Kirjoitukset avainsanalla imetys

"Ja sinähän täysimetät, eikö vain?" kysyy hoitaja jokaisella neuvolakäynnillä. Ja joka kerta vastaan: "Täysimetän – totta kai!" Ja samalla koen suurta ylpeyttä. Koen olevani hyvä äiti. 

Onko täysimettämisestä tullut saavutus – mestariäitien tunnusmerkki?

Vaikuttaa siltä, että täysimettämisestä on tullut saavutus –mestariäitien tunnusmerkki. Jos en täysimettäisi, tuntisin epäonnistuneeni. Ihmettelen suuresti, että miksi siitä on tullut tavoiteltavaa, vaikka todellisuudessa en edes tiedä mitä se tarkoittaa. Täysimetänkö, jos kerran viikossa mieheni antaa pullosta korviketta ollessani työkeikalla? Entä täysimetänkö, jos pakastan omaa maitoa, ja käytämme sitä korvikkeen tavoin apuna silloin kun en ole paikalla? Lopulta sillä ei ole elämässä mitään merkitystä täysimetänkö vai en. Mutta miksi se just nyt tuntuu niin tärkeältä asialta?

Täysimetys on alkanut tuntumaan enemmän vankilalta kuin vapaudelta!

Välillä pelkkä sana täysimetys alkaa tulemaan korvista ulos. Itseni kohdalla ajoittain täysimetys on alkanut tuntumaan enemmän vankilalta kuin vapaudelta! Sen myöntäminen on ollut vaikeaa. 

Imettäminen on parhaimmillaan päivän paras hetki yhdessä oman aarteen kanssa. Kuva: Johanna Tossavainen
Imettäminen on parhaimmillaan päivän paras hetki yhdessä oman aarteen kanssa. Kuva: Johanna Tossavainen

Minusta elämässä tärkeintä olisi löytää tasapaino. Tasapaino vaatii usein sen, että monissa asioissa olisi hyvä löytää kultainen keskitie. Kaikki elämäntavat, jotka enemmän hankaloittavat kuin auttavat arjessa, ovat kyseenalaisia. Elämästä ei kannata ehdointahdoin tehdä hankalaa. Täysimettäminen on yksi sellainen asia, jota olen nyt viime aikoina pohtinut enemmänkin – tuoko se minulle ja lapselleni tarpeeksi? Miksi haluan kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että täysimetän? Tekisikö hyvää välillä käyttää korviketta, jotta voisin itse hetkeksi irrottautua ja antaa omaa yhteistä aikaa isälle ja pojalle? 

Koen velvollisuudekseni täysimettää, koska imettäminen onnistuu!

Samalla kun pohdin näitä asioita, alan arvioimaan omaa äitiyttäni. Olen alkanut suorittamaan imettämistä. Koen velvollisuudekseni täysimettää, koska imettäminen onnistuu. Ei minulla ole oikeutta edes ajatella muuta. Sillä aina ei imettäminen onnistu ja on varmasti äitejä, jotka olisivat täysimettäneet, jos vain olisivat pystyneet. Sen vuoksi minun on vain nyt jaksettava imettää ja siirtää oma-aika myöhemmälle. 

Imettämistä ei saisi alkaa suorittamaan. Kuva: Johanna Tossavainen
Imettämistä ei saisi alkaa suorittamaan. Kuva: Johanna Tossavainen

Minun käsityksen mukaan vauva kasvaa ja kehittyy yhtä hyvin, on hän saanut äidinmaitoa tai sitten korviketta. Silloin kun imettäminen ei onnistu, on korvike ainoa vaihtoehto. Voin vain kuvitella miltä tuntuu äideistä, jotka eivät pysty imettämään. Kuinka paljon he saavatkaan kritiikkiä ja kommentteja. Kuinka paljon he kokevat huonommuutta ja syyllisyyttä? 

Asenne maidon pumppaamiseen ei ole kovinkaan hyvä – valitettavasti!

Se miksi eniten tämä aihe itseäni tällä hetkellä mietityttää liittyy töihin. Minulla jatkuu voimistelijoiden mentaalivalmennukset muutaman viikon sisään, ja nyt olisi hetki jolloin minun tulisi päättää millä tavoin syötämme Peetun valmennusten aikana. Pumppaaminen on meille oikein tuttua puuhaa Peetun ensimmäisiltä viikoilta, jolloin jouduimme pumppaamaan lisämaitoa, jota annoimme ruiskulla. Tuon alkurypistyksen jälkeen pumppaamisesta on tullut jotenkin vastenmielistä ja työlästä puuhaa. Asenne siihen ei ole kovinkaan hyvä – valitettavasti! Minulla ei myöskään tule maitoa kovinkaan paljon ylimääräisiä, joten tuntuu, että niinä päivinä kun olemme pumpanneet jonkun 30-50 milliä pakkaseen on Peetu ollut itkuisempi. Toki itkuisuus voi johtua muustakin. Olisiko siis parempi vain valita korvike vai pumpata, vaikka se tuntuukin nyt tällä hetkellä raskaalta?

Olisiko kuitenkin parempi pumpata kuin käyttää korviketta, vaikka pumppaaminen tuntuukin raskaalta?

Täysimetys vaatii joustamista ja heittäytymistä kaikissa tilanteissa.
Täysimetys vaatii joustamista ja heittäytymistä kaikissa tilanteissa.

Täysimetys aiheuttaa sen, että pedantti luonteeni nostaa jälleen päätään. Olen tienristeyksessä, jossa olisi valittava, mikä on minulle tarpeeksi hyvää äitiyttä. Nyt olisi oiva hetki jälleen todeta, että minun ei tarvitse yrittää olla superihminen. On ok olla ihan hyvä ja muistaa, mikä elämässä on tärkeintä. 

Mitä mieltä sinä olet tulisiko kaikkien täysimettää, joilla siihen on valmiudet? Onko tyhmää alkaa käyttää korviketta vain antaakseen itselleen enemmän vapautta?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

En pärjää yksin! – Tarvitsen muiden tukea jaapua päivittäin

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imettämiselle? – asiantuntija vastaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (31)

Maitotilallinen
1/31 | 

Hyvää pohdintaa! Syy miksen itse uskaltanut antaa korviketta vaan täysimetin koko 6 kk, oli se että pelkäsin oman maidon tulon vähenevän. Jos poika olisi syönyt korviketta, olisi kehostani jäänyt tuon verran maitoa tilaamatta ja tulematta ensi kerralla. Ilmeisesti kun maitoa erittyy sen verran kun sitä juodaan, kysynnän ja tarjonnan laki 😅

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tuota mietin myös itsekin, ja varsinkin, koska maitoa ei tule mitenkään erityisen paljon. Pelkään, että maidon tulo voi heikentyä. Kuitenkin imettämisestä on tullut tärkeä osa omaa äitiyttä, olisi siitä vaikea luopua. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

HenniK
2/31 | 

Tunnistan itseni tästä tekstistä esikoiseni kohdalla. Häntä täysimetin ja se tuntui silloin todella tärkeältä. En missään nimessä halunnut antaa korviketta missään tilanteessa edes siinä vaiheessa, kun vauva jo söi kiinteitä. Vuoden ikään mentiin siis imetyksellä. Lisättäköön, että pulloa hän ei huolinut lainkaan, joten ennen kiinteiden aloitusta en ollut erossa vauvasta kuin korkeintaan ruokailuvälin. Kyllä kieltämättä tuntui välillä hieman ahdistavalta, mutta periksi en antanut.
Toisen lapsen kohdalla kaikki meni aivan toisin kuin olin kuvitellut. Imetys ei onnistunut. Vauva oli kovin uninen, eikä oppinut syömään rintaa. Alkuun pumppasin osan maidosta, mutta en millään olisi pystynyt kokonaan pumppaamaan kaikkea. Ei olisi aika eikä jaksaminen riittänyt. Pakko oli antaa korviketta. Parin kuukauden kohdalla luovutin pumppaamisen suhteen kokonaan ja vauva siirtyi kokonaan korvikkeelle. Harmittihan se tosi paljon, ettei imetys onnistunut, mutta suhtautuminen korvikkeita kohtaan on muuttunut täysin. Olen ihan yhtä hyvä äiti, vaikka vauva saa korviketta. Valitettavasti ennen tätä kokemusta ajattelin jopa niin, ettei näin olisi.
Jos vielä saisin kolmannen lapsen ja häntä imettäisin niin en olisi niin ehdoton kuin esikoisen kohdalla vaan voisin turvautua aivan hyvin korvikkeeseen, jos olisin vauvasta erossa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tosi kiva kun kommentoit. Näitä kokemuksia on todella mielenkiintoista lukea. Ja jokaisella kun on omat kokemukset. Tilanteet eivät ole koskaan mustavalkoisia. Tulee varmasti tilanteita, joihin ei voi edes itse vaikuttaa. Sen vuoksi on hyvä tarkastella asioita kokonaisuutena. On super hienoa saada erilaisia näkökulmia asioihin. Ehkä sitä itsekin uskaltaisi olla hieman armollisempi itselleen. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Käyttäjä29735
Liittynyt17.7.2019
3/31 | 

Nostit esiin aiheen, joka kerää varmasti kärkkäitäkin kommentteja. Itse ajattelen niin, että toki äidin on hyvä saada omaakin aikaa, mutta eikö äitiyslomajärjestelmä ole juuri sitä varten luotu, että äidillä olisi taloudelliset(kin) mahdollisuudet esim. imettää? Omalla kohdalla huomasin, että maidontulo väheni puolen vuoden jälkeen (2. lapsi) painonputoamisen, pidempien imetysvälien (ns. oman ajan) ja korvikkeenkäytön vuoksi todella merkittävästi niin, ettei oma maito enää riittänyt. Tarkoitukseni ei ole syyllistää, eikä paheksua, vaan tuoda omat pohdinnat esiin. Nyt kolmatta odottaessa olen päättänyt pyrkiä täysimetykseen, sillä se takaa parhaiten maidon riittävyyden. Välillä pumppaan, mikäli imetyskerta jää väliin. Ja itse olen korvikkeella kasvanut, sinänsä ei ole mitään korviketta vastaan. Rintamaito on kuitenkin ns. ykkössijalla, jos siihen on mahdollisuus.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hyviä pointteja ja mun mielestä on just hyvä tuoda kaikenlaisia näkökulmia esille. Tämä aihe varmasti aiheuttaa erilaisia reaktioita, mutta se on myös aihe, josta kannattaa jutella, jos asiat mietityttää. Itselläni ainakin toimii se, että kun kuulee muiden kokemuksia, pystyy näkemään omankin tilanteen hieman selkeämmin. Pelkään myös tuota, että oma maidon tuotanto heikkenisi, jos käyttäisi välillä korviketta. Toki meidän kohdalla tuo tarve on vain muutamia tunteja ihan muutamia kertoja kuukaudesta. Ei olisi mitenkään säännöllistä. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
4/31 | 

saat varmasti tähän postaukseen jäätävän määrän negatiivisia kommentteja,toivottavasti sulla on joku systeemi käytössä joka karsii asiattomat pois!tässä tulee yksi mielipide:minulla kolme lasta joita kaikkia olen täysimettänyt,ensimmäisen kohdalla olen käynyt nuo KAIKKI samat ajatukset läpi kuin sinä nyt,eli se on täysin normaalia.olen ylpeä siitä että nuorena äitinä ailloin aikanaan jatkoin siltikin täysimetystä vaikka mieli teki lopettaa juurikin siksi että saan "vapautta".eli puoli vuotta jokaisen lapsen kohdalla olen olen ollut poissa 2-3 tuntia kerralla jona aikana yleensä liikuin itse noin 2-4 krt viikossa.ja hups,kohta lapsi on puoli vuotias ja kiinteät mukana arjessa joten ei ole mitään ongelmaa olla poissa pitempiäkin aikoja.ja onhan siitä tutkimus näyttöä mikä puhuu täysimetyksen puolesta..kyllähän kehityismaissakin lapset kasvaa olemattomalla ravinnolla ei kyse ole siitä vain siitä mikä on lapselle parasta.kyllä omat tarpeet voi mielestäni laittaa lyhyeksi ajaksi sivuun ja antaa lapselle sen mitä kuuluukin eli parhaan mahdollisen ravinnon.eli kannustan ehdottomasti jatkamaan täysimetystä,ei mee kauaa kun teidän Peetukin jo pistelee muuta ravintoa massuun🙂ja vielä lisään että hyvällä äitiydellä ja imetyksellä ei ole yhteyttä mutta jokainen imettämään pystyvä äiti tekee korviketta antaessaan sen päätöksen että joku muu tarve menee vauvan edelle.näin se vaan on ja siksihän siitä asiasta huonoa omaa tuntoa kannetaankin.asia on täysin eri jos imetys ei äisin tai vauvan terveydellisistä syistä onnistu.tiiän että tämä oli tosi suoraa puhetta enkä halua varmasti loukata ketään mutta en myöskään halua hyssytellä tätä vaikeaa aihetta!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos suorasta kommentista. Musta kaikilla on oikeus tuoda oma näkemys ja kokemus esille. Tää blogi on juuri sitä varten syntynyt, että asioista voi keskustella niinkuin ne oikeasti on. Ilman, että kenenkään tarvitsee loukkaantua. 

Puolivuotta menee varmasti ihan super nopeasti. Ja eihän vauva ihan koko ajan ruokaa tarvitsekaan. Pärjää varmasti jos olen valmentamassa 2-3 tuntia. Nämä asiat on vain sellaisia, että kun ei ole mitään kokemusta niin ei tiedä miten ne sitten lopulta käytännössä menee. Ja omassa päässään saa luotua jo vaikka ja mitä kauhu kuvia. :)  Uskon kanssa että monet miettivät näitä asioita ja sen vuoksi haluan tuoda omia ajatuksianikin esiin. Kun kuulen muiden näkökulmia, näen asiat taas ihan eri tavalla. Yleensä siinä vaiheessa olen löytänyt asiaan sen oman tavan toimia. :) Kiitos kommentista ja tuesta! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ja vielä se piti laittaa, että onneksi en ole saanut ainakaan vielä asiattomia viestejä. Toivotaan, ettei tulekaan. Nämähän on vain asioita, joihin meillä jokaisella on omat näkökulmat. Harvoin kukaan on sen enempää oikeassa. Jokaisen elämä kun on kokonaisuus ja arvot erilaiset. Jokainen elää juuri niinkuin itse parhaakseen näkee. Ja se on elämässä juuri parasta! <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Äiti33
5/31 | 

Täysimetyksen määritelmähän on, että vauva saa ravinnokseen ainoastaan äidin maitoa. Ei ole siis merkitystä sillä, onko se pumpattua vai pullosta annettua. Osittaisimetys taas tarkoittaa, että vauva (alle 6kk) saa rintamaidon lisäksi ravinnokseen myös korviketta. Eli sillä antotavalla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä itse ravinnolla mitä vauva saa

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos tästä täsmennyksestä. Vaikka sillä nyt ei varmasti ole lopulta mitään merkitystä. Mutta tää oli hyvä selvennys kuitenkin, jotta en siitä nyt ainakaan kokisi huonoa omaatuntoa, jos mieheni antaa pumpattua maitoa, jos en ole paikalla. :) <3 En tiedä miksi on niin tärkeää pitää kiinni siitä, että voi sanoa täysimettävänsä?! Juuri mun mummu kertoi, että hän ei ole pystynyt imettämään neljää lastaan kuin kaksi kuukautta jokaista. Maidon tulo on loppunut seinään. Nyt tietysti aloin pelkäämään, että mitä jos maidon tulo vain lakkaa. Nämä on vaikeita asioita. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Korvikkeen kannattaja
6/31 | 

Itse päätin olla imettämättä koska se on mielestäni oksettavaa ja luonnotonta joten korvikkeella on lapsi hyvin kasvanut ja saanut läheisyyttä ja rakkautta samalla tavalla kun imetetty lapsi. En tunne itseäni huonoksi äidiksi tämän takia.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiva kun laitoit kommentin. Musta on hyvä saada myös muita näkökulmia. Ja oon samaa mieltä, en tuomitse missään nimessä muita ja ihailen jokaista äitiä juuri sellaisena kuin he ovat. Kumpa osaisin olla yhtä armollinen itseäni kohtaan. Siinä on vielä kehittymisen paikka itsellä. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
7/31 | 

Olen vitsaillut, että vapauduin täysimetystä koskevasta stressistä, koska vauva sai muutaman tipan luovutettua maitoa/korviketta synnärillä sillä aikaa kun minua kursittiin kokoon hätäsektion jälkeen. Tiukimman määritelmän mukaan niiden tippojen jälkeen täysimetys oli jo menetetty, joten saatoin rennosti imettää ja täydentää tarpeen mukaan korvikkeella 😂

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Toi on muuten ihan totta. Se kynnys nyt itse tehdä päätös rikkoa täysimetys -kupla on paljon isompi. On helpompi olla tilanteen "uhri" kuin itse tehdä se päätös. Oikeestihan sillä ei ole mitään väliä. Mutta jostain syystä tää aihe on vaan tosi vaikea. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
8/31 | 

Jos vaan jaksat, niin kyllä imetys/pumppaus olisi paras ravinto lapselle. Korvikkeessa olevat maitoproteiinit aiheuttaa suolistoon pienen tulehduksen, terve vauva toki selviää siitä hyvin. Muutama viikko kestää, että suolisto on jälleen kunnossa. Mutta voihan vauva olla itkuisempi vatsavaivojen takia ja tosiaan sitä ei tiedetä, millaisia vaikutuksia tuolla tulehdusreaktiolla on pidemmällä aika välillä. Lääkärilehdessä oli hyvä artikkeli: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/ovatko-aidinmaidonkor...

Kolme lasta imettäneenä (joista yksi oli myös osaksi pullovauva) sanoisin että varsinkin se eka 6 kk menee niin nopsaan, että sen ajan jaksaa kyllä laittaa vauvan tarpeet omien edelle. Sen jälkeen vauva saa jo muutakin ruokaa ja ero äidistä voi olla helpompi.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hei kiitos ihan super paljon linkin jakamisesta. Käyn tutustumaan tuohon. Ajattelin juuri ensi viikolla ottaa asian puheeksi neuvolassa. Oon yleensäkin kiinnostunut aina noista terveydellisistä hyödyistä/haitoista myös. 

Ja tuo on ihan totta. 6kk menee nopeaa. Kyllä sen ajan jaksaa, jos vaan saa pumpattua maitoa. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Nannamiharu
9/31 | 

Esikoisen kohdalla neuvolassa jankattiin vaan imetyksestä. Se lähti luistamaan suihkutisseistä huolimatta hyvin ja sujui ekan 1kk. Sen jälkeen omassa kropassa tapahtui jotain. Maidon tuotanto väheni ja väheni. Neuvolasta sanottiin vain että "imetä imetä" ja niinhän minä tein. Täysimetyksestä äidille aikaiseksi saatu mielikuva oli liian suurena mun päässä, enkä tajunnu heti alkuunsa lopettaa pelleilyä. Vasta kun lapsi alkoi näyttää aliravitsemuksen merkkejä, ymmärsin antaa myös pulloa. Sen jälkeen mua on syyllistetty neuvolan ja muiden äitien toimesta laiskaksi äidiksi kun en JAKSANUT imettää vaikka todellisuudessa lapseni kärsi aliravitsemuksesta.

Toisen lapsen kohdalla ymmärsin jo, että aina homma ei vain toimi. Edelleen unelma täysimetyksestä oli, mutta en jaksanut enää panikoida. Silti sattui suuresti, kun historia toisti itseään. Petyin. En taaskaan osannut olla kunnollinen äiti, taaskin kroppani petti minut, miksi en osannut.

Kolmannen lapsen kohdalla heitin imetyshaaveet nurkkaan jo plussatestiä tehtäessä. Pettymys aikaisemmista kokemuksista (ja itsesyytökset) olivat niin suuria, että ajattelin jo pyytää neuvolasta vinkkejä maidon nousun estämiseksi. Välttäisin koko pettymyksen (ja muiden ihmisten syytökset) laiskuudesta jos en alunperinkään haluaisi tissiä antaa. Looulta kuitenkin annoin kropalleni uuden mahdollisuuden. Tämä oli uuden neuvolatätimme ansiota joka ymmärsi aikaisemmat kokemukseni.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ompa ikävä kuulla, että on ollut noin inhottavia kokemuksia. Voin vain kuvitella kuinka kurjalta toi on tuntunut.   Mä en oo vain koskaan ymmärtänyt, miksi äitien valintoja kritisoidaan. Jokainen tekee varmasti juuri oikeat valinnat omaan elämäänsä liittyen. JA lisäksi koska taustalla voi olla juurikin sellaisia asioita joihin ei ole itse voinut vaikuttaa, ja jo itsessään pelkästään tilanteesta on pahoillaan. Siinä kohtaa kaipaisi tukea ei kritisointia. :/ 

Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Nämä tuovat lisää näkökulmia ja muistuttaa siitä, että koskaan ei saisi tuomita ihmisiä, koska taustalla voi olla mitä vain. Elämä on kokonaisuus ja imetys vain pieni osa sitä. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Nannamiharu
10/31 | 

Jatkoa edelliseen
Tosiaan siis kroppani on itse lakkauttanut maidon tuotannon aina (kuten myös kolmannessakin tapauksessa) 1-2kk imetystaipaleen jälkeen. Tätähän imetyksen puolesta puhuvat eivät pidä mahdollisena vaan laiskan äidin merkki. Uusi neuvolatätini ymmärsi tutkia mussa erään pienen asian mikä vaikuttaa imetyksen onnistumiseen suuresti. Kilpirauhasen toiminnan. Raskausaikana mulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Synnytyksen jälkeen mua seurattiin aika tarkkaan ja kilppariarvoissa huomattiin sellaisia heittoja, että imetyksen onnistuminen ilman lääkkeitä ei todennäköisesti onnistuisi.

Harva tuntuu tietävän, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa imetykseen. Monissa tapauksissa jooa niinkin paljon, että oikea lääkityskään ei normalisoi asiaa. Syy miksi mulla imetys alkuun onnistui, mutta sit meni puihin, johtui siitä että arvot synnytyksen jälkeen olivat suht normaalit, mutta tosiaan joidenkin viikkojen kulttua ne hyppäsivät pilviin. Neukkutädin kanssa puhuttiin että hän epäilee, ettei moniakaan mun kaltaisia tilanteita diagnosoida vaan pistetään laiskuuden piikkiin. Kilpirauhasen arvoilla kun on normaalia pomppia synnytyksen jälkeen hieman. Arvojen muutos menee aika lailla käsi kädessä maidon nousun, suihkutissin ja tuotannon tasaantumisen kanssa. Kun arvot nousevat liian korkeiksi, tuotanto alkaa hiipua. Tämä tapahtuu tosi usein samoihin aikoihin kuin mulla. Moni sekoittaa asian tiheen imun kauteen, johonkin hulinoihin tai ihan vaan siihen et maito ei riitä. Monet "luovuttavat" ennen kuin asia menis niin pitkälle että lapsesta huomais aliravitsemuksen merkkejä. Näitä äitejä pidetään laiskoina ja heitä syyllistetään. Jos neuvolat ottaisivat äitien kilppariarvojen seulonnat käyttöön niin osa näistä tapauksista saatettaisiim saada ehkäistyä. Kaikilla lääkitys ei auta asiaan, mutta joillakin lääkitys saattaisi pelastaa imetyksen.

Loppujen lopuksi on yksi ja sama kummasta lapsi ruokansa saa, tissistä vai pullosta, tärkeintä on että hän saa sen ylipäätään. Ei ole oikein saada ihmistä tuntemaan oloaan paskaksi äidiksi vain koska imetys ei syystä tai toisesta onnistunut.

Tosin näin jälkikäteen mietittynä myös sitäkin JOS TÄYSIMETYS OLISIKIN ONNISTUNUT. Ei se ois ollu mulle siltikään mahdollista. Mä en oo ikinä herunu pumpuille tai lypsy-yrityksille. En edes suihkutissikausina. Mulla kaikki lapset vaatineet ruokaa 4kk ikään saakka kerran tunnissa. Eli mun pitäis olla lapsen lähellä aina tunnin välein syöttämässä häntä. Enhän mä ois pystyny käymään edes ruokakaupassa yksin. Useamman lapsen perheessä kun nuo ruokaostokset just ja just mahtuis yksiin ostoskärryihin ni mihis se vauvan kantokoppa laitettais? XD Tai no niin, on mul 2 kättä, molemmille käsille yhdet kärryt ni eiköhän se sit onnistuis. Useammalla ruokatauolla ku pelkästään kauppamatkoihin menis yhteensä 1,5h

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Mä juttelin juuri mun mummun kanssa, ja hänellä on juurikin käynyt noin, että 2kk kohdalla on loppunut maidon tulo kokonaa, ja kaikkien neljän lapsen kohdalla. En tiedä onko kilppariarvoja koskaan mitattu, mutta ihan super hyvä kun jaoit tämän tiedon. Tärkeää puhua asiasta, jotta äidit osaisivat itse kysyä mittausta. 

Ja olen todellakin sun kanssa samaa mieltä. Kenellekkään ei pitäisi aiheuttaa tuollaisia fiiliksiä. Jokainen äiti on yhtä hyvä, imettää tai ei. 

Ja minulla on juurikin tuo tilanne, että en ole vielä käynyt missään ilman Peetua. Hän syö niin epäsäännöllisesti ja tiheästi, että tähän asti olemme liikkuneet koko ajan yhdessä. Maanantaina aloitan osittain työt, joissa olen muutamia iltoja kuukaudessa 2-4 tuntia. Katsotaan miten nämä onnistuvat. <3

Kiitos jälleen kommentista. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
11/31 | 

Täällä on äiti, jolla ei onnistunut täysimetys, vain osittainen 3kk ajan. Sittenpä se loppu. Nyt lapsen ollessa 10kk ymmärrän että en ollut huonompi äiti, vaikka en "onnistunut" täysimettämään. Meidän perheessä asia kääntyi positiiviseksi - isä pystyi korvikkeen avulla hoitamaan syöttöjä, jolloin minä sain nukkua pidemmän pätkän. Pystyin käymään yksin vaikka ostoksilla ja lapsi sai laatuaikaa isänsä kanssa. Meidän perheessä isä oli aktiivinen toimija, eikä vain imettävän äidin lakeijja. Nyt lapsen ja isän suhde on aivan mieletön, eikä äiti ole ainoa turvallinen aikuinen vaan hän turvautuu myös isään. Joten vaikka neuvolassa - äitien kesken- ylipäänsä toitotetaan täysimetyksestä, niin totuus ei ole niin mustavalkea. Lisäksi korvikkeella kasvanut lapseni on kehittynyt ikäisiään edellä ja pystynyt terveenä vaikka on matkustettu ja oltu ihmisten ilmoilla. Joten EI lapsesi ei mene siitä rikki, että isä syöttää korviketta tai pumpattua maitoa(oman pumppaus-huvituksen mukaan).

HenniK
12/31 | 

Itse tuossa aiemmin kommentoin omaa tilannetta ja sanoisin myös, että jos imettäisin alle 6 kk vanhaa vauvaa, valitsisin mieluummin ensisijaisesti pumppauksen kuin korvikkeen, jos pumppaus onnistuu.
Mutta pakko kommentoida, kun tuossa on tullut todella syyllistäviä kommentteja väliin. Ei ihme, että äidit tuntevat huonoa omaa tuntoa valinnoistaan, jos on toisia äitejä, jotka ajattelevat asioista noin mustavalkoisesti. Se äidin tarve, joka ajaa käyttämään korviketta, voi myös olla vaikkapa lääkitys, joka estää imetyksen tai ihan vaan unen tarve. Puoli vuotta on pitkä aika valvoa... jos tilannetta voisi välillä helpottaa sillä, että äiti saa joskus nukkua jopa kokonaisen yön niin se voi olla jaksamisen kannalta ratkaisevaa.
Tai vaikka minun tapauksessa... vauva ei oppinut syömään rintaa. Olisin voinut yrittää jatkaa pumppausta päivin ja öin 8 kertaa vuorokaudessa. Sen lisäksi syöttää vauvaa pullolla. Luulen, että vauva olisi siinä tapauksessa jäänyt paitsi jostain muusta kuin ravinnosta, samoin kuin pari vuotta vanhempi isosisarus. Laitoin siis omat tarpeeni mm. nukkua ja syödä edelle ja siirryimme korvikkeelle. En suostu tuntemaan tästä valinnasta huonoa omatuntoa tai syyllisyyttä.
Haluan vaan sanoa, että joskus ne äidin tarpeet saattaa kokonaisuuden kannalta olla sellaisia, ettei niitä kannata jättää huomioimatta.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep, oon sun kanssa kyllä samaa mieltä. Kokonaisuus ratkaisee. Jaksaminen ja oma hyvinvointi pitäisi aina kyllä mennä edelle. Yksi mun tuttu kerran sanoi, että vanhemmuudessa on tärkeää ymmärtää, ettei voi olla hyvä toiselle, jos ei ole sitä itselle. Elämässä kannattaa käyttää lentokoneen turvasääntöä ohjenuorana. Ota ensin happi itsellesi ja sitten lapsellesi. Vasta näin huolehdit varmemmin lapsesi turvallisuudesta kun pidät itsesi hengissä. Tämän aion pitää mielessä!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
13/31 | 

Vauvan parhaan ajattelemista on myös omasta itsestä huolehtiminen. Parisuhdekin voi paremmin kun äiti jaksaa paremmin ja hyvä parisuhde on lapsen koti. Sillä ei ole mitään merkitystä jos joskus juo pullollisen korviketta. Jos pelkäät oman maidon vähenemistä (mitä en usko noin vähällä pois olemisella) niin voihan sitä vähän yrittää pumpata pois ollessa.

Vierailija
14/31 | 

Hoksautuksena, että tuo korvikkeita käsittelevä linkki on 10+ vuotta vanha. Tässä ajassa sekä tiede että sen mukana korvikkeiden koostumus ja sitä käsittelevä tutkimus ovat menneet kovasti eteenpäin. Edelleenkään - se ei tee korvikkeesta rintamaitoa parempaa tai täysin sen veroista ravintoa, mutta turvallisin mielin korviketta voi antaa silloin, kun sille on tarve, oli tarve sitten lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä johtuva. Imetystä ja äitiyttä koskevissa keskusteluissa tuntuu usein korostuvan sellainen fundamentalismi, että vain 100 prosenttia sitä ja tätä on tarpeeksi hyvää ja vähempi on epäonnistumista. Armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan tekisi lapsiperhemaailmasta aika huisisti paremman paikan <3

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Oho, niinpäs olikin. Ja varmasti tiede ja sitä kautta myös korvikkeet ovat kehittyneet. Olisikohan missään tuoreempia tutkimuksia? Olisi niin hyvä päästä lukemaan. Ja jep, 100% on harvoin todellisuudessa terveyttä tukeva ajatusmalli. Onnellisuus ainakin usein siinä kärsii, jos ei uskalla olla armollinen itselleen. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
15/31 | 

Jo kommentoin tuonne aiemmin mutta pakko vielä laittaa että sulla on TOSI hyvä tyyli ottaa kommentteja vastaan ja vastata niihin❤ jokainen mielipide ja toimintatapa on arvokas,toivottavasti teidän perhe löytää myös sen oman ja nimenomaan teille toimivan!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos <3 olipas kiva saada kommentti tähän liittyen. Arvostan todella paljon, jos joku on käyttänyt aikaansa ja kommentoinut mun blogissa. Tämän vuoksi haluan vastata jokaiselle <3 Lisäksi saan todella paljon itse jokaisesta kommentista. Uudet näkökulmat on arvokkaita ja nautin suunnattomasti keskustella aiheista. Kiitos kun sinäkin olet mukana <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Imetys on yksi puhutuimmista aiheista synnytyksen jälkeen. Kuka onnistuu imettämään? Entä jos en onnistukaan? Miksi en onnistu? Imetyksen onnistumiseen liittyy monia asioita, eikä se ole kovinkaan yksiselitteistä. Kaikkeen emme voi itse vaikuttaa. Sen vuoksi aihe on sinällään erittäin monisyinen ja haastava.

Meillä ainakin tämä ensimmäinen viikko on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä. Olemme liiallisen vauvan painon laskun vuoksi vielä imetyksen lisäksi pumpanneet maitoa. Tätä lisämaitoa olemme sitten syöttäneet ruiskulla vauvalle imetyksen jälkeen. 

Ensimmäinen viikko vauvan kanssa on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä!

Tässä kohtaa minua kiinnostaa erityisesti se, voisimmeko vaikuttaa imetyksen onnistumiseen ruokavalion avulla? Uskon vahvasti aina siihen, että omilla valinnoilla on merkitystä. Ja olen erittäin utelias selvittämään näitä asioita, jotta ainakin itse saisin apua omalla kohdallani. Ja toki mielelläni jaan näitä myös teille.

Äitiysasiantuntija Johanna Tossavainen on ollut super iso apu ja tuki minulle, kun olen pohtinut ravitsemuksen merkitystä imetykselle.
Äitiysasiantuntija Johanna Tossavainen on ollut super iso apu ja tuki minulle, kun olen pohtinut ravitsemuksen merkitystä imetykselle.

Tiedän, että moni teistä lukijoista kamppailee minun kanssani samojen kysymysten äärellä. Olen tehnyt paljon töitä ravitsemuksen parissa, mutta halusin vielä oman ammattitaitoni lisäksi kysyä apua näihin kysymyksiin myös Pelvic Fysion äitiysasiantuntijalta Johanna Tossavaiselta. Joten tähän aiheeseen olen saanut konsultointi apua häneltä.

Voisimmeko vaikuttaa imetykseen ruokavalion avulla?

Imetys antaa ja ottaa – kirjaimellisesti. Imetyksellä on myös rooli raskaudesta palautumisessa ja sen vuoksi se koetaan usein tärkeäksi. Imetys ei pelkästään vaikuta palautumiseen, vaan sillä on merkitystä myös äidin hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti kuin vauvan turvalliseen kasvuun. Tästä syystä on tärkeää pohtia ravitsemuksen osuutta imetyksessä.

Kumman valitsen. Hedelmät..
Kumman valitsen. Hedelmät..
.. vai muffinssin ja donitsin?!
.. vai muffinssin ja donitsin?!

Usein vauva-arki vie paljon voimia, ja äidin ravitsemus jää siinä kohtaa toissijaiseksi. Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetyksen aikainen ruokavalio. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että synnytyksen jälkeen oma ravitsemus helposti jää huomiotta. Ehkä me äidit emme tarpeeksi hyvin tiedä, että meidän omalla ravitsemuksella on merkitystä lapseen vielä synnytyksen jälkeenkin?

Synnytyksen jälkeen äidin oma ravitsemus jää helposti toissijaiseksi.

Imettävä äiti tarvitsee keskimäärin lisäenergiaa 400-600 kcal päivässä. Lisäenergian tarpeen täyttää esimerkiksi pari perunaa, 2-3 palaa kauraleipää vaikka avocadolla tai hummuksella sekä hedelmä. Nesteen tarve lisääntyy myös imetyksen ja hikoilun takia. Lisäksi ruoan laatu vaikuttaa rintamaidossa oleviin vitamiineihin ja rasvan laatuun. Erityisruokavaliota noudattavan äidin kannattaa vielä kysyä yksilöllistä ohjausta neuvolasta tai ravitsemusterapeutilta.

Muista juoda vettä!
Muista juoda vettä!

Seuraava lista toimii hyvänä ohjeena päivittäisessä ruokavaliossa huomioiden erityisesti pienokaisen imetyksen:

  • Juo runsaasti vettä. Voit maustaa vettä pilkkomalla sekaan hedelmiä tai yrttejä.
  • Syö riittävästi monipuolista ja ravitsevaa ruokaa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti aina aamupala sekä kaksi lämmintä pääateriaa päivässä. Näiden lisäksi 1-2 välipalaa tarpeen mukaan.
  • Käytä päivittäin monipuolisesti hyvälaatuisia rasvanlähteitä, kuten pähkinöitä, siemeniä, öljyjä, avocadoa, oliivia ja kalaa jne.
  • Syö päivittäin hyviä hiilihydraatin lähteitä, kuten kauraa, marjoja, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja riisiä.
  • Muista suosia monipuolisesti proteiinin lähteitä, kuten lihaa, kanaa, kalaa, kananmunia, maitotuotteita ja papuja jne.
  • Käytä D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
  • Juo kahvia kohtuullisesti.
  • Vältä eineksiä ja pikaruokaa.
  • Vältä sokeria.

Panosta ravitsemukseen myös synnytyksen jälkeen!
Panosta ravitsemukseen myös synnytyksen jälkeen!

Terveellinen ja monipuolinen ravitsemus on tärkeää myös synnytyksen jälkeen. Kokonaisuus on aina tärkeintä. 80/20 sääntö viikon ruokailuissa on mainio nyrkkisääntö noudatettavaksi. Hyvä ravinto auttaa jaksamaan paremmin arjessa ja se tukee myös hyvää unta.

Hyvinvointi on kokonaisuus, josta ei oikein koskaan voi jättää mitään osa-aluetta huomiotta. Hyvällä ravitsemuksella siis tuet omaa hyvinvointiasi monesta näkökulmasta. Muistathan siis pitää itsestäsi huolta! <3

by Susanna (Papu 1vko vanha)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imettämiselle? – asiantuntija vastaa

Millainen ruokavalio tukee synnytyksestä palautumista?

Synnytyksestä palautuminen – Mitä tulisi tehdä heti 24h synnytyksen jälkeen?

Tutkimus: vastasyntyneen imetys vähentää kätkytkuoleman riskiä puolella


 

Kommentit (7)

Anna-Maria K
1/7 | 

Toivottavasti ruokavalioni pysyisi jotakuinkin järkevänä ja syöminen säännöllisenä kun beibi pian syntyy... Onneksi mies jo ottikin asian puheeksi, joten toivon saavani tähän tukea häneltä <3

Tärkeistä asioista kirjoitat!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep, oon samaa mieltä. Miehen rooli on tässä asiassa tosi tärkeä. On paljon hänen viitseliäisyydestä myös kiinni se, mitä ruokaa syödään. Näistä kannattaa kyllä jutella, sillä uskoisin, että miehillekin on tärkeää, että imetys onnistuu ja puoliso voi hyvin. :) <3

Tsemppiä sinne! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Laktivisti
2/7 | 

Muuten hyvät vinkit, mutta ikävä kyllä siemeniä ei suositella imetysaikana käytettäväksi. Tämä oli itsellekin uusi tieto ja vasta kolmannella imetyskerralla olen noudattanut, ennen chia-siemenet oli käytössä päivittäin ja tulevat taas käyttöön kun imetys loppuu.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

En olekaan kuullut tuosta. Täytyy selvitellä lisää. Kiitos, kun vinkkasit ja korjasit. Katsotaan, jos löytäisin siihen jotain materiaalia, että miksi ei. :)

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vive
Liittynyt31.5.2019

THL on uusinut tänä vuonna Lapsiperheiden ruokasuositukset, joita mm. neuvoloissa käytetään. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343...

Siellä on kylläkin todella hämäävästi kerrottu, että siemenet ja pähkinät ovat hyvä lisä imettävän äidin ruokavalioon. Kuitenkin lopussa liitteessä 1 kerrotaan voimassaolevat ohjeet eli öljykasvien siemeniä pitää välttää raskasmetallipitoisuuksien takia, mutta pienet määrät esim. leivissä on ok.

Sinänsä mielestäni on tärkeää, että imettäessä syö riittävästi, monipuolisesti ja terveellisesti, mutta en pelkäisi sokeriakaan kohtuullisessa määrin, koska riittävä hiilarimäärä auttaa maidon tuotannossa ja odotettavissa on vauvalta monta tiheän imun kautta, jotta maitoa muodostuisi tarpeeksi kasvavan vauvan tarpeisiin.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos linkistä. :)

Täysin öljykasvien siemeniäkään ei onneksi tarvitse välttää. Ja samaa mieltä kanssasi, että monipuolisuus on tärkeintä. Mitään ei tarvitse täysin poistaa ruokavaliosta. Kohtuus kaikessa.

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kysyin vielä Johanna Tossavaiselta asiaa, ja tällaisen vastauksen sain: "

Siemeniä (öljykasvien) saa siemenlajia vaihdellen syödä imettäessä niinkuin esimerkiksi kalaakin, mutta kuten kalassa myös on saantisuositus päivä/viikkokohtaisesti. Siemenien osalta suositus on yleisesti aikuiselle 2 rkl eli noin 15g/vrk:ssa. THL:n 2019 uusitun suosituksen mukaan imettäville ei suositella siemenien käyttöä sellaisenaan, rouheena eikä liotettuna esimerkiksi ummetuksen hoitoon, mutta esimerkiksi leivässä olevia siemeniä ole tarvetta välttää. On totta, että öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, erityisesti nikkeliä ja kadmiumia.

(vrt kalan ominaisuus kerätä raskasmetalleja vedestä ja tästä syystä kalaa suositellaan syötäväksi vain muutamana päivänä viikosta kalalajia vaihdellen). 

Suosituksena on, että nikkeliallergikkojen on syytä keskustella öljykasvien siementen käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten, esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa. Ehdotonta ei-suositusta en ole itse missään äitiysFT-ravitsemusopeissa kohdannut, vaan kohtuus kaikessa/monipuolisuus on tässäkin kaiken A ja O."

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Oletko sinä jo katsonut lyhytelokuvan Mother and Milk? Se on Ami Lindholmin ohjaama kymmenminuuttinen animaatioelokuva vanhemmuudesta ja imettämisestä. Elokuvan katsoneet ovat kuvailleet sitä lauseilla: "upea kuvaus vanhemmuuden ensihetkistä" ja "tämän elokuvan jokaisen vanhemman pitäisi nähdä". No hei, jos elokuva on näillä lauseilla kehuttu, totta kai se kannattaa katsoa! 

Elokuvassa kuvattiin imettämisen suurta roolia vanhempien ja vauvan ensihetkissä. Imettämiseen liittyvät monet tunteet olivat hyvin kirjavasti esillä. Kaikille imettäminen ei ole helppoa, vaan sen onnistumiseen voi joutua näkemään myös paljon vaivaa. Pakko myöntää, että minulle heränneet tunteet – kaaos, pelko, turhautuminen ja ahdistus – olivat täysi yllätys. En olisi uskonut, että animaatioelokuva voisi herättää noin voimakkaita tunteita. Jotain siis oli pakko olla tunteiden takana! Tuo elokuva laittoikin rattaat pyörimään päässäni. Pelot imettämisen mahdottomuudesta olivat olleet mielessäni jo jonkin aikaa, ja nyt ne vain voimistuivat. 

Minulla on rintaimplantit, ja jostain minulle oli tullut epäilys ja pelko siitä, voivatko implantit olla esteenä imettämiselle? 

Olin kuullut erilaisia kauhutarinoita ja spekulointia. Halusin saada varmistuksen, miten asia todellisuudessa on omalla kohdallani. Ja samalla poistaa omasta päästäni turhat epäilykset ja pelot. 

Reilu viikon takaisia lomakuvia Gran Canarialta (rv 19).
Reilu viikon takaisia lomakuvia Gran Canarialta (rv 19).

Päätin ottaa yhteyttä viestillä tamperelaiseen KC Cliniciin, jossa minun leikkaus on tehty. Heikki Kupi toimi tuolloin minun kohdallani leikkaavana kirurgina. Olen ollut kaikinpuolin erittäin tyytyväinen omaan päätökseeni mennä leikkaukseen. Päätöksen takana olevat syyt olivat niin syvät, että tiesin 100%:n varmuudella tekeväni itseni kannalta oikean päätöksen. Omaa tyytyväisyyttä on entisestään lisännyt se, että leikkaus ja siitä palautuminen menivät todella hyvin. Minulla ei siis ole ollut minkäänlaisia ongelmia toimenpiteeseen liittyen.

Muistan, kun vielä ennen leikkausta kävimme Heikin kanssa keskustelua imetyksestä implanttien kanssa. Asia oli minulle jo tuolloin hyvin tärkeä, sillä olinhan jo sen ikäinen, että imettäminen voisi tulla muutamien vuosien päästä ajankohtaiseksi. Keskusteluissa Heikki painotti, että implantit eivät ole riski tai este imettämiselle. En tiedä mistä nyt nämä epäilykset kuitenkin olivat nousseet jälleen mieleeni. Miksi en luottanut siihen, mitä minulle oli tuolloin leikkauksen yhteydessä sanottu?

Tiedän myös, etten olisi koskaan implantteja ottanut, jos en olisi saanut varmistusta sille, etteivät ne ole esteenä imettämiselle. 

En ole hetkeäkään katunut implanttien ottamista. Sisimässäni toivoin, ettei myöskään nyt olisi aika katua. 

Mitä jos en pystykään imettämään?
Mitä jos en pystykään imettämään?

Sain viestiini vastauksen klinikan toiselta perustajalta Susanna Kupilta. Vastauksessa Susanna muistutti, että käytännössä kenelle tahansa voi ilmetä jostain syystä tilanne ettei pysty imettämään. Syy ei yleensä liity siihen, onko imettäjällä implantit vai ei. Sain myös selville, että toimenpiteiden tekotavoissa voi ilmeisesti olla eroja, jotka voivat vaikuttaa imetyksen onnistumiseen.

"Meillä tehdyssä toimenpiteessä ei kajota rintarauhaskudokseen, eli siksi voin luvata, etteivät implantit ole este tai syy, että pitäisi jättää imettämättä."

Tuo lause oli kultaa korvilleni! Nyt viimeistään voin luottaa siihen, että implanttien vuoksi imettämiselle ei ole estettä. Tiedän, että meitä on monia – ihan tavallisia ihmisiä – joilla on rintaimplantit. Ne eivät ole mikään erikoinen asia. Suosittelen kaikkia saman asian kanssa painivia selvittämään oma tilanne. Se on erittäin huojentavaa saada tietää asioiden olevan kunnossa. 

Omat epäilykset ja pelot omassa päässäni olivat nousseet sen verran suureksi, että päätinkin kaiken huolestuneisuuden sijaan alkaa mielessäni nauttimaan kaikesta tulevasta. Minun ei tässä kohtaa tarvitse huolehtia imettämisestä, sillä en voi siihen itse mitenkään vaikuttaa. Imetykselle ei kannata muutenkaan ladata liikaa paineita tai pelkoja. Minun kohdallani lähtökohdat imettämiselle ovat yhtä hyvät kuin kenellä muulla tahansa. Vain aika näyttää miten sen kanssa lopulta sitten käy. 

Onko sinulla ollut pelkoja imettämisen suhteen? 

by Susanna (rv 21)

 

Pysyt parhaiten mukana seuraamalla:

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

8 syytä, miksi raskausaikana kannattaa liikkua!

Elämäni tuskaisin vuosi – miksi en tullut raskaaksi?

Miksi hakeuduin lapsettomuushoitoihin? – onneksi tein niin, sillä se kannatti!

 

 

Kommentit (10)

Vipuli
1/10 | 

Ihanaa, että haluat imettää! Suosittelen tosi lämpimästi perehtymään jo etukäteen Imetyksen tuki ry:n sivuihin, jossa on paljon arvokasta tietoa. Sekä liittymään saman nimiseen fb-ryhmään. :)

Vierailija
2/10 | 

Teknisesti imetys onnistuu yhtä todennäköisesti kuin ilman implanttejakin. Se mitä implanteista voi liueta maitoon huolestuttaisi minua enemmän. En imettäisi sen vuoksi. Pullomaidolla kasvaa yhtä hyvin.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hmm.. Nyt haluaisin hieman selitystä kommentillesi. Se, että antaa maitoa pullosta ei ole missään nimessä sama asia, eikä sitä tulisi tehdä vain varmuuden vuoksi. Eli mistä tuollainen ajatus? Miten voisi liueta, ja mikä tähän on perustelu. En pidä yhtään siitä, että asioita vain lauotaan. Haluan siis jotain faktaa mihin tämä perustuu. Kiitos :) <3 Haluaisin myös tietää, että onko sinulla implantit tai oletko jotekin niiden kanssa ollut tekemisissä? - Susanna

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hei! Selvittelin asiaa Kc Clinican kanssa, ja sieltä sain varmistuksen, että nykyajan implanteista ei voi liueta mitään rintamaitoon. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
3/10 | 

Minulla oli implantit kun sain esikoiseni. Imetys ei lähteny oikeen millään onnistumaan. Vauvalla vaan paino tippui vaikka kuinka asui rinnalla. Kehotus tuli neuvolasta antaa korviketta. Vuosi ennen kuopuksen syntymää poistatin implantit. Nyt imettäminen onnistuu. Lähti hyvin käyntiin jo sairaalassa. En sit tiädä onko syy siihen että nyt onnistui imetys siinä ettei ole implantteja vai missä. En ainakaa ottanu asiasta raskausaikana ressiä koska esikoisesta kasvo terve ja iloinen lapsi korvikkeellakin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019