauden aikana sen, että välillä tulee aikoja, jolloin on vain osattava antaa itselleen armoa. Enää en pysty hoitamaan asioita aivan niin pedanttisella mentaliteetilla kuin aikaisemmin. Olen myös sitä mieltä, että lopputulos on huomattavasti parempi kun en ihan jokaista yksityiskohtaa viilaa – tietynlainen rosoisuus työnjäljessä tekee siitä jopa paremman.

Mun paras oppi viime aikoina on ollut se, että mikään tässä maailmassa ei ole täydellistä, joten täydellisyyteen ei kannata väkisin pyrkiä. Se tekee elämästä painostavan.

Nautitaan epätäydellisyydestä ja keskeneräisyydestä. 

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Firma meni nurin – elämäni suurin epäonnistuminen?

Päätös vanhempainpäivärahasta – kuka tällaisella rahalla pärjää?

Kuuluuko lastenhoidon ja kotitöiden olla kotiin jäävän vanhemman vastuulla?

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Tosi inspiroiva postaus! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ura ja perhe-elämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, vaan ne voi saada hyvin balanssiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. On mukava lukea tällaisia esimerkkejä, jossa näin on tehty ja ilmeisen hyvällä menestyksellä. Toki varmasti teidän arki vaatii suunnittelua ja kompromisseja, mutta toisaalta taas voit olla jaksavampi äitinä, kun saat välillä muutakin ajateltavaa. Tämä saa mutkin uskomaan siihen, että voin tehdä jotain pieniä töitä lapsen ollessa pieni. Kiitos tästä esimerkistä :)

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka!

Kiva kuulla, että tämä inspiroi. Ainakin omalla kohdallani tämä on juuri oikea tapa elää onnellista ja tasapainoista elämää. Voin tällä hetkellä erittäin hyvin, kun saan toteuttaa itseäni, mutta olla läsnä kotona. <3 En koe jääväni mistään paitsi, vaan sen sijaan koen saavani paljon. Pystyn myös keskittymään kotona perheeseen, kun tiedän, että minulla on myös aika, jolloin saan kehittyä myös ammatillisesti. Tiedän, että elämää on perheen ulkopuolellakin ja se on tärkeää saada olla osa sitä. :) 

Kiitos sinulle kommentista. <3 Tämä tapa tosiaan vaatii järjestelyjä ja ymmärrystä myös ympäristöltä. Parhaimmillaan tämä antaa todella paljon hyvää koko perheen elämään!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Iltalehti kirjoitti jokin aika sitten tarinani Family First Oy:n toimitusjohtajana, ja miten yritystoiminta lopulta päädyttiin lopettamaan kannattamattoman liiketoiminnan vuoksi. Olin epäonnistunut pahemman kerran. Mitä olen tuosta oppinut ja miksi kokemus oli lopulta yksi onnistuneimmista epäonnistumisistani?

Jotta voi ymmärtää minun ajatusmaailmaa, on sopivaa avata elämäni yhtä isointa käännekohtaa.

Minulta on paljon toivottu aiheita yrittäjyydestä ja äitiydestä. Jotta minun ajatusmaailmaa pystyisi ymmärtämään, on sopivaa hieman avata tätä elämäni yhtä isointa käännekohtaa. Ensiksi kuitenkin taustaa. Miten päädyin yrittäjäksi?

Kuva: Roni Lehti
Kuva: Roni Lehti

Olen aina ollut tunnollinen ja hyvin työkeskeinen. Olen jo pienestä tytöstä asti halunnut olla menestynyt mitä ikinä teenkin. Tämän vuoksi kilpaurheilu on ollut osa elämääni lapsesta saakka. Ja luonnollisesti olen aina inhonnut häviämistä. Koulussakin halusin olla aina luokan paras. Kun ala-aste päättyi komeili todistuksen keskiarvona 9.6 ja yläasteelta päästyäni oli keskiarvo 9.2. Minulla ei kuitenkaan koskaan ole ollut mitään selkeää ajatusta mikä minusta tulisi isona. Sosionomi koulutuksen ammattikorkeakoulussa kävin vain koska ajattelin, että joku koulutus olisi tärkeää käydä. Olenkin kokeillut siipiäni jos jonkinmoisessa työssä – aina myyntityöstä lastentarhanopettajaan sekä päihde- ja mielenterveystyöhön.

Olen rohkeasti aina uskaltanut hakea töitä, vaikka minulla ei olisi siihen suoranaisesti edes koulutusta.

Minut on kasvatettu ahkeruuteen. Mitään ei saa ilmaiseksi – on ollut tärkein oppi lapsuudestani. Työn teon opin jo lapsena. Teimme kotitöitä sisarusteni kanssa kotona, jotta tienasimme rahaa puhelinlaskuihimme. Ulkopuoliselle menin ensimmäisen kerran kesätöihin 14 -vuotiaana, ja syksyllä koulun alettua jaoin lehtiä aina keskiviikkoisin ja lauantaisin. En ole koskaan pelännyt asioiden kokeilemista. Olen rohkeasti uskaltanut hakea töitä, vaikka minulla ei olisi siihen suoranaisesti edes koulutusta. Kyllä aina voi oppia, jos vain tahtoo. Näin olen aina ajatellut. 

Mitään ei saa ilmaiseksi – on ollut tärkein oppi lapsuudestani!

Kuva: Roni Lehti
Kuva: Roni Lehti

Rohkeuden ja päättäväisyyden ansiosta olin mukana perustamassa vuonna 2016 yritystä nimeltä Family First Oy. Tähän asti olin ehtinyt toimia reilu kolme vuotta yksityisenä elinkeinonharjoittajana, joten yrittäjyys oli jo jonkin verran tuttua. Yritys toimi työhyvinvoinnin parissa ja veimme eteenpäin ajatusta työn ja perhe-elämän tasapainoisesta yhteensovittamisesta. Tarjosimme palvelua, jonka avulla työnantajat voisivat tukea työntekijöitään ja heidän perheitään paremmin. Aluksi työ oli intohimoni. Halusin kovasti levittää hyvää ja tehdä jotain merkityksellistä. Vuosi yrityksen perustamisen jälkeen kuitenkin löysin itseni täysin uupuneena. Yritys ei lähtenyt missään vaiheessa lentoon. Alusta asti meno oli hyvin tahmeaa. Saimme yrityksen alkutaipaleella rahoituksen, jonka avulla yritys tekohengitti reilu vuoden verran. Kauppoja ei tullut, vaikka kiinnostuneita oli. Mikään yritys ei ollut valmis maksamaan vielä silloin tämänkaltaisesta palvelusta. 

Aluksi työ oli intohimoni. Halusin kovasti levittää hyvää ja tehdä jotain merkityksellistä.

Rahat hupenivat, ja oma jaksaminen ja terveys alkoivat rakoilemaan pahemman kerran. Koska en ollut tottunut häviämään, en olisi halunnut myöntää epäonnistuneeni. Miksi en vain jatkaisi ja väkisin laittaisi yritystä toimimaan? Oli rohkeaa päättää lopettaa liiketoiminta. Minusta oli viisautta myöntää, ettei yritys vain toiminut! Toiminta oli täysin kannattamatonta. Otimme yhteyttä pankkiin, josta olimme nostaneet lainaa yrityksen perustamista varten. Halusimme selvittää miten saisimme lopetettua yrityksen mahdollisimman siististi ja asiallisesti. Ja onnistuimmekin siinä!

Oli rohkeaa päättää lopettaa liiketoiminta. On viisautta myöntää, ettei yritys vain toiminut!

Vaikka olinkin epäonnistunut, minulle oli tärkeää hoitaa asia kunnialla loppuun. En ikinä olisi pystynyt katsomaan itseäni peilistä, jos en olisi vienyt yrityksen asioita asiallisesti alas. Yrityksen lopettaminen kirpaisi taloudellisesti. Oppirahoja – tokaisin! Elämä on joskus kallista, mutta siltikään en vaihtaisi päivääkään. Olen oppinut asioita, joita ei voi oppia kirjoista. Olen nyt entistä kokeneempi. Tiedän myös mikä elämässä on tärkeintä. Tärkeintä ei ole tittelit tai asema työssä. Tärkeintä on nauttia siitä mitä tekee. Myös oma hyvinvointi tulisi aina olla ykkönen. Tämän periaatteen ansiosta minäkin uskalsin viheltää pelin poikki ennen kuin se menisi liian pitkälle. Onko yrityksen lopettanut epäonnistunut? Mielestäni ei. Yhdysvalloissa ajatellaan, että kunnon yrittäjä on kokenut ainakin yhden konkurssin. Se on yksi työkokemus muiden joukossa. 

Onko yrityksen lopettanut epäonnistunut?

Kuva: Roni Lehti
Kuva: Roni Lehti

Nyt yrityksen lopettamisesta on kulunut reilu kaksi vuotta. Näin jälkeen päin katsottuna tuo päätös on ollut yksi elämäni tärkeimmistä päätöksistä. Aina ei voi onnistua. Epäonnistumiset ovat tärkeitä kokemuksia, ja itseasiassa ilman niitä ei voi myöskään menestyä.

Ilman epäonnistumisia ei voi menestyä!

Vielä en ole täysin löytänyt sitä omaa juttuani. Vielä jonain päivänä sekin löytyy – tiedän sen! Tunnen sisimmässäni, että minussa on vielä käyttämätöntä potentiaalia, joka odottaa ulos pääsyä oikealla hetkellä. Myöhemmin tulee aika, jolloin otan tämän potentiaalini käyttöön. Nyt olen onnellinen tässä hetkessä – oman pikkuisen perheeni kanssa. Parasta on just nyt se, että minun ei tarvitse olla yhtään enempää. Nyt saan keskittyä olemaan äiti elämäni ensimmäistä kertaa. Se, jos mikä, on elämän tärkein työ.

Tällä hetkellä työni on keskittyä olemaan äiti elämäni ensimmäistä kertaa.

Yrittäjyys on opettanut paljon nöyryydestä, mutta myös ahkeruudesta ja intohimoisesti tekemisestä. Yrityksen lopettaminen oli pelottavaa, mutta kaiken sen arvoista. Nyt tiedän mitä haluan opettaa omille lapsilleni. 

Rohkeutta on yrittää ja olla pelkäämättä epäonnistumisia.

Ei ole häpeä myöntää tehneensä virheen ja kääntää suuntaa.

Aina voi myös aloittaa alusta. 

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Mitä synnytys kokonaisuudessaan maksoi? – hintalappu yllätti!

Lapsilisät säästöön? – Hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

Päätös vanhempainpäivärahasta – Kuka tällaisella rahalla pärjää?

ILTALEHTI: Yrittäjän työkuormitus: Susanna halusi rakentaa menestyvän yrityksen, mutta uupui työtaakan alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019