Kirjoitukset avainsanalla synnytysvalmennus

Kun synnytys lähenee, alkaa elämä hetkellisesti pyörimään synnytykseen liittyvien asioiden ympärillä. Käykö kaikille näin, vai olemmeko tässäkin asiassa erilaisia? Joillekin sopii hyvin, ettei suunnittele ollenkaan tulevaa ja toiset taas saavat turvaa siitä, että ovat valmistautuneet hyvin. Keräsin omia ja ympäriltäni kuultuja mietteitä siitä, kannattaako synnytykseen valmistautua. 

Haluan heti alkuun painottaa, että valmistautuminen on eri asia kuin tarkkojen suunnitelmien tekeminen. Kukaan ei voi tietää mitä lopulta synnytyksessä tapahtuu. Mutta synnytyskokemus on varmasti sitä parempi, mitä enemmän olet ottanut asioista selvää ja opetellut kuuntelemaan itseäsi jo ennen synnytystä. Mielestäni olisi tyhmää jättää valmistautumatta vain siksi, koska synnytyksestä ei voi oikeasti tietää mitä tuleman pitää.

Synnytyskokemus on varmasti sitä parempi, mitä enemmän on oppinut kuuntelemaan omaa kehoa ennen synntystä!

Oma ajatukseni kuitenkin pohjautuu oman itseni tuntemiseen ja siihen, että haluan olla perillä siitä, mitä minun kehossa tapahtuu. Vertaan ajoittain synnytystä urheilusuoritukseen, sillä ei urheilussakaan koskaan voi tietää mitä matkan varrella oikeasti tapahtuu, mutta harva lähtee tekemään sitä valmistautumatta. Ja tärkeää on valmistautua niin fyysisesti kuin henkisestikin. Myös ravitsemuksella ja levolla on paljon merkitystä, miten suoritus lopulta onnistuu. 

Kuva: Minttu Saarni
Kuva: Minttu Saarni

1. Tieto lisää itsevarmuutta tehdä synnytyksen aikana valintoja 

Olen kuullut paljon synnytyskokemuksia, jotka ovat olleet todella rankkoja. Oma asenteeni on aina yleensä ratkaisukeskeinen. Kuuntelemalla muiden kokemuksia, aina voi oppia jotain. Muiden kokemusten pohjalta voi lähteä pohtimaan, miten itse voisin tilanteessa toimia. Aina on helpompi olla jälkiviisas, mutta minusta ei ole väärin yrittää reflektoida tapahtumia ja sitä kautta yrittää luoda itselleen itsevarmempaa oloa synnytykseen. Itseensä ja omaan kehoon luottaminen on yksi olennainen osa valmistautumista. Hyvin valmistautuminen tuo myös itsevarmuutta, ja se ei ole koskaan huono asia. Itsevarmuus ei pois sulje nöyryyttä. Synnytys on tapahtuma, jonne ei kannata mennä paukuttelemaan henkseleitä. 

2. Uuden oppiminen tapahtuu vähitellen

Uusien asioiden kanssa on todella tärkeää sisäistää asioita jo etukäteen. Jos synnyttämään menisi täysin sillä ajatuksella, että kyllä siellä kätilöt opastaa ja neuvoo, voi tulla aika kova suihku. Silloin kun kipu on kovimmillaan, ei ehkä ole paras hetki opetella uutta ja sisäistää tietoa. Tietoa kannattaa siis sisäistää jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Vain siten tietää mistä kätilö puhuu synnytyksessä eikä silloin tarvitse opetella kaikkea uutta kerralla.

3. Kipua voi lievittää monella eri tavalla

Synnytyksessä on erilaisia vaiheita, ja eri kivunlievitykset vaikuttavat eri vaiheissa eri tavalla. On tärkeää olla jotenkin perillä näistä vaiheista ja siitä, että kivunlievityksen erilaisia keinoja kannattaa kokeilla useamminkin, koska ne voivat toimia toisessa kohtaa paremmin kuin toisessa. 

4. Synnytyksen eteneminen voi ilmetä eri tavoin – se ei ole myöskään suoraviivaista

Synnytyksen etenemistä voi seurata muutenkin kuin senttejä seuraamalla. Olen useasti nyt kuullut, kuinka synnytyksessä on kiinnitetty huomiota vain kohdunkaulan avautumiseen, ja ollaan sen vuoksi menty paniikkiin koska tuntuu, että synnytys ei etene. Vaikka todellisuudessa synnytys on voinut hyvinkin edetä, mutta kaikki muutokset ja tilanteet eivät vain näy senteissä. Näistäkin on hyvä ottaa selvää ennen synnytystä. Silloin sietää paremmin kipua, kun tietää, että tilanne etenee jatkuvasti. On myös hyvä tietää, mitkä asiat vaikuttavat siihen miksi synnytyksen eteneminen keskeytyy. Mitä tällaisessa tilanteessa voisi itse siis tehdä? Kerron siitä seuraavaksi.

Kuva: Minttu Saarni
Kuva: Minttu Saarni

5. On hyvä tiedostaa, mitkä asiat voivat laukaista stressireaktion kehossasi synnytyksen aikana

Mielestäni omassa synnytysvalmennuksessa tärkein oivallus oli se, kun pohdimme erilaisia tilanteita, jotka voisivat aiheuttaa stressireaktiota omassa kehossani. Hyviä huomioita olivat esimerkiksi jonkun uuden ihmisen tuleminen huoneeseen. Tai esimerkiksi silmiä ärsyttävät valot. On tärkeää tiedostaa mitkä asiat nostavat kehossa stressiä, ja sitä kautta voivat hidastaa synnytyksen etenemistä. Myös lääkkeet vaikuttavat luonnollisiin synnytystä edistäviin hormoneihin, ja niistä olisi myös hyvä olla perillä ennen synnytystä. 

6. Onnistunut synnytyskokemus vaatii tilanteeseen heittäytymistä

Toinen tärkeä oivallus valmennuksessa oli se, että synnytyksessä ei jaeta papukaija merkkejä. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa synnyttäjää. Me kaikki olemme yhtä hyviä. Tärkeintä synnytyksessä on löytää itselle toimivat menetelmät ja oppia kommunikoimaan kätilöiden kanssa. Synnytyssalissa me sitten teemme juuri siihen hetkeen sopivat ja oikeat päätökset sekä valinnat. Synnytystä ei kannata mennä suorittamaan ja pyrkiä täydellisyyteen. Siellä tulee varmasti vastaan tilanteita, joihin ei ole voinut varautua. Ja sen vuoksi on tärkeää osata heittäytyä. Heittäytyminen vaatii sitä, että on valmistautunut ja osaa luottaa siihen, että asiat menevät hyvin. Hyvään lopputulokseen pääsee monia eri reittejä. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa synnyttää. 

Synnytyksessä on tärkeää osata heittäytyä tilanteeseen!

Meidän keho on luotu synnyttämään ja käytännössä me emme itse aktiivisesti toimi synnytyksessä prosessin edistäjinä. Rentoutumalla mahdollistamme prosessin etenemisen sujuvasti. Ponnistusvaiheessa ponnistamme vasta kun luonnollinen ponnistamisen tarve tulee (poikkeuksiakin on – tietysti). Rentoutuminen on tavoitetila, jota varten opettelemme erilaisia kivunlievityksen keinoja. 

Kuva: Minttu Saarni
Kuva: Minttu Saarni

Suosittelen kyllä kaikille synnytykseen valmistautumista. Ja tämä ei tarkoita tarkkojen suunnitelmien tekemistä, vaan opiskelua mitä kaikkea synnytykseen voi liittyä.

Silloin olet valmis kohtaamaan kaikki mitä vastaan tulee. Tai ainakin tiedät, ettet voi mitenkään etukäteen ennustaa miten asiat lopulta menee.

Luota itseesi ja kykyihisi onnistua tilanteeseen nähden parhaalla mahdollisella tavalla. 

by Susanna (rv 40)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Olenko sittenkään valmis äidiksi? – viime hetken panikointia!

Synnytysvalmennus – ennaltaehkäisyä pelkotiloille ja traumoille!

5 vinkkiä, joiden avulla olen valmistellut kehoani synnytykseen

Mitä muut kirjoittavat aiheesta?

Voiko repeämistä ehkäistä ennalta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Nannamiharu
1/4 | 

Ite tutkin, luin ja selvitin esikoisen raskausaikana kaiken mitä irti sain. Lopulta olin varma vain siitä, että haluan kokeilla kontillaan oloa ja tukalan tilanteen tullen epiä. Kaiken muun saisi luonto hoitaa ja kätilö auttaa mua valitsemaan oikeeseen tilanteeseen sopivia asentoja ja puudituskeinoja. Lopulta synnytys päätyi käynnistykseen raskausmyrkytyksen takia. Homma kesti 5 tuntia ja oli yhtä helvettiä valmistautumisesta huolimatta. Osittain asiaan vaikutti myös paska ja kiukkuinen kätilö. Kun työvuoro vaihtui ja mies sai uudelle kätilölle kerrottua mun toiveet mun huutaessa eläimellisesti vieressä, loppu synnytys sujui ihanasti. Elämäni kamalimmat ja ihanimmat 5 tuntia.

Kakkosen synnytykseen en valmistautunut niin paljoa. Selvitin syitä toimimattomalle epille ja valmistelin miestä pistämään kätilölle luun kurkkuun. Taas päädyttiin käynnistykseen korkeiden verenpaineiden takia ja seuraavat 3 tuntia olivat tuskaa ja huutoa kun kyljellään odotettiin vuorotellen millon mitäkin puudutetta, jotka ei kuitenkaan lopulta toimineet.

Kolmanteem symnytykseen valmistauduin aika tarkan listan kanssa. Oli paljon ehtoja mitä tein selväksi kätilölle ennen käynnistyslääkärin tuloa. Enemmän listalla oli niitä asioita, mitä odotin heiltä. Itse synnytyksen osalta ainoa ehto oli että mennään mun kropan ehdoilla. Elämäni parhaat 2 tuntia kun paikalla oli oikeasti sellaista henkilökuntaa joka jaksoi ja ehti keskittyä vain muhun.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kolme toisistaan aivan erilaista kokemusta, ja se kertoo vain siitä, että oikeasti ei voi tietää mitä synnytyksessä lopulta tapahtuu. Ei edes vaikka olis synnyttänyt kuinka monta kertaa aikaisemmin. Ilmeisesti sinulle ei ole kuitenkaan jäänyt traumoja, joten sillä tavalla kaikki kolme ovat olleet onnistuneita? Uskon vahvasti, että useimmiten synnytyssalissa tapahtuu odottamattomia asioita, mutta ehkä niihin osaa suhtautua hieman eri tavalla, kun on jotenkin valmistautunut tulevaan koitokseen?

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
2/4 | 

Esikoisen raskausaika oli pelonsekava, koska edellinen raskaus oli päättynyt keskenmenon. Synnytys alkoi kolme viikkoa ennen LA. Onneksi olin lukenut synnytyksen kulusta aiemmin, mutta loppu viimeksi mentiin minun toiveiden mukaan ilman isompia kivunlievityksiä. Supistukset loppuivat ennen ponnistamista, joten minun ehdoillani mentiin.

Toinen ja kolmas sekä viides synnytys mentiin samoilla kaavoilla.

Neljäs synnytys oli eri kokemus, koska lapsi syntyi autoon sairaalaan pihassa, minun toimiessa itse kätilönä. Onneksi synnyttäminen oli tuttua jo ennestään ja oma pää toimi, miten tulee toimia. Tästä ei jäänyt itselle traumaa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Huh. Melkoinen kokemus varmasti tuo autoon synnyttäminen. Moni muu varmasti saisi siitä traumoja. 

Ja tuo on hienoa, kun synnytys mennään toiveiden mukaisesti. Itsellekin se on tärkeää, ja näin onneksi tapahtui omassakin synnytyksessä. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Synnytys on ainutlaatuinen psyykkinen ja fyysinen tapahtuma, johon liittyy paljon erilaisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuoreen äidin mieliala saattaa vaihdella paljon. Vaikka ajatukset ovat luonnollisesti vauvassa, on hyvä välillä palata pohtimaan myös omaa vointia. Konsultoin jälleen Pelvic Fysion fysioterapeuttia Johannaa. Hän kertoi miten voisin lempeästi tukea omaa palautumistani heti 24h synnytyksen jälkeen.

Halusin selvittää palautumiseen liittyviä vinkkejä, jotta tiedän mitä kaikkea voisin itse tehdä palautumisen edistämiseksi. Totta kai ymmärrän, että kaikkeen ei voi vaikuttaa, ja naisten keho on luotu synnyttämään. On siis paljon asioita, jotka tapahtuvat luonnollisesti ilman meidän omaa tietoista toimintaa. Mutta uteliaani ihmisenä halusin myös selvittää, että onko jotain mitä me naiset voisimme konkreettisesti tehdä. Ja kyllä vain – tässä siis saamani ohjeistukset nyt myös teille jakoon. 

Muista kuunnella omaa kehoasi! Kuva: Katri Haavisto Photography
Muista kuunnella omaa kehoasi! Kuva: Katri Haavisto Photography
  1. Muista kuunnella omaa kehoasi ja toimia omien voimavarojesi rajoissa. Lepo ja ravinto ovat olennaisessa osassa palautumista. Syö siis säännöllisesti jotain pientä, vaikka mielesi ei ruokaa välttämättä tekisikään. Vaikka et haluaisi irrottaa katsetta ihanasta luomuksestasi, on äidin lepo ja uni palautumisen kannalta tärkeää.
  2. On hyvä tiedostaa, että kehon oikean painopisteen uudelleen löytyminen raskauden jälkeen on tärkeää. Kasvaneen vatsan myötä kehon painopiste on muuttunut raskauden aikana melkoisesti. Synnytyksen jälkeen hiljalleen palautuvaa ryhtiä on hyvä tarkastella. Ryhdillä on suora yhteys kehon tasapainoon ja myöhemmin mahdollisiin niska- ja hartiajumeihin imetyksestä ja lapsen kantamisesta. Kiinnitä siis huomiota ryhtiisi. Tunnustellen löydä uudelleen kehollesi hyvä keskiasento.
  3. Jo 24 tunnin sisällä on hyvä aloittaa kevyesti tunnustelemaan lantionpohjan aktivaatiota eli lantionpohjan lihasten supistusta ylös kohti selkärankaa. Raskaus ja synnytys vaikuttavat lantionpohjaan heikentämällä niiden kykyä aktivoitua. Ei siis kannata säikähtää, jos et heti tunne alapäätäsi tai pysty välittämään lihaksille käskyjä. Ajatustyö ja erilaiset mielikuvat tukevat lihasten ja niiden hermotuksen palautumista. Hyvin ajateltu on siis puoliksi tehty.
  4. Välttämättä ensimmäisten 24 tunnin sisällä sinun ei pidä tehdä mitään. Kyse on siitä, mikä sinun kehossa tuntuu parhaalle. Suositeltavaa kehon palautumisen kannalta on kuitenkin nousta ylös ja kävellä synnytyslaitoksessa omaa kehoa kuunnellen. Kävely vähentää turvotusta ja saa kirjaimellisesti kehon liikkeelle. Vanha sananlasku "liike on lääke" toimii siis tässäkin yhteydessä – mutta maltillisesti.
  5. Progressiivisesti edeten lantionpohjan lihaksilla voit tehdä aktivointi ja rentoutusharjoitteita ensimmäisten 24 tunnin jälkeen päivittäin. Ennen lantionpohjan ja vatsalihasten palautumista sekä riittävää keskivartalon hallintaa, tulisi välttää sellaisia liikkeitä ja harjoitteita, jotka tuottavat kovaa painetta linea albaan eli suorien vatsalihasten väliseen jännesaumaan. ⁣⁣Tällaisia ovat muun muassa voimakkaat vartalon kierrot ja sivutaivutukset, vatsarutistukset ja lankut, raskaat ponnistukset sekä iskuttavat harjoitteet kuten hypyt ja juoksu.⁣⁣

Muista olla armollinen omalle kehollesi. Kuva: Katri Haavisto Photography
Muista olla armollinen omalle kehollesi. Kuva: Katri Haavisto Photography

Ensimmäisen päivän ja viikon aikana ei ole tarkoitus tehdä mitään suurta. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja antaa sen palautua rauhassa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ensimmäisten 24 tunnin aikana on hyvä lähteä aktivoimaan lantionpohjan lihaksia. Muistetaan siis kaiken keskellä pitää huolta myös omasta palautumisesta. Ei laiminlyödä sitä. 

Ollaan armollisia itsellemme ja kunnioitetaan omaa kehoa. Se on ainoa keho mikä meillä on! 

by Susanna (rv 39)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

5 vinkkiä, joiden avulla olen valmistellut kehoani synnytykseen

Vinkki: miten valmistautua tulevaan synnytyksen – bonuksena myös seksi alkaa tuntua paremmalta!

Synnytysvalmennus – ennaltaehkäisyä pelkotiloille ja traumoille!

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 | 

Tässä taidettiin nyt puhua lähinnä alatiesynnytyksestä? Itse sektion kokeneena en päässyt edes 24h:n sisällä ylös sängystä. Hengittäminenkin tuntui jo työläältä. Jos edes pienesti yritin liikahtaa, tuntui täysin siltä, kun koko vatsa olisi revennyt kahtia. Sellaista kipua en oo koskaan aiemmin tuntenut. Kotiin päästyä jouduin opettelemaan lähes jo kävelyn uudestaan. Tikit haavalla kiristi enkä saanut ryhtiä suoraksi. Mutta toki siis on ihana valmistautua kaikkeen ja miettiä myös palautumista :) Mutta on myös hyvä varautua siihen, ettei välttämättä kaikki mene "oppikirjojen mukaan". Mukavaa loppu odotusta! 

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Totta kai just noin. Itse asiassa hyvin harvoin asiat menee oppikirjan mukaan, joten oman kehon kuuntelu on erittäin tärkeää palautumisessa, ja siitä juuri kirjoitinkin. Kohdassa yksi puhutaan levosta ja ravinnosta, sopii myös sektion kokeneille. Kakkosessa kehon painopisteestä, joka on kaikille varmasti ajankohtainen, on synnytys ollut alateitse tai sektiolla. Toki se mihin aikaan näihin voi alkaa kiinnittää huomiota palaa tuohon oman kehon kuunteluun. Kolmosessa puhutaan lantonpohjan lihaksien aktivaatiosta ja mielikuvaharjoittelusta,  jonka voi myös tehdä vaikka olisi sektiosynnytys takana. Koska kyseessä siis miten saat hermotuksen takaisin pelaamaan ja sitä voi aluksi tehdä vain vaikka ajatuksen tasolla sängyssä maaten. Nelosessa painotettiin sitä, että välttämättä ei tarvitse tehdä mitään. Mutta myös, että kannattaa nousta ylös ja kävellä, JOS  se on mahdollista. Ja vitonen pätee sitten hieman myöhäisempään aikaan, kun palautuminen on lähtenyt käyntiin. :) Halusin siis nyt tuoda esille, että juurikin kaikilla on niin erilaiset tilanteet ja palautumisesta ei kannata ottaa liian suurta painetta. Tärkeintä on tosiaan itsensä kuuntelu ja armollisuus. :) <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

SusannaT
Liittynyt14.2.2019

Mielestäni jokainen kirjoittamasi vinkki on sopiva millaisen tahansa synnytyksen kokeneelle, juurikin omaa kehoa kuunnellen. Oma ensisynnytykseni meni pitkän kaavan mukaan: pari vrk säännöllisiä supistuksia, tunnin ponnistusvaihe parin pikku toimenpiteen saattelemana ja päälle hätäsektio. Silti allekirjoitan jokaisen vinkin hyödyllisyyden. Toipuminenkin on yksilöllistä ihan kuten synnytys - sektion jälkeen voi myös päästä varovasti liikkeelle seuraavana aamuna ja tehdä heti sen jälkeen kevyttä jumppaa, tähtäimenä haavan hyvinvointi ja lantionpohjan palautuminen. Esimerkiksi HUSin sairaaloissa näin ohjeistetaankin.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Voi niinpä. Mutta onneksi hei näiden asioiden kanssa ei ole koskaan liian myöhäistä. Aina voi lähteä tekemään ja aktivoimaan näitä lihaksia, ja tuloksia tulee varmasti. Näin minulle äitiysfysioterapeutit ovat vakuutelleet, joten kannattaa etsiä joku hyvä fyssari ja pistää paikat kuntoon. <3 Ja kiva, jos vinkkaat. Kyllä tämä on sellainen tieto, joka pitäisi tavoittaa kaikki synnyttäneet, koska tosiaan monet vaivat ovat hoidettavissa näiden lihasten avulla. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
3/10 | 

Hyviä vinkkejä. Tuo liikkeelle lähtö myös auttaa estämään veritulppia. Esikoisen syntymän jälkeen pyrin liikkumaan minkä pystyin, vaikka teki todella kipeää. En pystynyt istumaan kahteen viikkoon, edes renkaan kanssa. Seuraavien synnytysten jälkeen en ollut ihan noin kipeä. Huomasin myös raskauksien jälkeen, kun kehon painopiste muuttui, niin selkä kipeytyi. Jokainen synnytys on omanlaisensa, kuten myös siitä palautuminen ja hyvä vinkki on juuri tuo, että kuuntelee omaa kehoaan. Lepo, ruoka ja hyvä kivunlievitys synnytyksen jälkeen auttaa myös maidon nousuun sekä vaikuttaa positiivisesti imetykseen :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Synnytys on ainutkertainen elämäntapahtuma, johon valmistautuminen etukäteen – niin henkisesti kuin fyysisesti – on tärkeää.

Henkiseen valmistautumiseen liittyy vahvasti oman kehon kuuntelu ja kokonaisvaltaisen rentoutumisen opettelu. Fyysistä valmistautumista on muun muassa lantiota avaavien harjoitteiden tekeminen.

Minä myös synnyttäjänä -kampanjan myötä synnytyskokemuksista on nyt puhuttu aiempaa avoimemmin. Sosiaalinen media on myös avoimuudellaan vaikuttanut siihen, että me naiset olemme entistä tietoisempia synnytykseen liittyvistä riskeistä, mutta myös hyvistä synnytyskokemuksista. Samanaikaisesti meistä on tullut aktiivisempia, ja halu vaikuttaa omaan synnytyskokemukseen on jatkuvasti yleisempää. 

Miten voisin itse vaikuttaa omaan synnytyskokemukseeni ja tehdä siitä minulle paras mahdollinen?

Parasta mitä tässä kohtaa voimme tehdä, on pohtia asiaa oman toiminnan kautta. Miten itse voisin valmistella omaa kehoani kohti synnytystä? Voisinko jotenkin itse vaikuttaa omaan synnytyskokemukseeni tekemällä siitä minulle paras mahdollinen? Konsultoin äitiysfysioterapiaan erikoistuvaa fysioterapeuttia Johanna Tossavaista. Nyt kerron siis mitä ohjeita sain, ja miten itse olen konkreettisesti valmistautunut tulevaan koitokseen.

  1. Opettele tunnistamaan lantionpohjan lihakset. Lantionpohjan lihakset ovat tärkeimmät lihakset raskautta ja synnytystä ajatellen. Ne vaikuttavat koko keskivartalon hyvinvointiin ja ryhtiin. Tähän löydät konkreettisia ohjeita Johannan omasta instablogista: sormi- ja peilitesti tai mielikuvaharjoitteiden avulla toteutettava tunnistustesti.
  2. Opettele oikeaoppinen hengitystekniikka synnytystä ajatellen. Tarkoitus on löytää rauhoittava rytmi hengitykseen, joka synnytyksen ja supistusten alkaessa helpottaa selviytymään supistusten ja synnytyskivun yli. Kun kipua on paljon, hengityksen pidättäminen on luontainen reaktio. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Hengitystekniikkaa voi siis harjoitella. Itse olen soveltanut rentoutusvalmentajana opittuja menetelmiä sekä harjoitellut keholle luonnollisen ja taloudellisimman tavan hengittää.
  3. Opettele rentouttamaan mielesi. Rentoutuminen on yksi tärkeä osa synnytykseen valmistautumista. Olen viimeisten viikkojen aikana keskittynyt tähän erityisesti. Voit yksinkertaisimmillaan hakea youtubesta sinulle sopivia rentoutusharjoituksia, ja tehdä niitä. Voit käyttää apunasi myös musiikkia. Tuttu musiikki, jonka avulla olet harjoitellut rentoutumista jo raskaana ollessa voi helpottaa myös synnytyksessä rentoutumista. Rentoutumisessa tärkeintä on löytää mielentila, jossa voit vapaasti antaa mieltä painavien asioiden mennä. Tärkeintä on keskittyä hengitykseen ja vain olla.  
  4. Opettele, miten rentoutat lantionpohjan lihakset synnytyksessä eri ponnistusasennoissa. Ajattele rentoutta lantioon, välilihaan, lonkkiin, reisiin, pohkeisiin ja varpaisiin. Kiinnitä huomio ovatko kämmenesi avoinna, leukasi rento sekä otsa ja kulmat sileinä. Yksinkertaisimmillaan rentouttamalla kasvojen lihaksia ja leukaperät, lantionpohja rentoutuu automaattisesti.
  5. Ota lantiota avaavat liikkuvuusharjoitteet osaksi arkea ennen synnytystä. Luota itseesi ja kehoosi.⁣ On tärkeä muistaa, että naisen keho on luotu synnytystä varten. Ennen synnytystä on kuitenkin hyvä avata lantiota muutaman liikkeen avulla. Voit tehdä harjoitteita missä ja milloin vain, vaikka päivittäin.

Lantiota avaavat liikkuvuusharjoitteet: 

Kaikki kuvat on otettu yhdessä fysioterapeutti Johannan kanssa.

1. Lantiota avaavat keinuttelut pallolla. Keinuta lantiota rennosti eteen-taakse, sivulta-sivulle tai tee salmiakkikuviota, ympyrää, kahdeksikkoa.

Lantio taakse..
Lantio taakse..
.. ja eteen (teen tässä lantion pyöristystä eteen, vaikka selkä näyttääkin ihan suoralta vatsan vuoksi)
.. ja eteen (teen tässä lantion pyöristystä eteen, vaikka selkä näyttääkin ihan suoralta vatsan vuoksi)

2. Lonkan avaukset jumppapallolla.

Lähtöasento
Lähtöasento
Paino siirretään vuorotellen puolelta toiselle. Lonkka venyy hellästi.
Paino siirretään vuorotellen puolelta toiselle. Lonkka venyy hellästi.

3. Lonkan sisäkierto- ja ulkokierto puoli-istuvassa asennossa.

Lähtöasento
Lähtöasento
Hitaasti hengityksen mukana ensiksi toiselle puolelle..
Hitaasti hengityksen mukana ensiksi toiselle puolelle..
-- ja sitten toiselle. Tärkeää pitää molemmat pakarat kiinni lattiassa.
-- ja sitten toiselle. Tärkeää pitää molemmat pakarat kiinni lattiassa.

4. Lantion avaus syväkyykyssä.

Syväkyykky
Syväkyykky
Ja avaus työntämällä polvia kyynärpäillä.
Ja avaus työntämällä polvia kyynärpäillä.

Näitä harjoitteita voi siis tehdä päivittäin. Liiikkeet tekee ihan super hyvää – vetreyttää ja tekee oloa vähemmän tukalaksi vatsan kanssa. Tärkeintä on saada lantio liikkuvaksi ja auki synnytystä varten.

Kaupanpäälliseksi saat myös paremman olon!

by Susanna (rv 38)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vinkki: Miten valmistautua tulevaan synnytykseen? – bonuksena myös seksi alkaa tuntua paremmalta

Synnytysvalmennus – ennaltaehkäisyä pelkotiloille ja traumoille!

Mitä pakata sairaalakassiin?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Synnytysvalmennus tulisi olla synnyttäjälle kokemus, joka tukee jokaista perhettä yksilöllisesti. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat tukitoimet, sillä oikeanlainen valmistautuminen on ensisijaisen tärkeää niin tulevan äidin, isän kuin syntyvän lapsenkin kannalta. Valmentautumisella voi ennaltaehkäistä niin pelkotiloja kuin myös traumoja.

Synnytysvalmennusten taso vaihtelee kaupungeittain todella suurestikin. Turussa synnytysvalmennusta tarjotaan kolmessa osassa. Tarjolla on perhevalmennusiltoja ensisynnyttäjille. Siellä eri asiantuntijat käyvät kertomassa ryhmälle ensisynnyttäjiä synnytykseen liittyviä asioita. Nämä illat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Tämän lisäksi on olemassa verkossa toimiva sähköinen perhevalmennus, josta voi hakea itse tietoa synnytykseen liittyen. Ja kirsikkana kakun päällä on vierailu synnytysosastolle. Tässä siis kaikki.

Miksi näitä kunnallisia toimia kutsutaan valmennuksiksi, koska ne eivät selvästikään sitä ole?

Itse valmentajana kummastelen suuresti sitä, miksi näitä toimia kutsutaan valmennuksiksi, koska eiväthän ne ole sitä. Ne ovat ennemminkin tiedotusiltoja, seminaareja, tutustumisiltoja ja materiaalipankkeja. Valmennus tarkoittaa henkilökohtaisten haasteiden kartoittamista, tavoitteiden asettamista, suunnitelman tekoa ja tukea sekä kannustamista. Missään näissä toimissa ei päde tuo valmennuksen määritelmä. 

Synnytysvalmennus tulisi olla henkilökohtaisempaa. Kuva: Elisa Honkasalo
Synnytysvalmennus tulisi olla henkilökohtaisempaa. Kuva: Elisa Honkasalo

Miten voisi valmistella oman mielensä ja kehonsa tapahtumaan, jossa voi tapahtua mitä tahansa?

Tammikuussa ystäväni kertoi omasta esikoiseensa liittyvästä traumaattisesta synnytyskokemuksesta. Olin jo ennen sitä kuullut erilaisia kauhutarinoita synnytykseen liittyen, mutta kenelläkään ei oikein ollut työkaluja kertoa, mitä olisi voinut tehdä toisin. Miten voisi valmistella oman mielensä ja kehonsa tapahtumaan, jossa voi tapahtua mitä tahansa? Ystäväni suositteli ottamaan henkilökohtaisen synnytysvalmennuksen. Hän oli toisen lapsen kohdalla käynyt tämän valmennuksen ja kertoi, että synnytyskokemus oli ollut täysin päinvastainen kuin edeltäjänsä. Ja tämä kaikki vain siksi, koska valmennuksessa sinut valmistellaan yhdessä puolison kanssa tuohon kokemukseen, jossa voi tulla vastaan yllättäviäkin asioita. Ystävä suositteli minulle Turussa Kätilön Koti nimistä yksityistä synnytysvalmennusta. Näiden kokemusten ja tiedon jälkeen en voinut muuta kuin varata ajan tähän valmennukseen. Aloitimme valmennuksen viime viikolla. Nyt haluan jakaa kokemuksiani teille.

Ensimmäinen valmennuskerta osoittautui niin onnistuneeksi, että myös mieheni oli vakuuttunut valmennuksen tarpeellisuudesta. 

Synnytysvalmennus on jaettu neljään eri kertaan. Valmennuskertoja tulee olemaan kolme ennen synnytystä ja yksi synnytyksen jälkeen. Tämä palvelu ei ole hinnalla pilattu, sillä se kustantaa vain 195€ yhteensä kaikki nuo neljä kertaa. Jokainen valmennuskerta kestää kaksi tuntia. Eli saamme kahdeksan tuntia henkilökohtaista valmennusta meidän omiin tarpeisiimme. Meitä valmentaa Anna niminen kätilö, joka on erittäin pätevä ja ammattitaitoinen. Käymme valmennuksessa yhdessä mieheni kanssa. Mieheni oli aluksi todella skeptinen tällaista valmennusta kohtaan. Ensimmäinen kerta kuitenkin osoittautui niin onnistuneeksi, että myös mieheni oli vakuuttunut valmennuksen tarpeellisuudesta. 

Ensimmäinen valmennuskerta oli niin onnistunut, että myös mieheni koki valmennuksen tarpeelliseksi. Kuva: Elisa Honkasalo
Ensimmäinen valmennuskerta oli niin onnistunut, että myös mieheni koki valmennuksen tarpeelliseksi. Kuva: Elisa Honkasalo

Miksi synnytysvalmennus on erittäin tärkeä? 

Tiedät kuinka paljon tahansa synnyttämisestä, on aina hyvä istua alas yhdessä puolison kanssa ja käydä tulevaa tapahtumaa läpi. Itse tiedän todella vähän synnyttämisestä, mutta vielä vähemmän mieheni siitä tietää. Olemme molemmat aivan uudessa tilanteessa. Usein myös tuleva isä voi kokea ulkopuolisuutta synnytykseen liittyen, ja hänen on ehkä vaikea itse löytää sopiva rooli synnytyssalissa. Valmennuksessa käydään molempien osapuolten rooleja hyvin tarkasti läpi. Kätilö kertoo hyvin konkreettisesti, mitä voimme vaatia, ja millaisella asenteella synnytykseen kannattaa valmistautua. 

Ensisynnyttäjille kaikki on uutta, jolloin tulevaa tulisi käydä yhdessä puolison kanssa läpi.

Kohdun anatomia ja supistukset

Valmennuksessa kätilö selittää kohdun ja siihen liittyvien lihasten toimintaa hyvin konkreettisesti, jotta me ymmärrämme mitkä asiat ovat lihasten toiminnan kannalta tärkeitä. Kätilö osasi loistavasti selittää, mistä tiedämme, että synnytys on käynnistymässä. Kävimme läpi lapsiveden ja supistusten merkityksen. Supistukset ovat ne, jotka kertovat meille synnytyksen tilanteesta. Kohtulihaksen supistuksia ohjailee kahdenlaiset lihakset. Toiset ovat tahdosta riippumattomia ja toiset taas tahdonalaisia. Tahdonalaisten lihasten kannalta on erittäin tärkeää, että synnyttäjä pystyy rauhoittamaan omaa mieltänsä – tapahtuu synnytyssalissa sitten mitä tahansa. Jokainen ärsyke voi aiheuttaa kehossa adrenaliinin nousua, jolloin tahdonalaiset lihakset pysäyttävät kohdunkaulan aukeamista. Naisen keho on ohjelmoitu niin, että synnytys ei voi tapahtua "vaaratilanteessa", vaan synnyttäjän tulee tuntea olonsa turvalliseksi, jotta synnytys voi käynnistyä. 

Lepoa on aina enemmän kuin työtä, joten levon aikana tärkeintä on palautua ja valmistautua tulevaan supistukseen.

Kätilö selitti loistavasti myös sen kuinka hormonit tarkoittavat tässä kohtaa tunteita. Vaikuttamalla omaan tunnetilaan vaikutamme myös hormoneihin, jotka puolestaan taas vaikuttavat lihaksiston toimintaan. Kävimme läpi supistusten kestoja ja sitä miltä ne tuntuvat. Mielestäni on huojentavaa kuulla, että supistukset kestävät vain yhden minuutin kerrallaan, jonka jälkeen on aina lepovaihe, joka kestää muutamasta minuutista tunteihin. Urheilijana tämä on helppo käsittää, että lepoa on enemmän kuin työtä, joten levon aikana tärkeintä on palautua ja valmistautua tulevaan supistukseen.

Synnytysvalmennus on erittäin tärkeä erityisesti ensisynnyttäjille. Kuva: Elisa Honkasalo
Synnytysvalmennus on erittäin tärkeä erityisesti ensisynnyttäjille. Kuva: Elisa Honkasalo

Tulevan isän rooli on erittäin tärkeä synnytyksessä!

Oli vapauttavaa, kun kätilö avasi meille tarkasti meidän rooleja synnytyksessä. Minun tärkein tehtävä on pitää mieli rauhallisena ja hengittää. Naisen keho on luotu synnyttämään. Keho osaa itse toimia niin, että tietoisesti meidän ei tarvitse tehdä synnytyksen etenemisen eteen muuta kuin pitää keho rentona ja luottaa siihen. Mieheni tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että kehooni virtaa oksitosiini hormonia ja minun oloni on turvallinen. Mieheni tehtävänä on myös muistuttaa vessassa käynnistä ja syömisestä, jotta kehossani ei olisi turhia jännitystiloja. Väkisin ei kannata syödä, mutta aina voi jotain pientä yrittää saada syötyä. Mieheni tehtävä on myös tarkkailla minun eleitä ja auttaa tarvittaessa esimerkiksi hieronnalla tai silittelemällä. Oli myös tärkeää käydä se läpi, että aina ei ole hyvä hetki silittää, ja sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Tärkeintä on kuunnella ja yrittää tulkita tulevaa äitiä. Välillä voi tulla itkukin, eikä se ole välttämättä merkki siitä, että asiat olisivat huonosti. 

Äidin tärkein tehtävä on pitää mieli rauhallisena ja hengittää! Puolison tehtävä on edesauttaa oksitosiinin tuotanto äidin kehossa.

Valmennuksessa kävimme myös läpi sitä, että vieraanvaraisuus kannattaa jättää synnytyssalin ulkopuolelle. Synnytyssalissa emme ole vieraana, vaan siellä henkilökunta on juuri meitä varten. Meillä on oikeus ja velvollisuus vaatia sekä kertoa mitä tarpeita meillä on. Mieheni on siinä tärkeimmässä roolissa pitämässä tästä puolesta huolta. 

Tulevan isän rooli on tärkeä synnytyksessä. Kuva: Elisa Honkasalo
Tulevan isän rooli on tärkeä synnytyksessä. Kuva: Elisa Honkasalo

Valmennus on niin kattava, että voisin kirjoittaa aiheesta vaikka kuinka paljon. Tulen jakamaan kokemuksiani jokaisen valmennuskerran jälkeen, jolloin pysytte hyvin mukana mitä olemme siellä oppineet. 

Oman mielen valmistaminen tulevaan on erittäin suotavaa. Mielestäni tärkeintä valmennuksessa on ymmärtää se, että olemme mieheni kanssa yhdessä tässä projektissa. En mitenkään selviäisi ilman miestäni, ja hänen on tärkeää kuulla nämä asiat ammattilaisen suusta.

Minulle tärkeintä on ymmärtää asiat ja sen jälkeen saan rakennettua rauhan omaan mieleeni. Uskon, että ilman tätä valmennusta, emme olisi valmiita tulevaan.

Nyt voin luottaa, että tulemme sitä varmasti olemaan muutaman kuukauden kuluttua!

by Susanna (rv 30)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Asiantuntija: "Pelkodiagnoosi ei saa olla ainoa väylä kunnolliseen synnytysvalmennukseen"

Kokemukseni 4D-ultraäänitutkimuksesta – 5 syytä miksi siihen kannattaa satsata

Millaisia raskausoireita minulla on ollut? – pahoinvointia, närästystä ja liitoskipuja

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019