Kirjoitukset avainsanalla lapsettomuus

Tunnetko sinä ihmisen, joka kääntää usein ympärillä tapahtuvat tapahtumat liittymään omaan itseensä? Tällainen ihminen kadehtii muita heidän saavutuksistaan, ja kokee, että hänen olisi kuulunut saada kokea nuo kokemukset – ei hänen ystävänsä. Näille ihmisille muiden onni on uhka, ja he näkevät elämän epäreiluna.

Lapsettomuus on tänä päivänä iso haaste monien pariskuntien arjessa. Sitä on enemmän kuin osaisimme ehkä edes kuvitella. Tällä viikolla vietetään Simpukka-viikkoa eli lapsettomien viikkoa. Viikko muistuttaa meitä siitä, millaisten haasteiden kanssa osa meistä painii. Yhä useammat kamppailevat sen tosiasian kanssa, että raskaaksi tuleminen ei ole itsestäänselvyys. Raskaaksi tuleminen voi vaatia kenties hyvin rankkojakin hoitoja. On myös ihmisiä, jotka eivät voi koskaan saada biologisia lapsia. 

Lapsettomuus on yhä yleisempää tänä päivänä. Kuva: Elisa Honkasalo
Lapsettomuus on yhä yleisempää tänä päivänä. Kuva: Elisa Honkasalo

Lapsettomuus on aina hyvin raskasta henkilölle, joka haluaisi palavasti saada lapsen!

Lapsettomuus on aina hyvin raskasta henkilölle, joka haluaisi palavasti tulla raskaaksi. Se ei ole koskaan helppoa. Kipua tai kärsimystä ei mielestäni voi koskaan verrata toisiinsa. On henkilö sitten käynyt hoidot läpi tai ei – on hänellä oikeus kokea kaikkia tunteita, eikä niitä tulisi vähätellä. Tietämättömyys ja odottaminen on tuskaista, on taustat sitten millaiset tahansa. Samainen tuska on myös heillä, jotka ovat sellaisessa parisuhteessa, jossa toinen osapuoli ei halua vielä lasta, vaikka toisella sisäinen kello jo tikittäisi kiivaasti. 

Minun pointti tässä on se, että kenenkään pahaa oloa ei voi oikeastaan verrata toisiinsa. Kaikkien näiden edellä mainittujen tunnetilat voivat olla ihan yhtä tukalat, ja heitä pitää pystyä ymmärtämään. Itse koen ainakin, että olen hyvin pahoillani jokaisen puolesta, joka lapsettomuudesta kärsii. En toivoisi sitä kenellekään, sillä olotila on todella tukala.

Tunteita ei voi verrata toisiinsa. Kuva: Elisa Honkasalo
Tunteita ei voi verrata toisiinsa. Kuva: Elisa Honkasalo

Kärsimys ja tuska usein aiheuttaa kateutta ja katkeruutta muita kohtaan. Erityisesti lapsettomien kohdalla olen kohdannut todella ikävääkin kritisointia. Tuntuu kuin jokaisen pitäisi todistella, että on kärsinyt enemmän kuin toinen. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että useimmat meistä kohtaavat elämässään haasteita ja kipeitä aiheita. Harva voi täysin niiltä välttyä. En siis koskaan lähtisi kilpailemaan, kuka on kärsinyt enemmän ja kuka vähemmän. 

Koskaan ei pitäisi joutua kilpailemaan siitä, kuka on kärsinyt enemmän ja kuka vähemmän.

Lapsettomuudessa olen saanut kokea kolikon molemmat puolet ja sen vuoksi koen, että kummaltakin puolelta vaaditaan ymmärrystä toisen tilanteeseen. Itse olen kokenut lapsettomien kommentoinnin ja syyllistämisen välillä melko hyökkäävänä.

Onneksi olen saanut kokea asian myös toisin. Minun lähellä on eräs henkilö, joka ei ole koskaan saanut lasta ja olen siitä todella pahoillani. Ihailen kuitenkin hänen asennettaan, sillä hän pystyy todella olemaan onnellinen muiden puolesta, joilla lapsia on. Hän elää lähellä meidän perhettä ja on ollut minulle kuin toinen äiti. Hän on loistava esimerkki siitä, että se mitä toisilla on, ei ole häneltä pois. 

Hän on loistava esimerkki siitä, että se mitä toisilla on, ei ole häneltä pois!

Lapsettomat kokevat usein katkeruutta ja kateutta. Kuva: Elisa Honkasalo
Lapsettomat kokevat usein katkeruutta ja kateutta. Kuva: Elisa Honkasalo

Muistan vahvasti sen millaisia katkeruuden tunteita monet lapsettomat kokevat siinä kohtaa, kun itse ei saa sitä mitä haluaa. Siinä näkee kaiken epäreiluna ja kokee, että se mitä muut saavuttavat elämässään olisi itseltä pois. Itse en kuitenkaan ole koskaan halunnut katkeroitua. Muistutan jatkuvasti itselleni, että ne asiat jotka tapahtuvat minun elämässä, kuuluvat tapahtua. En missään kohtaa haluaisi vaihtaa omaa elämääni kenenkään toiseen. 

En missään vaiheessa ole halunnut vaihtaa omaa elämääni kenenkään toiseen!

En myöskään halua rinnastaa omaa elämääni jonkun toisen elämään niin, että kokisin jotenkin epäoikeudenmukaiseksi toisten tapahtumat ja kokemukset. Maailmaan mahtuu niin paljon hyvää kuin on ihmisiäkin. Luotan siihen, että minun elämäni kohokohdat tapahtuvat silloin kun niiden aika on.

Elämässä tärkeä taito on osata aidosti olla onnellinen toisten puolesta. On tärkeää nauttia muiden kanssa heidän onnistumisista. Ja tätä taitoa toivon meille kaikille enemmän!

Elämässä tärkeää olisi oppia olemaan aidosti onnellinen muiden puolesta!

Olisi tärkeää oppia olemaan onnellinen muiden puolesta. Kuva: Elisa Honkasalo
Olisi tärkeää oppia olemaan onnellinen muiden puolesta. Kuva: Elisa Honkasalo

 

Jos ympärilläsi on kateellisia tai katkeria ihmisiä, kannattaa suojella itseään heiltä. Kateus ja katkeruus ovat todella myrkyllisiä, ja ne saavat ihmiset välillä toimimaan inhottavalla tavalla.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sinä olet ansainnut onnesi! 

by Susanna (rv 35)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Miksi lapsettomuudesta on vaikea puhua? – vaietut tunteet julki!

Minun vaunuvalintani on Cybex Priam 2019 – käytännöllisyys, laadukkuus ja design

Kasvaako vatsassani tyttö vai poka?

Instagramissa on menossa ARVONTA! Osallistu ja VOITA 4h kotisiivous itsellesi.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

💥ARVONTA!!💥Tänä vuonna kevätsiivouksen hoitavat ammattilaiset!💥Yhteistyössä @kotipuhtaaksi kanssa arvon yhden 4h siivouslahjakortin (arvo n. 198€) 😘 .. .. Yksi ajanhallinnan tärkeimpiä taitoja on delegoida arjen askareita. 💥🔥Tänä keväänä ikkunat meillä pesee ammattilaiset. Samalla itse saan aikaa pitää huolta itsestäni ja keskittyä pian koittavaan synnytykseen. 🔥💛 Kuka muu ottaisi mielellään Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun siivousalan yrityksen ammattilaiset hoitamaan siivouksen puolestaan?☀️💛 Olisiko tämä apu, jota olet pitkään toivonut? 💛☀️ Lahjakortti tulee käyttää Koti Puhtaaksi Oy:n toimialueella: Pirkanmaa, Pääkaupunkiseutu ja Turku. Lahjakortti on loistava lahja ystävälle tai itselle. Parhaille vain parasta! 💯💕 Tsemppiä kaikille arvontaan! 💛 Alla ohjeet osallistumiseen: . . . 1. Seuraa @kotipuhtaaksi sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy keskiviikkona 22.5 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #kotipuhtaaksi #vuodentyönantaja #suomenparastyöpaikka #pirkanmaa #pääkaupunkiseutu #turku #kevätsiivous #kesä2019 #putipuhtaaksi #kotisiivous #arjenhelpotus #ajanhallinta #hyvinvointi 📸: @elisaerikaaa 💕

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 | 

Eikö ystävän kuulu myös ymmärtää toisen surua eli lapsettomuutta ja olla hieromatta omaa onneaan toisen naamaan? Se, että on raskaana tai perheellinen ei valitettavasti tee ihmisestä tai hänen tunteistaan yhtään muita ihmisiä tärkeämpää. Lisäksi lapsen tekeminen on yleensä kahden ihmisen päätös ja jos se ei muita kiinnosta, niin turha siitä on pahastua.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Totta kai. Ja kun olen itse kokenut lapsettomuutta, pystyn myös siinä oikein hyvin ymmärtämään toista. Eikä kyse ole onnen hieromista toisen naamaan. :) Tuskin sitä tekisin ystävälleni. Hämmennyin ehkä hiukan tästä kommentista. Todella  erikoinen tähän kohtaan. :) Mutta kiitos silti siitä :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Napu
2/6 | 

Hei.

Luin tekstisi. Siinä on paljon hyvää ja järkevää sanomaa, mutta lopussa sanot, miten olet huomannut että ympärilläsi kaikki eivät ole onnellisia puolestasi ja olet huomannut kateutta. Kertoisitko, miten tämä ilmenee? Lopulta jopa mietit, että kannattaako tällaisen ihmisen kanssa olla enää ystävä. En tietenkään tiedä, millaisesta tilanteesta on ollut kyse, mutta jos ympärilläsi joku todella kärsii lapsettomuudesta, niin se voi olla niin paha paikka, että ei tee mieli järjestää maailman upeimpia baby showereita ja katsella niitä neuvolakortin merkintöjä. Mutta ystäväsi tuskin on kateellinen sinulle. Hän on surullinen omasta tilanteestaan. Kaksi täysin eri asiaa.

Kerron tämän sillä kokemuksella, että olemme yrittäneet saada lapsia jo vuosia, monin eri keinoin. Tänä aikana valehtelematta jokainen ystäväni on saanut 1-3 lasta. En ole koskaan tuntenut vihaa tai kateutta heitä kohtaan, mutta en ole aina pystynyt olemaan iloinenkaan. He ovat ymmärtäneet tilannettani hyvin, eikä lapsettomuus tai lapsien saaminen ole vaikuttanut ystävyyteen. Tarvitaan vain keskustelua ja ymmärrystä.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ymmärrän tuon, mutta omalla kohdallani kyse on henkilöstä, joka on halunnut deletoida minut täysin hänen elämästään. Joka taas osoittautuu minulle sillä, että jään ulkopuolelle ystäviemme yhteisistä asioista. Mutta en tätä asiaa valitettavasti halua sen enempää avata.  

Minullakin on omat kokemukset lapsettomuudesta ja ympärilläni on lapsettomuutta, mutta en kenenkään muun kohdalla ole kohdannut tällaista käytöstä. Sen vuoksi tämä pohdinta tähän loppuun, koska kummastelen sitä suuresti. Se on inhottavaa käytöstä, vaikka olen asian ottanut puheeksi, ja yrittänyt keskustella ja ymmärtää. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
3/6 | 

Jätin tämän postauksen ensimmäisen kommentin ja yritin sillä vaan kertoa yhden näkökulman . Mutta en selvästi onnistunut, koska koit kommenttini hämmentävänä ja erikoisena. :) Ainoa syy, jonka keksin ystäväsi kateudelle tai katkeruudelle on tahaton lapsettomuus ja siinä tilanteessa ymmärrän täysin, että hän ei jaksa juhlia raskauttasi. Itse kuuntelin kärsivällisesti odotuksen onnea hehkuvan tulevan äidin vauvajuttuja ja vielä syntymättömän lapsen lapsuuden suunnittelua koulun aloittamiseen saakka ja vielä siitäkin eteenpäin. Voin sanoa, että on hieman raskasta (tahattomasti) lapsettomalle ihmiselle. Vaikka koin sen raskaaksi ja en olisi jaksanut sitä hehkutusta, niin se ei silti tarkoita, että en olisi ollut onnellinen hänen puolestaan. Olisin vaan ollut kiitollinen, jos oltaisiin voitu keskustella välillä jostain muustakin. Että se, jota pidät kateutena tai katkeruutena saattaa olla surua tai kyllästyneisyyttä. Syntymätön/syntynyt lapsi on vanhempiensa elämän keskipiste, mutta ei muiden. :)

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ymmärrän toki tuon pointtisi, mutta kirjoitit aikaisemmassa kommentissa, että hieroisin onnea hänen naamalleen. Ystävyyshän on sitä, että puolin ja toisin kuunnellaan toista. Kurjaa, että automaattisesti ajattelet, että tässäkin tilanteessa minä vain paasaisin omista asioista. Sillä tilannehan on se, että koska olen itse myös kokenut lapsettomuutta, olen usein ystävissämme se, joka tukee myös heitä, jotka sitä kokevat. Ja vaikka itse olen nyt raskaana, en tuo sitä jatkuvasti esille vaan tuen myös heitä, joilla on vaikeaa. Ja olen tätä tehnyt myös tämän ystävän kohdalla, joka nyt kuitenkin päätyi alkaa eristää minua yhteisistä jutuista. 

Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä ja olisin toivonut, että ensimmäisen kommentin olisit kirjoittanut yhtä rakentavasti. 

Me puhutaan kuitenkin ilmiöstä, josta me molemmat tiedämme ja olemme varmasti itsekin kokeneet jonkinlaista kateutta. Miksi se on siis niin vaikea hyväksyä? Miksi sitä pitää kieltää? Ja miksi huono käytös hyväksytään? Itseltäni en olisi hyväksynyt tuollaista käytöstä silloin kun ympärilläni tuli vauvauutisia ja itse taistelin omien demonien kanssa lapsettomuuden saralla. Minut on kasvatettu ottamaan muut kunnioittavasti huomioon tilanteessa kuin tilanteessa. Ja sitä toivon jokaiselle lisää. Ymmärrän tuon tuskan ja surun. Mutta se ei oikeuta alkaa syrjimään yhtä ihmistä yhteisistä asioista. Jäisi sitten mielummin vaikka itse pois, sen sijaan, että järjestää tapahtumia ja tahallisesti haluaa aiheuttaa ulkopuolisuutta. Aivan kuin raskaus olisi tila, jota kenenkään ei kannattaisi hankkia jos haluaa jatkossa nähdä ystäviään porukalla. Toivottavasti nyt sait pointistani kiinni. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huh! Nyt pääsemme erittäin mehevän aiheen äärelle. He, jotka tämän ovat kokeneet tietävät, ja tsemppiä heille, joilla se on vielä edessä. Vauvakuume – tuo orastava tunne – voi nousta useaan kertaan elämässä, mutta on myös ihmisiä, joille se ei nouse koskaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi perustaa perhettä. Vauvakuume ei ole ainoa tai oikea merkki kaipuusta saada lapsia.  

Tunne on todennäköisesti ihmiseen sisäänrakennettu, sillä lisääntyminen on ihmislajin selviytymisen kannalta välttämätöntä.

Olen joskus lukenut, että joidenkin tutkijoiden mukaan tunne on todennäköisesti ihmiseen sisäänrakennettu, sillä lisääntymine on ihmislajin selviytymisen kannalta välttämätöntä. Tunne ei ole siis keksitty tai tekosyy vauvojen hankkimiselle. Se on täyttä totta. Jokainen kuitenkin päättää itse, kuinka paljon antaa tunteen ohjata omaa elämää. On myös naisia, jotka ovat päättäneet, etteivät halua lapsia. Esimerkiksi minun ystäväni on kertonut, että vauvakuumeen iskiessä hän vain odottaa kuumeen menevän ohi ja näin hän unohtaa asian.

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Ketkä kokevat vauvakuumetta?

Toisille vauvakuume tulee tiettyjen muodollisten tapahtumien myötä, kuten naimisiin menon jälkeen tai sitten kun on vakinaistunut työelämässä. Toisille taas kuume voi nousta juuri silloin kun sitä vähiten osaa odottaa. Itselläni kuume tuli varoittamatta ja täysin yllättäen. Vauvakuume voi olla myös kroonista, jolloin kuumeilu jatkuu, vaikka on jo lapsia.

Vauvakuume voi olla myös kroonista, eli kuumeilu jatkuu vaikka on jo lapsia.

Myös miehet voivat kokea vauvakuumetta. Eikö olekin mielenkiintoista? Vauvakuumeen arvioiminen on aina erittäin tärkeää. Osa meistä ihmisistä elää enemmän tunne- kuin järkiperäisesti. Jos olet persoona, joka tekee päätöksiä pääosin tunne edellä, voi vauvakuume todella vaikuttaa sinun päätösten tekoon suurestikin. 

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Onko vauvakuume tyhjyydentunteen täyttämistä?

Kun minulla alkoi vauvakuume, koin suurta tyhjyydentunnetta. Koin, ettei mikään muu maailmassa voisi auttaa tämän tyhjyyden täyttämiseen. Koin tästä huonoa omaatuntoa, sillä minulla on erittäin hyvä parisuhde, ja muutenkin elämässä kaikki asiat tosi hyvin.

Yhtäkkiä mikään ei vain tuntunut enää miltään!

Koen, että vauvakuume aiheutti tuon tyhjyydentunteen kuin tyhjästä. En ollut tuntenut sitä aikaisemmin. Yhtäkkiä mikään ei vain tuntunut enää miltään. Vanhat asiat eivät tuoneet tyydytystä. Treenaaminen ei enää tuntunut samalta kuin ennen. Olin matkustellut paljon, mutta se ei myöskään enää tuntunut merkitykselliseltä. En halunnut enää olla vapaa tekemään mitä itse halusin. Koin, että oli aika saada jotain suurempaa merkitystä elämälleni. Koin olevani valmis elämään vähemmän itsekkäämpää elämää ja alkaa rakentaa elämää jollekin toiselle. Tämä tuskainen vaihe kesti reilu kaksi vuotta. 

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Vauvakuume voi aiheuttaa suurta katkeruutta ja myös kateutta, jos oma elämäntilanne ja kuumeilu eivät kohtaa. Ristiriita järjen ja tunteen välillä voi olla suuri, jolloin se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin elämään suuresti. Maailma pysähtyy ja vauvakuume täyttää koko mielen.

Vauvakuume on asia, josta tulisi saada puhua avoimesti. Aina se ei tule hyvään hetkeen, ja silloin vauvakuumeilijaa ei voi myöskään syyllistää tai pakottaa tuntemaan toisin. Toisinaan se tulee juuri oikealla hetkellä. Silloin kannattaa nauttia tunteesta ja kaikesta tulevasta. Lapsen saaminen on todellinen lahja!

 

Tsemppiä kaikille vauvakuumeilijoille! 

Muista, että et ole tunteidesi kanssa koskaan yksin. 

by Susanna (rv 27)

 

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Vauvakuume – miten tuon tunteen voi sammuttaa?

Pelkäsinkö fitnessurheilun vaikuttaneen lapsettomuuteen?

Supersuorittajasta fiilisliikkujaksi – Miten minun treenaaminen on muuttunut viime vuosien aikana?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Fitnessurheilua pidetään rankkana kilpaurheilulajina naisen hormonitoiminnan kannalta. Sen vuoksi siihen osittain varmasti kuuluu yhtenä osana pelko terveellisen rajan ylittämisestä. Kun kilpailin lajissa, muistan useasti pohtineeni yhtä suurta kysymystä; voinko ennalta tietää, etten ole pilannut mahdollisuuksiani tulla raskaaksi?

Miten olisin ennalta voinut tietää, etten ole pilannut mahdollisuuksiani tulla raskaaksi?

Tiesin osittain riskit hormonitoiminnan sekoittamiselle. Olin kuitenkin hyvin luottavainen, sillä itselläni esimerkiksi kuukautiset eivät häiriintyneet ensimmäisistä kilpailudieeteistä. Minulla on myös aina ollut erittäin osaavat valmentajat. En koskaan kokenut kärsiväni tai jääväni mistään paitsi. Kehoni ei ollut rääkillä niin kuin monet muut fitnessurheilijat ovat kertoneet

Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move
Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move

Kaikkein rankin vaihe keholle on varmasti kilpailudieetti. Minun kohdallani tämä tarkoitti yleensä noin 8-10 viikon jaksoa ennen kilpailuja. Sitä voi kuitenkin tehdä hyvin monin tavoin. Minun kohdallani dieetit eivät koskaan olleet kovinkaan rajuja, ja ne onnistuivat melko helposti. Tarkoitan siis sitä, että minun vartaloni oli sen tyylinen, että pienetkin muutokset tekivät toivottuja tuloksia. Eli rasva alkoi helposti palamaan ja lihakset tulivat esille. Emme joutuneet koskaan tekemään mitään kikkailuja, kuten hiilihydraattien pois jättämistä, tai esimerkiksi en koskaan kokenut suurta nälkää.

Olin reilu kolmen vuoden ajan erittäin tarkalla ruokavaliolla. Punnitsin kaiken ja elin ohjeiden mukaan 100%:sesti.

Luulen, että osittain tähän vaikutti se, että olin reilu kolmen vuoden ajan erittäin tarkalla ruokavaliolla. Punnitsin KAIKEN ja elin ohjeiden mukaan pillkun tarkasti. Tämä oli varmasti yksi syy, miksi pienetkin muutokset aiheuttivat heti hyviä ja toivottuja muutoksia. Minun kohdallani rasvaprosentti kilpailukunnossa oli melko alhainen, jopa alle 10. Kaikilla bikini fitness lajissa se ei ole noin alhainen. Minun kohdallani oma kuntoni vain meni usein niin tiukaksi, että rasvaprosentti tippui melko helposti. Bikini fitness lajissa ei siis ole mitään väliä rasvaprosentilla. Sillä ei kilpailla. Mutta tuo on hyvä mittari kertomaan siitä, millaisessa kunnossa itse olen ollut kilpailuissa. Kilpailudieetti on aika pitkälti ruokavalion muokkaamista, ja sen vuoksi dieetin noudattaminen oli minulle todella helppoa. 

Minun kohdallani rasvaprosentti kilpailukunnossa oli melko alhainen, jopa alle 10.
Minun kohdallani rasvaprosentti kilpailukunnossa oli melko alhainen, jopa alle 10.

Normaali rasvaprosentti naisilla on noin 22-28%. Raskauden aikana keho kerää rasvaa mm. imetystä varten. Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move
Normaali rasvaprosentti naisilla on noin 22-28%. Raskauden aikana keho kerää rasvaa mm. imetystä varten. Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move

Kilpaillessani minulle ei tullut mieleen, että oma tapani suorittaa elämää voisi olla yksi suurin syy sille, että hormonitoimintani voisi mennä sekaisin. Koin suorittamisen hyväksi, sillä en esimerkiksi koskaan jättänyt treenejä tekemättä, tai olisin luistanut sovituista asioista.

Koin suorittavan luonteeni vahvuudeksi lajissa. En koskaan luistanut sovituista asioista.

Hormonitoimintani palautui siis todella hyvin kolmen ensimmäisen kilpailudieetin jälkeen. Neljännen kohdalla tilanne oli jo valitettavasti toinen eikä kuukautiset palautuneet normaalisti. Kolmen kuukauden jälkeen hakeuduin gynekologin juttusille. Sain keltarauhashormonia, jotta kuukautiseni jälleen palautuisivat. Koska tiedostin riskit, halusin heti puuttua tilanteeseen, jotta vahinko olisi mahdollisimman pieni. Tuossa vaiheessa aloin ymmärtämään, että nyt ehkä olisi aika siirtyä sivuun ja alkaa pohtimaan perheen perustamista. Vielä kuitenkin halusin kilpailla yhdet kilpailut, jotka kilpailin vajaan vuoden päästä tuosta hetkestä. 

Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move
Kuva: Elisa Honkasalo. Paikka: Pure Move

Postauksen otsikkoon viitaten, voin todeta, että pelko on käynyt minun mielessä ja se on täysin realistista. Itseni kohdalla en kuitenkaan usko, että niinkään fitness on ollut syynä pitkittyneelle lapsettomuudelle. Kisadieeteistä palautuminen vie aina aikaa. Se on selvä. Enemmän kuitenkin uskon siihen, että suorittaminen, stressaava elämä ja täydellisyyden tavoittelu olivat syyt miksi oma kehoni ja mieleni tarvitsi täydellisen pysähtymisen ennen kuin tulin raskaaksi.

Olen aina ollut kilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen. Ei pelkästään fitness ole syy ylivirittyneelle keholleni. Suorittaminen on ollut osa minua, ja ihanaa kun vihdoin olen oppinut ottamaan hieman rennommin ja olemaan armollisempi itselleni. 

by Susanna (rv 27)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Supersuorittajasta fiilisliikkujaksi – Miten minun treenaaminen on muuttunut viime vuosien aikana?

Kadunko vuosiani fitnessurheilussa? – Mikä lajissa koukuttaa?

Vauvakuume – Miten tuon tunteen voi sammuttaa?

 

Instagramissa ja täällä blogissa on menossa arvonta 19.3 saakka. Osallistu ja voita liput LAPSIMESSUILLE 12.-14.4.2019!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

ARVONTA yhteistyössä #lapsimessut2019 kanssa 💥💕 . . Kaipaisitko vähän inspistä tähän kevääseen? Kenties uusia ideoita arkeen ja kotiin? 🍀🌷Kevään inspiroivin tapahtuma Lapsimessut on kuukauden päästä 12.-14.4 Helsingin messukeskuksessa. Messuilla on hyvin monipuolista ohjelmaa myös meille raskaana oleville ja perhettä vasta perustaville! Myös mä olen mukana messuilla, joten kirjoitin blogiin parhaat tärpit tapahtumasta, käy kurkkaamassa profiilin linkistä! 🥰💕 . . Sinulla on nyt mahdollisuus voittaa lippu (1kpl) ihanille LAPSIMESSUILLE. Osallistut arvontaan, kun seuraat @susanna_mustajarvi ja tägäät tähän kuvaan kaverisi. Jokainen tägäys on yksi arpa 💕 Arvonta suoritetaan 19.3 klo 18. ONNEA ARVONTAAN! . . 💥 HOX HOX! 💥Myös blogissa on menossa oma arvonta, johon kannattaa käydä osallistumassa ja voit voittaa yhteensä KAKSI lippua messuille! 👉🏼 linkki profiilissa. 💥💯 . . Instagram ei hallitse tai sponsoroi kyseistä arvontaa. . #arvonta #lapsimessut #blogi #blogger #inspiration #voitaliput #vauvafiblogit @vauvalehti @meidanperhelehti

Henkilön Meidän Combo by Susanna (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Minun on ollut todella vaikea puhua lapsettomuudesta ja siihen liittyvistä ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Vaikka aiheesta olisi ollut paljon puhuttavaa jo ennen blogia, olen kuitenkin ennemmin vaiennut kuin alkanut puhumaan. Mistä tämä sitten johtuu? Aika usein minusta on tuntunut, että minulla ei olisi oikeutta puhua. Sillä aina löytyy joku, joka kokee kärsineensä enemmän. Vähättelen helposti omia kokemuksiani ja tunteitani, ja nostan taas muiden korokkeelle. Aina on joku toinen, jolla tarina on vielä tuskaisempi. Joillekin tämä voi kuulostaa hullulta, mutta minusta välillä tuntuu, etten olisi kärsinyt tarpeeksi puhuakseni lapsettomuudesta.

Mikä on siis tarpeeksi? Valitettavasti omat ajatukseni eivät ole tulleet täysin tyhjästä. Olen kokenut omalla kohdallani – mutta myös kuullut muiden kokemana – kritisointia ulkopuolisten toimesta. Asia nähdään välillä hyvin mustavalkoisena. Kritisointia on myös ajoittain näkynyt muiden tahattomasti lapsettomuudesta kärsineiden keskuudessa vertailemalla omaa tilannetta muihin. 

Voiko olla siis mahdollista, että myös lapsettomuuden ympärillä pyörii kilpailua?

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Minua surettaa hieman nuo omat pelkoni ja ajatukseni. Emmeköhän me kaikki olla tarpeeksi kertoaksemme omista kokemuksistamme ja fiiliksistämme? Koen auttavani muita kertomalla oman tarinani. Minun tarinasta voi olla hyötyä muille samojen asioiden kanssa kamppaileville. Ei ole kyse vertailusta tai kärsimyksen mittaamisesta. En kerro asioita nostaakseni itseäni korokkeelle, vaan tuodakseni ääntä kuuluville tahattomasta lapsettomuudesta ja siihen liittyvistä asioista. Kaikki eivät halua tai osaa sanoa omia tunteitaan ääneen. Eikö silloin ole hyvä, että joku niitä uskaltaa tuoda esille? 

Tuntuu väärältä joutua kritisoinnin kohteeksi, koska aihe itsessään ei ole helppo. Siitä ei ole koskaan helppo puhua.

Olen ollut hyvin varovainen tämän aiheen suhteen, koska jo omasta kokemuksesta tiedän kuinka vaikea aihe on. Tiedän kuinka paljon lapsettomuus satuttaa. Tiedän myös kuinka paljon se sattuu, kun asiaa vähätellään. Tunnen suurta ahdistusta siitä, että minun kokemusmaailmaani on vähätelty. Kukaan ei ole elänyt niitä minun sisällä kyteviä epätoivon ja tuskan vuosia. Minä elin ne. Minä koin ne. Se kaikki oli minun sisällä. Miten kukaan ulkopuolinen oikeasti voisi edes arvioida minun kokemuksiani? 

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Vähättely aiheutti ainakin omalla kohdallani sen, etten uskaltanut puhua asiasta täysin rehellisesti. Pelkäsin, että minun tunteeni teilataan. On paljon pariskuntia, jotka ovat käyneet pitkään lapsettomuushoidoissa. Minulla kävi erittäin hyvin, sillä tulin raskaaksi heti, kun uskalsin puolentoistavuoden jälkeen vain hakea apua. Onko siis minulla mitään oikeutta puhua omista tunteista ja kokemuksista, sillä he ovat varmasti kokeneet vielä enemmän? Vaikka kuinka ymmärtää muiden tuskan ja ahdingon, valitettavasti tuo ymmärrys ei poista sisälläni kyteviä tunteita minnekään. Ne vain kasvavat. Ja lopulta tunteet tulevat kuitenkin jossain muodossa ulos. Muistutan joka päivä itselleni, ettei meidän tarvitse olla superihmisiä.

Aina maailmasta löytyy muita, jotka ovat vielä pidempään odottaneet lasta. Se ei kuitenkaan poista meidän jokaisen omia kokemuksia. 

Minusta olisi tärkeää ennemminkin kannustaa ihmisiä puhumaan kuin vaikenemaan. On asia sitten mikä tahansa. Voisin kuvitella, että tämä kilpailuasetelma ja vertailu ulottuu myös muihinkin kohderyhmiin. En tiedä, mutta uskon puhumisen usein auttavan monessa asiassa. Puhumalla saa uutta näkökulmaa omiin ajatuksiinsa, mutta myös vahvistusta sille, ettei ole asian kanssa yksin. On tärkeää huomata kuinka on muitakin, jotka käyvät samoja asioita läpi. On hyvä ymmärtää, että on muitakin, jotka ovat tunteneet tuon saman tuskan. On siis olemassa ihmisiä, jotka voivat aidosti yrittää ymmärtää miltä sinusta tuntuu!

Kuva: Elisa Honkasalo
Kuva: Elisa Honkasalo

Sillä ei ole väliä, oletko kärsinyt tahatonta lapsettomuutta vuoden tai kymmenen. Tunteet ovat jokaisella yksilölliset. Silläkään ei pitäisi olla mitään väliä, oletko hakeutunut hoitoihin vai et. Kun puhutaan tunteista ja kokemuksista, sillä ei ole merkitystä, miten sinun polkusi on lopulta mennyt. Vain sillä on merkitystä mitä sinä olet tuntenut, ja miten sinä olet selvinnyt rankoista kokemuksistasi. 

Tunteitaan ja kokemuksiaan ei pitäisi koskaan joutua todistelemaan – eihän?

by Susanna (rv 25)

 

Pysyt parhaiten mukana seuraamalla:

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Elämäni tuskaisin vuosi – miksi en tullut raskaaksi?

Miksi hakeuduin lapsettomuushoitoihin? – onneksi tein niin, sillä se kannatti!

"Haluatko raskaaksi? Lopeta suorittaminen ja löydä tasapaino elämääsi!" – näin minulle kerrottiin

 

Kommentit (2)

Mies 30v
1/2 | 

Samoja ajatuksia täälläkin. Ei tiedä millon olisi hyvä puhua ja kenelle lapsettomuudesta. Ei etes läheisille voi kertoa koska aina kuulee vähintäänkin sen että "oottehan te vielä nuoria" tai "lopettakaa yrittäminen niin tulee" yms. Yms. Ja näin miehen näkökulmasta tuntuu että vielä vaikeampi puhua kun kukaan ei ymmärrä että miestäkin voi ahdistaa jne. Tutkimuksissa molemmat on käyty ja kaikki kunnossa siltikin takana 1v2kk lapsettomuutta.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka Mies 30v! Kuulostaa kyllä tosi tutulta. Vaikka kuinka on asiasta puhunut, otetaan se todella kevyesti. Johtuu ehkä siitä, että jos vastaanottaja ei ole itse kokenut samaa, niin ei luonnollisestikaan osaa nähdä asian vakavuutta tai syvyyttä. Mutta taas esimerkiksi mun oma täti on osannut ottaa asian todella hyvin, sillä hän on kokenut samaa, ja tietää, ettei tässä ole pikku jutusta kyse, vaan siinä oikeasti käy todella isoja asioita oman pään sisällä. 

Tuo tilanne, kun ei löydy mitään selvää syytä on samalla todella helpottava, mutta omalla kohdallani myös vähän ahdistava. Sitä jotenkin odotti, että tilanteeseen löytyisi jokin selkeä selitys. Kun sitä selitystä ei sit lopulta löytynyt oli se pienoinen pettymys. :/ Toivon syvästi, että teillä suunta muuttuu pian ja saatte kokea onnenhetkiä. Tuuthan sitten kertomaan siitä tänne? <3

Ihan super paljon tsemppiä sinne! Ja ainoa mitä voin sanoa on, että tiedän mitä kaikkia tunteita käytte läpi. Niistä kannattaa puhua puolisolle, jos vain mahdollista!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019