Kirjoitukset avainsanalla imetys

Istun yksin keittiönpöydän ääressä ja pumppaan maitoa. Poskelle vierähtää pieni kyynel – milloin tästä on tullut näin vaikeaa? Imetys tuottaa painetta ja pelkoa epäonnistumisesta. Mitä jos meidän perheen hyvinvoinnille on hyväksi ottaa äidinmaidonkorvikkeet avuksi? Olenko silloin huono äiti? 

Olen imettänyt lapsentahtisesti ja oppinut nauttimaan imettämisestä!

Minulla ei ole ollut itsessään imetyksen kanssa mitään suurempia ongelmia. Peetun imemisote on ollut aina hyvä. Olen imettänyt lapsentahtisesti ja olen myös oppinut nauttimaan imettämisestä. Siitä on tullut tärkeä osa äitiyttä. Miksi kuitenkin tämä tärkeä ja merkityksellinen asia aiheuttaa jatkuvasti mielipahaa? 

Jo synnyttäneiden osastolla meillä kävi niin, että Peetun paino lähti liikaa laskuun. Aloimme antamaan pumpattua lisämaitoa Peetun ollessa vasta kahden vuorokauden ikäinen. Tuo oli melko raskasta aikaa, sillä lisämaidon pumppaaminen ei ollut helppoa. Maitoa tuli tippa silloin ja tippa tällöin. En tiedä miksi, mutta minulla oli todella suuri tarve saada ruokkia lapseni itse. En halunnut, että lapseeni laitetaan mitään ulkopuolista. Joten pumppasimme, emme luovuttaneet. Nämä arvokkaat tipat syötimme sitten ruiskulla Peetulle. Se vaati meiltä suurta omistautumista reilu viikon ajaksi. Tuntuu, että meidän ensimmäinen viikko Peetun kanssa oli vain yhtä äidinmaidon pumppaamista. Uskon, että tässä kohtaa moni olisi jo luovuttanut ja antanut korviketta. Minun onnekseni mieheni on tsempannut mielettömästi pumppauksen kanssa, ja hän on ollut siinä mukana. Minun ei tarvinnut herätä yksin yöllä pumppaamaan, vaan heräsimme yhdessä. 

Ensimmäiset viikot olivat melko raskasta aikaa juuri imetyksen vuoksi!

Alun jälkeen maidon pumppaus jäi hetkeksi kokonaan. Tässä kohtaa kuitenkin kävin paljon erilaisia kamppailuja oman pääni sisällä. Imetys sitoi minut täysin sohvalle. Liikkuvana ihmisenä se oli aluksi melkoista kamppailua – olenko imetyksen vanki? Nyt jälkeenpäin harmittaa, miksi en osannut nauttia tuosta ajasta.  

Liikkuvana ihmisenä imetyksen sitovuus tuntui aluksi liian sitovalta.

Peetun ollessa reilu kaksi kuukautta minulla alkoi työt osa-aikaisesti. Olin kahdesta neljään tuntiin pois Peetun luota pari kertaa viikossa. Tuossa kohtaa koin suurta ahdistusta. Miten saisimme syötettyä lapsemme, sillä pumppaamisesta oli tullut iso peikko alun jälkeen? En myöskään ollut valmis antamaan korviketta. Ihmettelin omia ajatuksiani. Miksi korvikkeen antaminen tuntuu niin suurelta pettymykseltä? Tein kaikkeni, että saisin maidon nousemaan paremmin, ja jotta saisin pumpattua maitoa pakkaseen. Tämä osittain myös aiheutti suurta arvostelua omaa kehoa kohtaan – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani? Aloin syynäämään omaa ruokavaliota ja söin kaikkea joka vain vähänkin voisi auttaa maidon nousemisessa. Onnekseni maito alkoi nousemaan paremmin ja saimme lopulta pumpattua pakkaseen äidinmaitoa. 

Aloin arvostelemaan omaa kehoani – mikä minussa on vialla, jos en saa täysin ruokittua lastani?

Imetys on edelleen hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä asia elämässäni. Kun samanaikaisesti nautin siitä, tuottaa se jatkuvasti epäonnistumista ja riittämättömyyden tunnetta. Viime viikolla neuvolassa selvisi, että Peetun painonnousu on laskenut. Lisäksi hänen unet ovat olleet todella katkonaisia, joka voi selittyä sillä, ettei Peetu ole saanut tarpeeksi ravintoa ja herää näläntunteeseen. Neuvolakäynnin jälkeen päädyimme kokeilemaan jälleen lisämaitoa. Tällä hetkellä pumppaaminen onnistuu sen verran hyvin, että olemme tähän asti pystyneet syöttämään Peetua täysin äidinmaidolla, emme ole korvikkeita käyttäneet. Tämä lisämaidon antaminen kuitenkin muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään sekä minun poissaoloihin, että lisämaidon antamiseen iltaisin. Meidän tulisi siis kokeilla myös korviketta satunnaisesti. Ja näin olemme tehneet muutaman kerran – ja olo on kuin rikollisella. 

Lisämaidon antaminen muutti tilannetta sen verran, että pumpattu äidinmaito ei tule riittämään.

Miksi koko imetysasiasta on tullut kilpajuoksu? Sillä kilpajuoksulta tämä tuntuu ainakin omassa päässäni. Olen hyvin herkillä kuulemaan kommentteja, joissa tahtomatta tai tahallisesti halutaan kritisoida äitien tekemiä päätöksiä. Usein kuulen myös, että äitien tietoa imetyksestä vähätellään ja aliarvioidaan. Tänä päivänä – kun imetys on niin isosti tapetilla – uskon, että useimmat meistä äideistä kyllä tekevät kaikkensa imetyksen onnistumisen kannalta ennen kuin päätyvät korvikkeeseen. On huolestuttavaa, että näin luonnollinen asia aiheuttaa paljon mielipahaa. En pysty olla pohtimatta, että mistä tämä johtuu? Tärkeintä pitäisi olla lapsen ja perheen hyvinvointi. Jokainen äiti varmasti haluaa vain parasta lapselleen. Miksi siis aiheutamme painetta itsellemme sekä toisillemme?

Äitien tekemiä päätöksiä kritisoidaan ja heidän kykyä tehdä päätöksiä aliarvioidaan.

Imettäminen on osoittanut minulle sen, että siinä ei voi voittaa. Valitsee sitä mitä tahansa, aina jää joku asia harmittamaan. Imettäminen voi myös kuormittaa omaa kehoa tavalla, josta ei ole puhuttu. Jälkeläinen kirjoitti juuri aiheesta blogissaan. Imetys ei ole mustavalkoista – kuten se haluttaisiin kenties nähdä. Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä. On olemassa lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa imetystä. Kaikki nämä tavat pitäisi olla hyväksyttäviä ja aivan yhtä hyviä. Jos tilanne todella vaatii korvikemaidon antamista, se ei saisi missään nimessä olla merkki epäonnistumisesta, vaan rohkeudesta ajatella perheen hyvinvointia kokonaisuutena. 

Usein unohdetaan alue täysimetyksen ja korvikkeiden välillä.

Äitiys on täynnä asioita, jotka opettavat meille, ettei täydellisyyttä ole olemassa. On tärkeää oppia pois täydellisyyden tavoittelusta. On tärkeää oppia näkemään mikä itselle ja omalle lapselle on paras ratkaisu. On myös tärkeää jättää muiden kriittiset kommentit taka-alalle.

Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät.

Minulle on tärkeää kuulla erilaisia näkökulmia. Nautin keskustella asioista rakentavasti. Mutta kyllä minuakin ärsyttää. Ylimielisten ja kaikki tietävien ihmisten kommentit ärsyttävät. Miksi joku luulee, etten olisi kääntänyt kaikkia kiviä? Miksi minun arviontikykyä kyseenalaistetaan? Kenelläkään ei ole oikeutta arvottaa minun tekemiäni valintoja. Lisäksi usein nämä henkilöt kyseenalaistavat eri ammattilaistenkin ammattitaitoa ja kykyä arvioida tilanne kokonaisuus huomioon ottaen. Tällainen kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja. Siksi toivon, että liian fanaattisesti imetystä puolustavat ottaisivat hetken happea ja antaisivat jokaiselle äidille tilaa toteuttaa imetys juuri hänelle sopivalla tavalla.

Kriittisyys ja arvostelu on raskasta. Se ei auta äitejä eikä varsinkaan vauvoja!

Ollaan enemmin kannustavia ja jokaisen päätöksiä tukevia ystäviä toisillemme. Me äidit olemme sen ansainneet!

Me annamme niin paljon itsestämme lapsellemme, ettemme ole ansainneet tätä painetta mitä imetys tällä hetkellä tuo!

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Ps. Instagramissa on menossa huikea arvonta yhteistyössä Gaston Luga kanssa. Käy osallistumassa!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

🍁🍂syysARVONTA yhteistyössä @gastonluga 💥🍁 . . Satojen uusien seuraajien kunniaksi pistetäämpä pitkästä aikaa arvontaa pystyyn. Halusin tällä kertaa ilahduttaa teitä tällä ihanalla repulla, sillä pienen lapsen kanssa reput vaan on kaikkein käytännöllisimpiä. Joten tänä syksynä kannattaa panostaa tyylikkääseen reppuun. 💥🍁🍂 Reppu toimii hyvin hoitolaukkuna. Sinne mahtuu vaipat, pyyhkeet, vaihtovaatteet ja muut tarvikkeet #packitwithGL 🍁💥 Musta on parasta, jos tyylikkyys ja käytännöllisyys kohtaavat. Silloin äiti-ihminen kiittää 🍁🍂 . . 🧡Arvonnan lisäksi sulla on nyt mahdollisuus saada kaikista #GastonLuga tuotteista -15% koodilla SUSANNAMUSTAJÄRVI (19.12 asti) www.gastonluga.com. Kaikille repun ostaneille tulee kaupanpäälliseksi Ärlig-toilettilaukku (arvo 39€). 🧡 . . 💥Ja sit hei arvontaan. Arvon yhden - voittajan itse valitseman - repun #GastonLuga mallistosta (arvo 79€-119€). 💥 . . 🖤Alla ohjeet osallistumiseen: . 1. Seuraa @gastonluga sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuu tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . Arvonta päättyy perjantaina 11.10 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . ONNEA ARVONTAAN KAIKILLE! 🖤 #arvonta #yhteistyössä #GastonLuga #reppu #backbag

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 | 

Jäin miettimään, miksi edes pitäisi kääntää jokainen kivi, ennen kuin antaa korviketta? Miksi syy ei voi olla vaan se, että haluaa antaa itselleen vähän armoa ja levähdysaikaa? Aika harvan imetystaipale tyssää täysin siihen, että vauvalle antaa hieman korviketta. Eikä se, että silloin tällöin antaa vähän korviketta ole edes tutkitusti mitenkään vähemmän huono kuin se, että saa äidinmaitoa pelkästään.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Just noin. En ymmärrä mistä nämä ajatukset ovat tulleet mun päähän, mutta noinhan sen just pitäisi mennä. Kiitos kun kommentoit. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
2/14 | 

Minä olen 61v enkä ole koskaan saanut rintamaitoa pisaraakaan. Olen aina ollut terve ja minulla on edelleen hyvä, läheinen suhde äitiini. Hyväksihän se rintamaito on. Mutta tärkeintä on, että lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja sylissä oloa. Ja äidin hyvinvointia unohtamatta. Äidin hyvinvointi heijastuu suoraan lapseen. Tämä syyllistävä nykyäitiys joutaisi romukoppaan. Lapsesi tarvitsee ilmeisesti lisämaitoa jo painonnousuunsa, joten rohkeasti teet niin kuin vauvallesi on parasta. Äläkä anna toisten syyllistää sinua! Usko omiin ratkaisuuksiisi!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Oi kiitos paljon kommentista! Se just, tuntuu että tärkein unohtuu, kun syynätään vaan yhtä asiaa. Koko perheen hyvinvointi pitäisi olla ykkösenä. Ja ihmetyttää miksi korvikkeella on nykyään niin huono maine. :/ 

Tämä teksti ja muilta saatu tuki auttaa siihen, että uskaltaa alkaa katsoa asioita omalla tavalla. Toivotaan, että tämä syyllistävä nykyäitiys pian sivuutettaisiin. Siksi on hyvä puhua asioista niinkuin ne on. Vain sillä tavalla voidaan saada asiat näkyväksi ja niihin jotain muutosta. Ihanaa syksyä sinne!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Korvike mutsi
3/14 | 

Oma lapseni kasvoi vallan korvikkeella. Itse olen ja olin asian kanssa sujut sillä maitoa ei vain tullut enkä ajatellut sen olevan paha. Kuitenkin itse jäin vaille kaikkia äitien tapaamisia yms. Sillä olin huono äiti kun vauvani joi pullosta. Sain kuulla kuinka hän sairastaa paljon kun on korvikkeella. jäin siis pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä sillä pullosta ruokkimista arvosteltiin ihan päin naamaa. Syyni ei ollut hyvä miksi en imetä. Kaikki voi imettää jos vain haluavat, oli erään kommentti. Näin jälkeenpäin voin sanoa että nyt reilu kaksivuotias ei ole sairastanut kuin yhden flunssan, joka sekin tuli päiväkodin aloitettuaan. Eli, ei se korvike sairastelua ainakaan tuonut. Itseäni lähinnä ihmetyttää imetyksestä meuhkaaminen.... Miksi koskaan ei kirjoiteta korvikkeen käytöstä positiivisessa mielessä? Imettäminen on tärkeää, mutta ei mahdollista kaikille. Ja aivan samalla tavalla läheisyyttä se vauva saa on se kiinni rinnassa tai pullossa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

JUST NÄIN! Oon sun kanssa täysin samaa mieltä. Ja siis nuo sun kokemukset kuvastaa juuri sitä, mitä tämä touhu on nykyään. Mikä siis meitä oikein vaivaa? Miksi on ok kritisoida toisen tekemiä valintoja? Luulisi, että kun suvaitsevaisuus on muuten parantunut niin miksi ei tässä asiassa? Ja tosiaan tuo, että aina sille ei vain voi mitään, vaikka kuinka haluaisi imettää niin se ei vain aina onnistu. On väärin kääntää puukkoa haavassa ja lyödä lyötyä. Tää aihe saa kyllä sykkeen nousemaan ja tulee vain niin pettynyt olo. Miksi äiti toiselle äidille voi olla niin julma, että sanoo päin naamaa tuollaista kuraa? :/ Olen pahoillani. Minun mielestä jokainen äiti osaa tehdä kyllä oikeat valinnat ja niitä tulisi kunnioittaa. <3 Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Ja anteeksi kun tämä meni jälleen ihan tunteisiin. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Nannasnaa
4/14 | 

Minusta vaan välillä tuntuu että osassa asioissa äidit syyllistyvät ilman syyllistämistä. Tai että se on jotenkin niin kovasti omassa päässä se juttu että syyttää itseään vaikkei kukaan olisi ollutkaan syyllistämässä. Mä olen ilmeisesti se fanaattisesti imetykseen suhtautuva, joka on taas mun mielestä ihmeellinen nimitys, en syyllisty siitä, mutta voisin syyllistyä kuitenkin koska siinä taas minun tapaani toimia arvostellaan.

Sitä en tarkoita sillä että olen fanaattinen, että torppaisin ihmiset jotka eivät imetä/imettävät osittain, mutta olen huomannut että välillä äideillä on tosi puuttellinen tieto imetyksestä ja tämän takia on imetys mennyt pieleen ja se harmittaa. Tämän takia me "imetysfanaatikot" puhumme imetyksestä paljon ja ehkä myös jonkun silmään tyrkytämme, koska minä en ainakaan halua että jonkun joka haluaa imettää, imetys menee pilalle koska tietoa ei ole ollut tai se on ollut väärää.

Koska tässä tekstissähän sinä taas itse myös vastakkain asettelet ihmisiä.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tuo on kyllä totta, että me itse varmasti syyllistetään itse itseämme myös paljon. Tarkoitukseni ei ollut syyllistää ketään, vaan ennemminkin tarkoitin, että aina ei tarvitse puuttua muiden asioihin. Apua saa tietysti antaa, mutta ensin kannattaa varmistua siitä, että sitä halutaan ottaa vastaan. Mielestäni imettämisessä voisi ottaa saman periaatteen käyttöön kuin lasten kasvattamisessa. Meillä kaikilla on omat ajatuksemme myös lasten kasvattamisesta, mutta hyvin tarkkaan kannattaa miettiä milloin puuttuu toisen tapaan toimia. Jokainen kun tekee omaan elämään sopivat päätökset ja valinnat juuri niillä tiedoilla, taidoilla ja sillä todellisuudella mikä on käytettävänä. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
5/14 | 

Synnytin kolme viikkoa sitten esikoiseni kiireellisellä sektiolla 16h synnytyksen jälkeen. Lapseni joutui keskolaan hengitysvaikeuden vuoksi enkä saanut häntä rinnalleni. Seuraavana päivänä jouduin itse uudelleen kiireelliseen leikkaukseen aktiivivuodon takia.
Hetket, jotka olin hereillä, lypsin kätilön avustuksella maitoa pienelleni.
Saimme vauvamme vierihoitoon kahden päivän jälkeen ja hänellä on ollut tästä lähtien kaikki hyvin 🙏🏻 Minulle tosin tuli vielä leikkauksen jälkeinen infektio, koska leikkauksessa oli edelleen jäänyt verta vatsanpeitteisiin, joka sitten tulehtui.
Olimme sairaalassa kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen ja kotiuduin toipilaana.
Koko ajan imetin vauvantahtisesti, pumppasin juurikin niitä muutamia tippoja (muutamia kertoja sain jopa 40-50ml). Syötimme lisämaidot aina ruiskulla, että myöhemmin täysimetys voisi onnistua, ettei vauva tottuisi pulloon. Mieheni tuki oli korvaamaton.

Koin myös todella suurta epäonnistumista kun en pystynyt täysimetykseen, vaikka oma tilanne oli todella haastava - kaksi kertaa leikattu ja tulehdus päällä. Tein kaikkeni kuitenkin, että saisin oman maitoni nousemaan.
Nyt olemme olleet viikon kotona, olemme pystyneet jättämään korviketta pikkuhiljaa pois ja vauva kasvaa hyvin. Korvikkeen olemme syöttäneet pullolla vauvantahtisesti, koska ruiskulla tuli enemmän ilmavaivoja.

Voin hyvin samaistua tilanteeseen, kun täysimetys on ”pakkomielle”. Vauvan hyvinvointi kuitenkin edelle, joten korvikkeen antaminen oli ainut oikea vaihtoehto.
Haluan luottaa kuitenkin itseeni, että täysimetys vielä onnistuu. Olemme hyvään suuntaan menossa jo nyt ja varmasti vielä parempaan kunhan itse paranen.

Nykyään vain kovin herkästi syyllistetään, jos vauvalle annetaan korviketta alle 3kk:n iässä - vaikkakaan syitä tähän ei tiedetäkään. Toisinaan tuntuu, että ei edes haluta tietää, halutaan vain sanoa omat kärkkäät mielipiteet ja syyllistää. Tuntuu pahalta, että joku tulee kaiken yrittämisen jälkeen sanomaan, ”ei se oma maito vaan lopu, et ole tarpeeksi yrittänyt”.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Voi kiitos kun jaoit oman tarinasi. Juuri tuo pitäisi osata ottaa huomioon. Taustalla voi olla paljon asioita, ja korvike voi olla hyvä vaihtoehto. Mua ärsyttää tosi paljon tuo syyllistäminen. Ja se tapahtuu juurikin noin, että tullaan kertomaan faktoja, mutta ei silti olla valmiita kuulemaan sitä koko totuutta ja tarinaa päätösten takana. Ja lopulta, mitä se kenellekään muulle kuuluu miten asiat on mennyt. Lopulta meidän kenenkään ei tarvitsisi selittää toiselle omia valintoja vaan ne pitäisi hyväksyä ja niitä pitäisi arvostaa juuri sellaisena. <3 

Superisti tsemppiä sinne pienen ihmeen kanssa <3 Oot maailman paras äiti lapsellesi. Muista se! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Mietteitä
6/14 | 

Minun on pakko yhtyä osittain nannasnaa nimimerkin kommenttiin.en ole KOSKAAN kommentoinut tai katsonut halveksuen äitejä jotka eivät imetä tai kertoneet ongelmista imetyksen suhteen,olen vain ajatellut että :ihan normaalia lapsen viestintää rinnalla.lapsi kyllä osaa säädellä maidon tarpeen JOS on terve ja imuote hyvä.myös minun pojalla paino "notkahti" 3-4 kk iässä mutta en ajatellutkaan korvikkeen antamista vaan kiinteiden aloittamista,niinhän jo thl. Suositteleekin.jos maito ei tunnu riittävän 4 kk lapselle niin aloitetaan kiinteät,ei korviketta.
Osa äideistä syyllistyy itse ja juuri siksi koska tietävät itsekkin että siihen on aihetta.se oma aika,hyvinvointi ym kiehtoo enemmän kun täysimetys.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hyviä pohdintoja ja näkökulmia. Mielestäni kuitenkaan kenenkään ei tarvitsisi kokea syyllisyyttä siitä, että haluaa pitää hyvinvoinnistaan huolta. Tai ylipäänsä mistään. Uskon, että jokainen äiti tekee valinnat tarkkaan ja harkitusti.  Ja sen vuoksi niitä pitäisi kunnioittaa eikä arvottaa hyviin tai huonoihin valintoihin. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Mietteitä
7/14 | 

Vielä lisään että kommentti ei ollut pahalla kirjoitettu vaan puolustin myös meitä "fanaattisia imettäjiä" niinkuin meitä nimitit.
Jokainen kuitenkin tekee omat valinnat.kannustan ja tsemppaan kuitenkin imetykseen,se on tosi lyhyt aika meidän elämästä ja tärkeää!!työt ym on tois sijanen asia koska meillä on suomessa äitiysloma järjestelmä.
Tulin siis blogiisi vauvauinnin tiimoilta kun se on meille ihan uus juttu,hyviä vinkkejä tuossa.jännittää,toivotaan että me saadaa yhtä hyvä kokemus kuin te🙂mukavaa syksyn jatkoa!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kirjoitin fanaattisesti imetystä puolustavat, ja tarkoitan sillä nimenomaan henkilöitä jotka kommentoivat ja kritisoivat muiden tekemisiä. Siksi ne näe, että teistä kumpikaan on niin fanaattinen.  

Mahtavaa, että aloitatte vauvauinnin. Se on todella kiva harrastus. Uskon, että tulee hyvä kokemus. <3 Hyvällä fiiliksellä vaan!

Ja kiitos kun jätit kommenttia,

mukavaa syksyä sinnekin! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oletko joskus miettinyt, että voisitko nauttia lasin viiniä, vaikka imetät? Minä olen. Olen pohtinut, että olisiko parempi olla ottamatta ollenkaan? Vai voisiko sitä nauttia aikuisten kesken viinilasillisen silloin tällöin? Uskon, että moni muukin imettäjä pohtii näitä samoja asioita. Missä menee raja? Halu imettää on tosi kova, mutta vaatiiko se silloin totaalisen kieltäytymisen alkoholista?

Alkoholi usein jakaa paljon mielipiteitä, joten siitä on mielestäni hyvä keskustella, jotta voisimme ymmärtää erilaisia suhtautumisia siihen. Lapsia alkoholin vaikutuksen alaisena ei saisi missään nimessä hoitaa. Lapsi myös aistii aikuisen muuttuneen käytöksen hyvinkin nopeasti ja kokee turvattomuutta. Lapsiperheissä alkoholin käyttöä olisi rajoitettava, mutta mikä on kohtuuden raja? Milloin se ei ole lapselle haitallista? Meillä kaikilla taitaa olla melko erilaisiakin näkemyksiä tähän.  

Missä menee lapsiperheiden alkoholin käytön kohtuuden raja?

Alkoholista kieltäytyminen on suurimmalle osalle hyvin selvää raskauden aikana. Mutta miten sitten toimitaan, kun lapsi on syntynyt? Tuleeko silloinkin täysin kieltäytyä alkoholista? Neuvolassa tähän on selkeä linja. Alkoholia ei suositella nautittavan imetyksen aikana tai ainakin turvarajat on asetettu hyvin alas. Tarkkaa tutkimusnäyttöä alkoholin vaikutuksesta imetykseen ja vauvaan on vielä hyvin vähän. Se kuitenkin tiedetään, että äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus. 

Äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus.

THL:n mukaan esimerkiksi lasillinen viiniä silloin tällöin ruokailun yhteydessä ei vaikuta imetykseen. Viinilasillisen juotuaan tulisi odottaa muutama tunti ennen imetystä, jotta alkoholi ehtii poistua rintamaidosta. On hyvä tietää, että maitoa ei tarvitse lypsää, sillä maito eikä alkoholi varastoidu maitorauhasiin. Se kuinka nopeasti alkoholi poistuu imettäjän elimistöstä ja rintamaidosta, riippuu imettäjän painosta ja juodun alkoholin määrästä. Esimerkiksi 60-kiloisen naisen veren alkoholipitoisuus juotuaan 12 senttilitraa mietoa viiniä on tunnin kuluttua 0,15 promillea ja kahden tunnin kuluttua ei ollenkaan. 

THL:n mukaan lasillinen viiniä silloin tällöin ruokailun yhteydessä ei vaikuta imetykseen.

Mielenkiintoista oli löytää tietoa alkoholitutkimuksesta, jossa oli todettu, että esimerkiksi imeväisikäisten vesipohjaisten D-vitamiini tippojen (esimerkiksi Jekovit) suositeltu päiväannos sisältää noin 0,02 grammaa puhdasta alkoholia. Suunnilleen saman määrän vauva saa äidin nautittua kaksi alkoholiannosta. Tämä aihe ei siis ole täysin mutkaton ja selvä. Haastavaa tästä keskustelusta tekee se, että kukaan ei luonnollisestikaan halua olla alkoholin puolesta puhuja, vaikka faktaakin on olemassa siitä, että muutaman lasillisen nauttiminen ei estä imetystä. Kun turvallista rajaa ei ole selvillä, jää alkoholin nauttimisen arvioiminen lopulta jokaisen yksilön oman harkinnan varaan. 

Kun turvallista rajaa ei ole, jää alkoholin nauttimisen arvioiminen lopulta jokaisen yksilön oman harkinnan varaan.

Lapsen saaminen luonnollisesti siirtää ajatukset muualle kuin alkoholiin. Mutta onko väärin alkaa pohtia asiaa jo imetyksen aikana? Omalla kohdallani nyt kun pumppaus on alkanut onnistumaan, olen alkanut myös pohtimaan voisiko tosiaan viinilasillisen juoda silloin tällöin. Päihdetyötä tehneenä minulla on aina ollut todella jyrkkiä mielipiteitä kaikkiin päihteisiin. Nyt kuitenkin en näe yhden tai kahden viinilasin nauttimista niin pahana asiana. Vielä en ole tuota askelta ottanut, mutta uskon, että sekin päivä tulee kun uskallan palata nauttimaan viinistä. Maailma on täynnä suosituksia, mutta se miten ihmiset todellisuudessa ihan oikeasti toimivat, jää lopulta pimentoon.

Nyt toivoisinkin rehellistä keskustelua aiheesta.

Millainen kanta ja ajatus sinulla on tähän? Silloin kun imetit, joitko sinä lasin viiniä silloin tällöin?

by Susanna 

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Täysimetys – Rakennanko häkkiä ympärilleni?

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imetykselle? – asiantuntija vastaa

 

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 | 

Itse pohdin kauan tätä asiaa. Nyt olen muutamia kertoja rohkaistunut juomaan lonkeron saunassa illalla, kun vauva jo nukkumassa. Meillä vauva 5,5kk nukkuu läpi yön, joten koska seuraava imetys on vasta aamulla, en ole nähnyt siinä ongelmaa. Heti alkoholin nauttimisen jälkeen en imettäisi.

Vierailija
2/8 | 

Niin, äidinmaidossa on korkeintaan promilleja. Alkoholijuomissa on prosentteja. Omenamehussakin on siis enemmän alkoholia kuin äidinmaidossa. Vauvoista ei ole onnistuttu mittaamaan promilleja, vaikka olisivat saaneet juoneen äidin maitoa.

En olisi huolissani äidinmaidon alkoholipitoisuudesta, vaan enemmänkin niistä muista alkoholin vaikutuksista vauvan hoitoon yms.

Vierailija
3/8 | 

Jos juot kaksi lasia viiniä, veren alkohilipitoisuus on 0,02 eli sama kuin noidem d-vitamiinitippojen - eli alkoholin erittyminen rintamaitoon ei ole se ongelma (tästä on kyllä ihan tutkimusnäyttöäkin, ei ole mikään kiistanalainen asia). Sen sijaan kenenkään ei ile syytä hoitaa lasta päihtyneenä, ja siihen ”turvarajat” ovat yksilöllisiä. Raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstäkin on itse asiassa paljon tutkimusta, ja tehtyjen tutkimusten mukaan 1-2 annosta viikossa ei ole haitallista sikiölle.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Mä olen täysin samaa mieltä, että lasta ei tulisi hoitaa, jos on juonut alkoholia. Ja muutenkin lapsi kyllä huomaa heti, jos vanhempi on vähänkin humaltunut. Se aiheuttaa turvattomuuden tunnetta lapselle. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
4/8 | 

Todellakin juot lasin tai 5 jos mieli tekee.♥️Ei tuosta yleisesti voi mitään suosituksia antaa siksikään kun täällä alkoholi on monelle ongelma. Mutta itse kahden pienen lapsen äitinä todellakin olen viini iltoja istunut tyttöjen kans. En halunnut jättää kaikkea lasten myötä, varsinkin kun tärkeimmillä ystävillä ei ole lapsia ja meidän elämässä satunnainen alkoholin käyttö on normaalia. Pumppasin pakkaseen ja jos ei siel ollu ni sit korviketta, jos nopeasti päätinkin lähteä illaksi pois. Sit imetin kun olin kotiin tullu seuraavan kerran ku lapsi heräs. Ne on hyvin satunnaisia kertoja, ja illan alkoholiannokset about6. Isi pärjäs lasten kanssa hyvin ja lapsista erossa olo on niiden näkulmasta lyhempi kun nukkuvat osan poissaoloajasta. Toki ystäviä voi nähdä ilman alkoholia, mutta meillä päin se kuuluu yleensä yhteen jos isommalla porukalla nähdään :) Stressaaminen on pahinta, joten jos äitiä rentouttaa alkoholi ja ystävien näkeminen ni se palvelee mielestäni myös lapsia. Imetys on ihanaa ja tärkeää, mutta ei se korvike pahasta oo. Molemmat saatte imetyksen hyödyt myös osittaisena. Muistan kyllä ne oman päänsisäiset paineet imetyksestä ja kiinteistä, mut jos niistä tulee mörköjä niin tuntuu, ettei se enää palvele tarkoitustaan. Julkinen elämä varmasti tuo sulle lisäpaineita kun oot arvosteltavana myös, mutta koita ottaa rennosti❣️ Vaikka se vauva aika kestää vaan vähän, mut jos haluaa useamman lapsen, äkkiä vierähtää vuosikymmen😄

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Oi ihana. Kiitos paljon kommentista ja tsempeistä. Olen kanssasi samaa mieltä. Itseään ja omia "aikuisten" juttuja ei kannata jättää pois kokonaan. Tässä pikkulapsi arjessa saa vierähtämään vuosia , joten tästäkin ajasta on hyvä osata nauttia – välillä myös ilman lasta! <3 Tästä sun kommentista tuli hyvä fiilis. Kiitos!

Ihanaa syksyä sinne!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

"Ja sinähän täysimetät, eikö vain?" kysyy hoitaja jokaisella neuvolakäynnillä. Ja joka kerta vastaan: "Täysimetän – totta kai!" Ja samalla koen suurta ylpeyttä. Koen olevani hyvä äiti. 

Onko täysimettämisestä tullut saavutus – mestariäitien tunnusmerkki?

Vaikuttaa siltä, että täysimettämisestä on tullut saavutus –mestariäitien tunnusmerkki. Jos en täysimettäisi, tuntisin epäonnistuneeni. Ihmettelen suuresti, että miksi siitä on tullut tavoiteltavaa, vaikka todellisuudessa en edes tiedä mitä se tarkoittaa. Täysimetänkö, jos kerran viikossa mieheni antaa pullosta korviketta ollessani työkeikalla? Entä täysimetänkö, jos pakastan omaa maitoa, ja käytämme sitä korvikkeen tavoin apuna silloin kun en ole paikalla? Lopulta sillä ei ole elämässä mitään merkitystä täysimetänkö vai en. Mutta miksi se just nyt tuntuu niin tärkeältä asialta?

Täysimetys on alkanut tuntumaan enemmän vankilalta kuin vapaudelta!

Välillä pelkkä sana täysimetys alkaa tulemaan korvista ulos. Itseni kohdalla ajoittain täysimetys on alkanut tuntumaan enemmän vankilalta kuin vapaudelta! Sen myöntäminen on ollut vaikeaa. 

Imettäminen on parhaimmillaan päivän paras hetki yhdessä oman aarteen kanssa. Kuva: Johanna Tossavainen
Imettäminen on parhaimmillaan päivän paras hetki yhdessä oman aarteen kanssa. Kuva: Johanna Tossavainen

Minusta elämässä tärkeintä olisi löytää tasapaino. Tasapaino vaatii usein sen, että monissa asioissa olisi hyvä löytää kultainen keskitie. Kaikki elämäntavat, jotka enemmän hankaloittavat kuin auttavat arjessa, ovat kyseenalaisia. Elämästä ei kannata ehdointahdoin tehdä hankalaa. Täysimettäminen on yksi sellainen asia, jota olen nyt viime aikoina pohtinut enemmänkin – tuoko se minulle ja lapselleni tarpeeksi? Miksi haluan kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että täysimetän? Tekisikö hyvää välillä käyttää korviketta, jotta voisin itse hetkeksi irrottautua ja antaa omaa yhteistä aikaa isälle ja pojalle? 

Koen velvollisuudekseni täysimettää, koska imettäminen onnistuu!

Samalla kun pohdin näitä asioita, alan arvioimaan omaa äitiyttäni. Olen alkanut suorittamaan imettämistä. Koen velvollisuudekseni täysimettää, koska imettäminen onnistuu. Ei minulla ole oikeutta edes ajatella muuta. Sillä aina ei imettäminen onnistu ja on varmasti äitejä, jotka olisivat täysimettäneet, jos vain olisivat pystyneet. Sen vuoksi minun on vain nyt jaksettava imettää ja siirtää oma-aika myöhemmälle. 

Imettämistä ei saisi alkaa suorittamaan. Kuva: Johanna Tossavainen
Imettämistä ei saisi alkaa suorittamaan. Kuva: Johanna Tossavainen

Minun käsityksen mukaan vauva kasvaa ja kehittyy yhtä hyvin, on hän saanut äidinmaitoa tai sitten korviketta. Silloin kun imettäminen ei onnistu, on korvike ainoa vaihtoehto. Voin vain kuvitella miltä tuntuu äideistä, jotka eivät pysty imettämään. Kuinka paljon he saavatkaan kritiikkiä ja kommentteja. Kuinka paljon he kokevat huonommuutta ja syyllisyyttä? 

Asenne maidon pumppaamiseen ei ole kovinkaan hyvä – valitettavasti!

Se miksi eniten tämä aihe itseäni tällä hetkellä mietityttää liittyy töihin. Minulla jatkuu voimistelijoiden mentaalivalmennukset muutaman viikon sisään, ja nyt olisi hetki jolloin minun tulisi päättää millä tavoin syötämme Peetun valmennusten aikana. Pumppaaminen on meille oikein tuttua puuhaa Peetun ensimmäisiltä viikoilta, jolloin jouduimme pumppaamaan lisämaitoa, jota annoimme ruiskulla. Tuon alkurypistyksen jälkeen pumppaamisesta on tullut jotenkin vastenmielistä ja työlästä puuhaa. Asenne siihen ei ole kovinkaan hyvä – valitettavasti! Minulla ei myöskään tule maitoa kovinkaan paljon ylimääräisiä, joten tuntuu, että niinä päivinä kun olemme pumpanneet jonkun 30-50 milliä pakkaseen on Peetu ollut itkuisempi. Toki itkuisuus voi johtua muustakin. Olisiko siis parempi vain valita korvike vai pumpata, vaikka se tuntuukin nyt tällä hetkellä raskaalta?

Olisiko kuitenkin parempi pumpata kuin käyttää korviketta, vaikka pumppaaminen tuntuukin raskaalta?

Täysimetys vaatii joustamista ja heittäytymistä kaikissa tilanteissa.
Täysimetys vaatii joustamista ja heittäytymistä kaikissa tilanteissa.

Täysimetys aiheuttaa sen, että pedantti luonteeni nostaa jälleen päätään. Olen tienristeyksessä, jossa olisi valittava, mikä on minulle tarpeeksi hyvää äitiyttä. Nyt olisi oiva hetki jälleen todeta, että minun ei tarvitse yrittää olla superihminen. On ok olla ihan hyvä ja muistaa, mikä elämässä on tärkeintä. 

Mitä mieltä sinä olet tulisiko kaikkien täysimettää, joilla siihen on valmiudet? Onko tyhmää alkaa käyttää korviketta vain antaakseen itselleen enemmän vapautta?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

En pärjää yksin! – Tarvitsen muiden tukea jaapua päivittäin

Millainen ruokavalio tukee imetystä?

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imettämiselle? – asiantuntija vastaa

Kommentit (37)

Maitotilallinen
1/37 | 

Hyvää pohdintaa! Syy miksen itse uskaltanut antaa korviketta vaan täysimetin koko 6 kk, oli se että pelkäsin oman maidon tulon vähenevän. Jos poika olisi syönyt korviketta, olisi kehostani jäänyt tuon verran maitoa tilaamatta ja tulematta ensi kerralla. Ilmeisesti kun maitoa erittyy sen verran kun sitä juodaan, kysynnän ja tarjonnan laki 😅

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tuota mietin myös itsekin, ja varsinkin, koska maitoa ei tule mitenkään erityisen paljon. Pelkään, että maidon tulo voi heikentyä. Kuitenkin imettämisestä on tullut tärkeä osa omaa äitiyttä, olisi siitä vaikea luopua. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

HenniK
2/37 | 

Tunnistan itseni tästä tekstistä esikoiseni kohdalla. Häntä täysimetin ja se tuntui silloin todella tärkeältä. En missään nimessä halunnut antaa korviketta missään tilanteessa edes siinä vaiheessa, kun vauva jo söi kiinteitä. Vuoden ikään mentiin siis imetyksellä. Lisättäköön, että pulloa hän ei huolinut lainkaan, joten ennen kiinteiden aloitusta en ollut erossa vauvasta kuin korkeintaan ruokailuvälin. Kyllä kieltämättä tuntui välillä hieman ahdistavalta, mutta periksi en antanut.
Toisen lapsen kohdalla kaikki meni aivan toisin kuin olin kuvitellut. Imetys ei onnistunut. Vauva oli kovin uninen, eikä oppinut syömään rintaa. Alkuun pumppasin osan maidosta, mutta en millään olisi pystynyt kokonaan pumppaamaan kaikkea. Ei olisi aika eikä jaksaminen riittänyt. Pakko oli antaa korviketta. Parin kuukauden kohdalla luovutin pumppaamisen suhteen kokonaan ja vauva siirtyi kokonaan korvikkeelle. Harmittihan se tosi paljon, ettei imetys onnistunut, mutta suhtautuminen korvikkeita kohtaan on muuttunut täysin. Olen ihan yhtä hyvä äiti, vaikka vauva saa korviketta. Valitettavasti ennen tätä kokemusta ajattelin jopa niin, ettei näin olisi.
Jos vielä saisin kolmannen lapsen ja häntä imettäisin niin en olisi niin ehdoton kuin esikoisen kohdalla vaan voisin turvautua aivan hyvin korvikkeeseen, jos olisin vauvasta erossa.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tosi kiva kun kommentoit. Näitä kokemuksia on todella mielenkiintoista lukea. Ja jokaisella kun on omat kokemukset. Tilanteet eivät ole koskaan mustavalkoisia. Tulee varmasti tilanteita, joihin ei voi edes itse vaikuttaa. Sen vuoksi on hyvä tarkastella asioita kokonaisuutena. On super hienoa saada erilaisia näkökulmia asioihin. Ehkä sitä itsekin uskaltaisi olla hieman armollisempi itselleen. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Käyttäjä29735
Liittynyt17.7.2019
3/37 | 

Nostit esiin aiheen, joka kerää varmasti kärkkäitäkin kommentteja. Itse ajattelen niin, että toki äidin on hyvä saada omaakin aikaa, mutta eikö äitiyslomajärjestelmä ole juuri sitä varten luotu, että äidillä olisi taloudelliset(kin) mahdollisuudet esim. imettää? Omalla kohdalla huomasin, että maidontulo väheni puolen vuoden jälkeen (2. lapsi) painonputoamisen, pidempien imetysvälien (ns. oman ajan) ja korvikkeenkäytön vuoksi todella merkittävästi niin, ettei oma maito enää riittänyt. Tarkoitukseni ei ole syyllistää, eikä paheksua, vaan tuoda omat pohdinnat esiin. Nyt kolmatta odottaessa olen päättänyt pyrkiä täysimetykseen, sillä se takaa parhaiten maidon riittävyyden. Välillä pumppaan, mikäli imetyskerta jää väliin. Ja itse olen korvikkeella kasvanut, sinänsä ei ole mitään korviketta vastaan. Rintamaito on kuitenkin ns. ykkössijalla, jos siihen on mahdollisuus.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hyviä pointteja ja mun mielestä on just hyvä tuoda kaikenlaisia näkökulmia esille. Tämä aihe varmasti aiheuttaa erilaisia reaktioita, mutta se on myös aihe, josta kannattaa jutella, jos asiat mietityttää. Itselläni ainakin toimii se, että kun kuulee muiden kokemuksia, pystyy näkemään omankin tilanteen hieman selkeämmin. Pelkään myös tuota, että oma maidon tuotanto heikkenisi, jos käyttäisi välillä korviketta. Toki meidän kohdalla tuo tarve on vain muutamia tunteja ihan muutamia kertoja kuukaudesta. Ei olisi mitenkään säännöllistä. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
4/37 | 

saat varmasti tähän postaukseen jäätävän määrän negatiivisia kommentteja,toivottavasti sulla on joku systeemi käytössä joka karsii asiattomat pois!tässä tulee yksi mielipide:minulla kolme lasta joita kaikkia olen täysimettänyt,ensimmäisen kohdalla olen käynyt nuo KAIKKI samat ajatukset läpi kuin sinä nyt,eli se on täysin normaalia.olen ylpeä siitä että nuorena äitinä ailloin aikanaan jatkoin siltikin täysimetystä vaikka mieli teki lopettaa juurikin siksi että saan "vapautta".eli puoli vuotta jokaisen lapsen kohdalla olen olen ollut poissa 2-3 tuntia kerralla jona aikana yleensä liikuin itse noin 2-4 krt viikossa.ja hups,kohta lapsi on puoli vuotias ja kiinteät mukana arjessa joten ei ole mitään ongelmaa olla poissa pitempiäkin aikoja.ja onhan siitä tutkimus näyttöä mikä puhuu täysimetyksen puolesta..kyllähän kehityismaissakin lapset kasvaa olemattomalla ravinnolla ei kyse ole siitä vain siitä mikä on lapselle parasta.kyllä omat tarpeet voi mielestäni laittaa lyhyeksi ajaksi sivuun ja antaa lapselle sen mitä kuuluukin eli parhaan mahdollisen ravinnon.eli kannustan ehdottomasti jatkamaan täysimetystä,ei mee kauaa kun teidän Peetukin jo pistelee muuta ravintoa massuun🙂ja vielä lisään että hyvällä äitiydellä ja imetyksellä ei ole yhteyttä mutta jokainen imettämään pystyvä äiti tekee korviketta antaessaan sen päätöksen että joku muu tarve menee vauvan edelle.näin se vaan on ja siksihän siitä asiasta huonoa omaa tuntoa kannetaankin.asia on täysin eri jos imetys ei äisin tai vauvan terveydellisistä syistä onnistu.tiiän että tämä oli tosi suoraa puhetta enkä halua varmasti loukata ketään mutta en myöskään halua hyssytellä tätä vaikeaa aihetta!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos suorasta kommentista. Musta kaikilla on oikeus tuoda oma näkemys ja kokemus esille. Tää blogi on juuri sitä varten syntynyt, että asioista voi keskustella niinkuin ne oikeasti on. Ilman, että kenenkään tarvitsee loukkaantua. 

Puolivuotta menee varmasti ihan super nopeasti. Ja eihän vauva ihan koko ajan ruokaa tarvitsekaan. Pärjää varmasti jos olen valmentamassa 2-3 tuntia. Nämä asiat on vain sellaisia, että kun ei ole mitään kokemusta niin ei tiedä miten ne sitten lopulta käytännössä menee. Ja omassa päässään saa luotua jo vaikka ja mitä kauhu kuvia. :)  Uskon kanssa että monet miettivät näitä asioita ja sen vuoksi haluan tuoda omia ajatuksianikin esiin. Kun kuulen muiden näkökulmia, näen asiat taas ihan eri tavalla. Yleensä siinä vaiheessa olen löytänyt asiaan sen oman tavan toimia. :) Kiitos kommentista ja tuesta! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ja vielä se piti laittaa, että onneksi en ole saanut ainakaan vielä asiattomia viestejä. Toivotaan, ettei tulekaan. Nämähän on vain asioita, joihin meillä jokaisella on omat näkökulmat. Harvoin kukaan on sen enempää oikeassa. Jokaisen elämä kun on kokonaisuus ja arvot erilaiset. Jokainen elää juuri niinkuin itse parhaakseen näkee. Ja se on elämässä juuri parasta! <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Äiti33
5/37 | 

Täysimetyksen määritelmähän on, että vauva saa ravinnokseen ainoastaan äidin maitoa. Ei ole siis merkitystä sillä, onko se pumpattua vai pullosta annettua. Osittaisimetys taas tarkoittaa, että vauva (alle 6kk) saa rintamaidon lisäksi ravinnokseen myös korviketta. Eli sillä antotavalla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä itse ravinnolla mitä vauva saa

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos tästä täsmennyksestä. Vaikka sillä nyt ei varmasti ole lopulta mitään merkitystä. Mutta tää oli hyvä selvennys kuitenkin, jotta en siitä nyt ainakaan kokisi huonoa omaatuntoa, jos mieheni antaa pumpattua maitoa, jos en ole paikalla. :) <3 En tiedä miksi on niin tärkeää pitää kiinni siitä, että voi sanoa täysimettävänsä?! Juuri mun mummu kertoi, että hän ei ole pystynyt imettämään neljää lastaan kuin kaksi kuukautta jokaista. Maidon tulo on loppunut seinään. Nyt tietysti aloin pelkäämään, että mitä jos maidon tulo vain lakkaa. Nämä on vaikeita asioita. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Korvikkeen kannattaja
6/37 | 

Itse päätin olla imettämättä koska se on mielestäni oksettavaa ja luonnotonta joten korvikkeella on lapsi hyvin kasvanut ja saanut läheisyyttä ja rakkautta samalla tavalla kun imetetty lapsi. En tunne itseäni huonoksi äidiksi tämän takia.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiva kun laitoit kommentin. Musta on hyvä saada myös muita näkökulmia. Ja oon samaa mieltä, en tuomitse missään nimessä muita ja ihailen jokaista äitiä juuri sellaisena kuin he ovat. Kumpa osaisin olla yhtä armollinen itseäni kohtaan. Siinä on vielä kehittymisen paikka itsellä. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
7/37 | 

Olen vitsaillut, että vapauduin täysimetystä koskevasta stressistä, koska vauva sai muutaman tipan luovutettua maitoa/korviketta synnärillä sillä aikaa kun minua kursittiin kokoon hätäsektion jälkeen. Tiukimman määritelmän mukaan niiden tippojen jälkeen täysimetys oli jo menetetty, joten saatoin rennosti imettää ja täydentää tarpeen mukaan korvikkeella 😂

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Toi on muuten ihan totta. Se kynnys nyt itse tehdä päätös rikkoa täysimetys -kupla on paljon isompi. On helpompi olla tilanteen "uhri" kuin itse tehdä se päätös. Oikeestihan sillä ei ole mitään väliä. Mutta jostain syystä tää aihe on vaan tosi vaikea. :) 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
8/37 | 

Jos vaan jaksat, niin kyllä imetys/pumppaus olisi paras ravinto lapselle. Korvikkeessa olevat maitoproteiinit aiheuttaa suolistoon pienen tulehduksen, terve vauva toki selviää siitä hyvin. Muutama viikko kestää, että suolisto on jälleen kunnossa. Mutta voihan vauva olla itkuisempi vatsavaivojen takia ja tosiaan sitä ei tiedetä, millaisia vaikutuksia tuolla tulehdusreaktiolla on pidemmällä aika välillä. Lääkärilehdessä oli hyvä artikkeli: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/ovatko-aidinmaidonkor...

Kolme lasta imettäneenä (joista yksi oli myös osaksi pullovauva) sanoisin että varsinkin se eka 6 kk menee niin nopsaan, että sen ajan jaksaa kyllä laittaa vauvan tarpeet omien edelle. Sen jälkeen vauva saa jo muutakin ruokaa ja ero äidistä voi olla helpompi.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hei kiitos ihan super paljon linkin jakamisesta. Käyn tutustumaan tuohon. Ajattelin juuri ensi viikolla ottaa asian puheeksi neuvolassa. Oon yleensäkin kiinnostunut aina noista terveydellisistä hyödyistä/haitoista myös. 

Ja tuo on ihan totta. 6kk menee nopeaa. Kyllä sen ajan jaksaa, jos vaan saa pumpattua maitoa. 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Nannamiharu
9/37 | 

Esikoisen kohdalla neuvolassa jankattiin vaan imetyksestä. Se lähti luistamaan suihkutisseistä huolimatta hyvin ja sujui ekan 1kk. Sen jälkeen omassa kropassa tapahtui jotain. Maidon tuotanto väheni ja väheni. Neuvolasta sanottiin vain että "imetä imetä" ja niinhän minä tein. Täysimetyksestä äidille aikaiseksi saatu mielikuva oli liian suurena mun päässä, enkä tajunnu heti alkuunsa lopettaa pelleilyä. Vasta kun lapsi alkoi näyttää aliravitsemuksen merkkejä, ymmärsin antaa myös pulloa. Sen jälkeen mua on syyllistetty neuvolan ja muiden äitien toimesta laiskaksi äidiksi kun en JAKSANUT imettää vaikka todellisuudessa lapseni kärsi aliravitsemuksesta.

Toisen lapsen kohdalla ymmärsin jo, että aina homma ei vain toimi. Edelleen unelma täysimetyksestä oli, mutta en jaksanut enää panikoida. Silti sattui suuresti, kun historia toisti itseään. Petyin. En taaskaan osannut olla kunnollinen äiti, taaskin kroppani petti minut, miksi en osannut.

Kolmannen lapsen kohdalla heitin imetyshaaveet nurkkaan jo plussatestiä tehtäessä. Pettymys aikaisemmista kokemuksista (ja itsesyytökset) olivat niin suuria, että ajattelin jo pyytää neuvolasta vinkkejä maidon nousun estämiseksi. Välttäisin koko pettymyksen (ja muiden ihmisten syytökset) laiskuudesta jos en alunperinkään haluaisi tissiä antaa. Looulta kuitenkin annoin kropalleni uuden mahdollisuuden. Tämä oli uuden neuvolatätimme ansiota joka ymmärsi aikaisemmat kokemukseni.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Ompa ikävä kuulla, että on ollut noin inhottavia kokemuksia. Voin vain kuvitella kuinka kurjalta toi on tuntunut.   Mä en oo vain koskaan ymmärtänyt, miksi äitien valintoja kritisoidaan. Jokainen tekee varmasti juuri oikeat valinnat omaan elämäänsä liittyen. JA lisäksi koska taustalla voi olla juurikin sellaisia asioita joihin ei ole itse voinut vaikuttaa, ja jo itsessään pelkästään tilanteesta on pahoillaan. Siinä kohtaa kaipaisi tukea ei kritisointia. :/ 

Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Nämä tuovat lisää näkökulmia ja muistuttaa siitä, että koskaan ei saisi tuomita ihmisiä, koska taustalla voi olla mitä vain. Elämä on kokonaisuus ja imetys vain pieni osa sitä. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Nannamiharu
10/37 | 

Jatkoa edelliseen
Tosiaan siis kroppani on itse lakkauttanut maidon tuotannon aina (kuten myös kolmannessakin tapauksessa) 1-2kk imetystaipaleen jälkeen. Tätähän imetyksen puolesta puhuvat eivät pidä mahdollisena vaan laiskan äidin merkki. Uusi neuvolatätini ymmärsi tutkia mussa erään pienen asian mikä vaikuttaa imetyksen onnistumiseen suuresti. Kilpirauhasen toiminnan. Raskausaikana mulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Synnytyksen jälkeen mua seurattiin aika tarkkaan ja kilppariarvoissa huomattiin sellaisia heittoja, että imetyksen onnistuminen ilman lääkkeitä ei todennäköisesti onnistuisi.

Harva tuntuu tietävän, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa imetykseen. Monissa tapauksissa jooa niinkin paljon, että oikea lääkityskään ei normalisoi asiaa. Syy miksi mulla imetys alkuun onnistui, mutta sit meni puihin, johtui siitä että arvot synnytyksen jälkeen olivat suht normaalit, mutta tosiaan joidenkin viikkojen kulttua ne hyppäsivät pilviin. Neukkutädin kanssa puhuttiin että hän epäilee, ettei moniakaan mun kaltaisia tilanteita diagnosoida vaan pistetään laiskuuden piikkiin. Kilpirauhasen arvoilla kun on normaalia pomppia synnytyksen jälkeen hieman. Arvojen muutos menee aika lailla käsi kädessä maidon nousun, suihkutissin ja tuotannon tasaantumisen kanssa. Kun arvot nousevat liian korkeiksi, tuotanto alkaa hiipua. Tämä tapahtuu tosi usein samoihin aikoihin kuin mulla. Moni sekoittaa asian tiheen imun kauteen, johonkin hulinoihin tai ihan vaan siihen et maito ei riitä. Monet "luovuttavat" ennen kuin asia menis niin pitkälle että lapsesta huomais aliravitsemuksen merkkejä. Näitä äitejä pidetään laiskoina ja heitä syyllistetään. Jos neuvolat ottaisivat äitien kilppariarvojen seulonnat käyttöön niin osa näistä tapauksista saatettaisiim saada ehkäistyä. Kaikilla lääkitys ei auta asiaan, mutta joillakin lääkitys saattaisi pelastaa imetyksen.

Loppujen lopuksi on yksi ja sama kummasta lapsi ruokansa saa, tissistä vai pullosta, tärkeintä on että hän saa sen ylipäätään. Ei ole oikein saada ihmistä tuntemaan oloaan paskaksi äidiksi vain koska imetys ei syystä tai toisesta onnistunut.

Tosin näin jälkikäteen mietittynä myös sitäkin JOS TÄYSIMETYS OLISIKIN ONNISTUNUT. Ei se ois ollu mulle siltikään mahdollista. Mä en oo ikinä herunu pumpuille tai lypsy-yrityksille. En edes suihkutissikausina. Mulla kaikki lapset vaatineet ruokaa 4kk ikään saakka kerran tunnissa. Eli mun pitäis olla lapsen lähellä aina tunnin välein syöttämässä häntä. Enhän mä ois pystyny käymään edes ruokakaupassa yksin. Useamman lapsen perheessä kun nuo ruokaostokset just ja just mahtuis yksiin ostoskärryihin ni mihis se vauvan kantokoppa laitettais? XD Tai no niin, on mul 2 kättä, molemmille käsille yhdet kärryt ni eiköhän se sit onnistuis. Useammalla ruokatauolla ku pelkästään kauppamatkoihin menis yhteensä 1,5h

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Mä juttelin juuri mun mummun kanssa, ja hänellä on juurikin käynyt noin, että 2kk kohdalla on loppunut maidon tulo kokonaa, ja kaikkien neljän lapsen kohdalla. En tiedä onko kilppariarvoja koskaan mitattu, mutta ihan super hyvä kun jaoit tämän tiedon. Tärkeää puhua asiasta, jotta äidit osaisivat itse kysyä mittausta. 

Ja olen todellakin sun kanssa samaa mieltä. Kenellekkään ei pitäisi aiheuttaa tuollaisia fiiliksiä. Jokainen äiti on yhtä hyvä, imettää tai ei. 

Ja minulla on juurikin tuo tilanne, että en ole vielä käynyt missään ilman Peetua. Hän syö niin epäsäännöllisesti ja tiheästi, että tähän asti olemme liikkuneet koko ajan yhdessä. Maanantaina aloitan osittain työt, joissa olen muutamia iltoja kuukaudessa 2-4 tuntia. Katsotaan miten nämä onnistuvat. <3

Kiitos jälleen kommentista. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
11/37 | 

Täällä on äiti, jolla ei onnistunut täysimetys, vain osittainen 3kk ajan. Sittenpä se loppu. Nyt lapsen ollessa 10kk ymmärrän että en ollut huonompi äiti, vaikka en "onnistunut" täysimettämään. Meidän perheessä asia kääntyi positiiviseksi - isä pystyi korvikkeen avulla hoitamaan syöttöjä, jolloin minä sain nukkua pidemmän pätkän. Pystyin käymään yksin vaikka ostoksilla ja lapsi sai laatuaikaa isänsä kanssa. Meidän perheessä isä oli aktiivinen toimija, eikä vain imettävän äidin lakeijja. Nyt lapsen ja isän suhde on aivan mieletön, eikä äiti ole ainoa turvallinen aikuinen vaan hän turvautuu myös isään. Joten vaikka neuvolassa - äitien kesken- ylipäänsä toitotetaan täysimetyksestä, niin totuus ei ole niin mustavalkea. Lisäksi korvikkeella kasvanut lapseni on kehittynyt ikäisiään edellä ja pystynyt terveenä vaikka on matkustettu ja oltu ihmisten ilmoilla. Joten EI lapsesi ei mene siitä rikki, että isä syöttää korviketta tai pumpattua maitoa(oman pumppaus-huvituksen mukaan).

HenniK
12/37 | 

Itse tuossa aiemmin kommentoin omaa tilannetta ja sanoisin myös, että jos imettäisin alle 6 kk vanhaa vauvaa, valitsisin mieluummin ensisijaisesti pumppauksen kuin korvikkeen, jos pumppaus onnistuu.
Mutta pakko kommentoida, kun tuossa on tullut todella syyllistäviä kommentteja väliin. Ei ihme, että äidit tuntevat huonoa omaa tuntoa valinnoistaan, jos on toisia äitejä, jotka ajattelevat asioista noin mustavalkoisesti. Se äidin tarve, joka ajaa käyttämään korviketta, voi myös olla vaikkapa lääkitys, joka estää imetyksen tai ihan vaan unen tarve. Puoli vuotta on pitkä aika valvoa... jos tilannetta voisi välillä helpottaa sillä, että äiti saa joskus nukkua jopa kokonaisen yön niin se voi olla jaksamisen kannalta ratkaisevaa.
Tai vaikka minun tapauksessa... vauva ei oppinut syömään rintaa. Olisin voinut yrittää jatkaa pumppausta päivin ja öin 8 kertaa vuorokaudessa. Sen lisäksi syöttää vauvaa pullolla. Luulen, että vauva olisi siinä tapauksessa jäänyt paitsi jostain muusta kuin ravinnosta, samoin kuin pari vuotta vanhempi isosisarus. Laitoin siis omat tarpeeni mm. nukkua ja syödä edelle ja siirryimme korvikkeelle. En suostu tuntemaan tästä valinnasta huonoa omatuntoa tai syyllisyyttä.
Haluan vaan sanoa, että joskus ne äidin tarpeet saattaa kokonaisuuden kannalta olla sellaisia, ettei niitä kannata jättää huomioimatta.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep, oon sun kanssa kyllä samaa mieltä. Kokonaisuus ratkaisee. Jaksaminen ja oma hyvinvointi pitäisi aina kyllä mennä edelle. Yksi mun tuttu kerran sanoi, että vanhemmuudessa on tärkeää ymmärtää, ettei voi olla hyvä toiselle, jos ei ole sitä itselle. Elämässä kannattaa käyttää lentokoneen turvasääntöä ohjenuorana. Ota ensin happi itsellesi ja sitten lapsellesi. Vasta näin huolehdit varmemmin lapsesi turvallisuudesta kun pidät itsesi hengissä. Tämän aion pitää mielessä!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
13/37 | 

Vauvan parhaan ajattelemista on myös omasta itsestä huolehtiminen. Parisuhdekin voi paremmin kun äiti jaksaa paremmin ja hyvä parisuhde on lapsen koti. Sillä ei ole mitään merkitystä jos joskus juo pullollisen korviketta. Jos pelkäät oman maidon vähenemistä (mitä en usko noin vähällä pois olemisella) niin voihan sitä vähän yrittää pumpata pois ollessa.

Vierailija
14/37 | 

Hoksautuksena, että tuo korvikkeita käsittelevä linkki on 10+ vuotta vanha. Tässä ajassa sekä tiede että sen mukana korvikkeiden koostumus ja sitä käsittelevä tutkimus ovat menneet kovasti eteenpäin. Edelleenkään - se ei tee korvikkeesta rintamaitoa parempaa tai täysin sen veroista ravintoa, mutta turvallisin mielin korviketta voi antaa silloin, kun sille on tarve, oli tarve sitten lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä johtuva. Imetystä ja äitiyttä koskevissa keskusteluissa tuntuu usein korostuvan sellainen fundamentalismi, että vain 100 prosenttia sitä ja tätä on tarpeeksi hyvää ja vähempi on epäonnistumista. Armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan tekisi lapsiperhemaailmasta aika huisisti paremman paikan <3

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Oho, niinpäs olikin. Ja varmasti tiede ja sitä kautta myös korvikkeet ovat kehittyneet. Olisikohan missään tuoreempia tutkimuksia? Olisi niin hyvä päästä lukemaan. Ja jep, 100% on harvoin todellisuudessa terveyttä tukeva ajatusmalli. Onnellisuus ainakin usein siinä kärsii, jos ei uskalla olla armollinen itselleen. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
15/37 | 

Jo kommentoin tuonne aiemmin mutta pakko vielä laittaa että sulla on TOSI hyvä tyyli ottaa kommentteja vastaan ja vastata niihin❤ jokainen mielipide ja toimintatapa on arvokas,toivottavasti teidän perhe löytää myös sen oman ja nimenomaan teille toimivan!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos <3 olipas kiva saada kommentti tähän liittyen. Arvostan todella paljon, jos joku on käyttänyt aikaansa ja kommentoinut mun blogissa. Tämän vuoksi haluan vastata jokaiselle <3 Lisäksi saan todella paljon itse jokaisesta kommentista. Uudet näkökulmat on arvokkaita ja nautin suunnattomasti keskustella aiheista. Kiitos kun sinäkin olet mukana <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Imetyksen puolesta
16/37 | 

Haluaisin kommentoida tuohon mummusi maidon loppumiseen, että usein vanhoilta ihmisiltä kuulee maidon loppuneen muutaman kuukauden jälkeen kuin seinään (meidän isoäitikin sanoo näin käyneen kolmen lapsen kohdalla). Olen ymmärtänyt, ettei tuohon aikaan ole juuri puhuttu tiheän imun kausista, joka tuon kahden kuukauden kohdalla esimerkiksi tulee. Jos tiheästä imusta ei ole tietoa, voi moni erehtyä luulemaan maidon tuotannon loppuneen, sillä vauva on vain jatkuvasti rinnalla eikä välttämättä ole lainkaan tyytyväinen normaalin imetysajan päätteeksi. Tässäkin pätee tuo kysynnän ja tarjonnan laki - vauva tilaa lisää maitoa ja voi viihtyä rinnalla useita tunteja (oman vauvani ennätys taisi olla 6tuntia) kerrallaan. Luota itseesi ja vauvaasi, maitosi riittää kyllä eikä tuotanto lopu yhtäkkiä noin hyvin alkaneen imetystaipaleen jälkeen jos vain imetät lapsentahtisesti (muutama tunti silloin tällöin ei maidon tuotantoa myöskään vähennä jos imetystä jatkaa sitten normaalisti). Toki poikkeuksiakin löytyy, niinkuin aiemmin tuli ilmi, mutta tällöin takana on yleensä juuri joku sairaus ym. Nauti imetyshetkistä ja anna itsellesi myös armoa, teet niinkuin itseltä hyvältä tuntuu. Itse koen imetyksen helppona vaihtoehtona verrattuna pullojen pesemiseen ja maidon lämmittämisen. Olet silti paras mahdollinen äiti lapsellesi, päädyt mihin ratkaisuun tahansa. <3

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Voi ihana, kiitos! Tämä on blogissa juurikin parasta kun saa tukea ja tsemppiä. Kiitos siitä.

Tuo esille tuomasi pointti voi hyvinkin pitää paikkansa. Ja nyt kun olen paljon tätä asiaa pohtinut, niin olen tullut juurikin tuohon tulokseen, että pullojen peseminen ja maidon lämmittäminen voisi pitemmän päälle alkaa vain ärsyttämään. Toki neuvolassakin juuri asiasta juttelin, niin muutaman kerran kuussa voi hyvin käyttää korvikkeita jos siltä tuntuu, ja löytyy sopiva korvike. Jos siis pumppaaminen ei vain tunnu toimivan. Nyt kuitenkin menen päivä kerrallaan. Nautin nyt imettämisestä eri tavalla. Tämä keskustelu on auttanut! <3 Kiitos!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kesävauva
17/37 | 

Minulla on samanikäinen vauva kuin Peetu. Olenntäysimettänyt kaksi aikaisempaa lastani mutta nyt kolmannen kohdalla sairaalassa annettu lisämaito ja ajastetut ruiskusyötöt/herätykset aiheuttivat sen etten jaksanut pumpata. Oli helpompi antaa korviketta ja sain nukuttua paremmin. Yöt ovat ihanempia kuin aiemmin kun vauva syö kerran eikä roiku koko yötä tissillä. Pulloruokin lastani täysin siitä syystä etten jaksanut pumpata ja sitten päivisinkin rinnantarjoaminen jäi. En koe huonoa omaatuntoa, ei rintaruokintakaan aina pelasta sairauksilta ja vauva sai sitä ainakin ensimmäisen viikon. Arki on helpompaa kun muutkin voivat osallistua vauvan hoitoon enkä ole niin väsynyt kuin aiempien vauvojen kohdalla. Silloin imetys oli häkki ympärilläni, nyt ehdin ja jaksan nauttia vauvasta enemmän!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tosi kiva kun jaoit oman kokemuksesi. Näitä on niin kiva lukea. Jokainen kokemus auttaa ymmärtää kuinka paljon erilaisia ratkaisuja kaikilla on. Ja jokainen ratkaisu on juuri oikea siihen elämäntilanteeseen. Meidän tulisikin katsoa elämää kokonaisuutena. Sitähän itsekin aina sanon valmennuksissa. Tärkeää muistaa myös omassa elämässä. :) Sen vain niin helposti unohtaa kun alkaa tuijottamaan jotain yksityiskohtaa. Kaikki kun vaikuttaa toinen toisiinsa, joten täytyy löytää omaa elämää parhaiten tukevat ratkaisut. <3 Hurjasti tsemppiä sinne ja ihania hetkiä vauvan kanssa!

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vive
Liittynyt31.5.2019
18/37 | 

Ehdottomasti kannattaa täysimettää, jos se onnistuu ja sitä jaksaa tehdä. Onhan äidinmaito terveysvaikutuksiltaan parasta ravintoa lapselle. Aivan kuten kaikin puolin hyvinvoivat äiti ja isä ovat lapsen parhaat hoitajat. Omalle hyvinvoinnilleni on ollut tärkeää, että pääsen välillä tanssimaan. Muutakin liikuntaa ja puutarhatöitä pitää nykyään päästä tekemään, mutta koska ne voi tehdä kätevästi kotosalla, hoituu imettäminen siinä lomassa. Esikoinen sai reilu 6,5 vuotta sitten yleensä tanssituntien ja muiden menojen aikana korviketta, koska en oikein herunut pumpulle enkä kokemattomana pumppailijana osannut kaikkia kikkoja. Maitoa kuitenkin riitti hyvin hänelle 2-vuotiaaksi asti. Toinen sai vain litran korviketta, kun ymmärsin pumpata samalla toista rintaa, kun hän söi toista, jolloin sai tarpeeksi maitoa lyhyille poissaoloille. Vuoteen mahtui kuitenkin muutama pidempi reissu ja juhla, jolloin sai myös korviketta. Nyt 2,5 kuukauden ikäinen vauveli on vielä täysimetyksellä ja vauva-aika on ollut todella helppoa, kun markkinoille oli tullut alipainepumppu, millaisia ei vielä 4 vuotta sitten ollut ainakaan yleisesti myynnissä. Ihanaa, kun ei tarvitse keskittyä pumppaamiseen vaan voi vain iskeä pumpun kiinni tissiin, kun vauva syö toisesta ja aamupäivän aikana saa pumpattua illan maidot eikä tarvitse miettiä hidastuuko maidontuotanto. Nyt on vain vaikea valinta edessä, kuinka kauan jatkan täysimetystä. Vanhemmilla lapsillani oli valmiuksia kiinteiden syömiseen jo 4 kuukauden ikäisenä ja esikoiselle annoin jo silloin erilaisia sormiruokia, kun oli korvikettakin saanut enemmän. Toiselle annoin vasta puolivuotiaana ja hänellä meni yli kuukausi ennen kuin alkoi syömään vähän enemmän ja useita kasviksia ei syö vieläkään, kun taas veljensä oli hyvin kaikkiruokainen. Vanhemmiten hänkin on alkanut vähän nirsoilemaan, mutta esimerkiksi salaatit maistuu hyvin. Nyt täytyy miettiä, olisiko meidän kaikilla lapsilla herkkyyskausi syömisen opetteluun jossakin 4-6 kuukauden vaiheilla vai ovatko vain niin erilaisia persoonia.  

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka Vive! 

Kiitos paljon näkökulmien jakamisesta. Päädyin lopulta tekemään kaikkeni, että pumppaaminen saataisiin onnistumaan, ja lopulta se sitten alkoi luonnistumaan. Nykyään pumppaan päivittäin, jotta saan kerättyä pikku hiljaa pakkaseen varastoon maitoa niille hetkille kun olen töissä. Tähän asti olemme pärjänneet siis täysin minun maidolla, ja se tuntuu kyllä hyvältä. Olen päättänyt, että menen hetki kerrallaan. Niin kauan kuin tämä systeemi tuntuu sopivalta, niin teen tätä. <3

Sormiruokailu on pian täälläkin ajankohtaista ja muutenkin ruokailuasiat voi alkaa muuttumaan mitä enemmän Peetu alkaa liikkumaan. 

Tuo olisi mielenkiintoista tietää, että onko sillä tosiaan merkitystä, että aloittaako 4kk iässä vai 6kk iässä?

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Imetys on yksi puhutuimmista aiheista synnytyksen jälkeen. Kuka onnistuu imettämään? Entä jos en onnistukaan? Miksi en onnistu? Imetyksen onnistumiseen liittyy monia asioita, eikä se ole kovinkaan yksiselitteistä. Kaikkeen emme voi itse vaikuttaa. Sen vuoksi aihe on sinällään erittäin monisyinen ja haastava.

Meillä ainakin tämä ensimmäinen viikko on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä. Olemme liiallisen vauvan painon laskun vuoksi vielä imetyksen lisäksi pumpanneet maitoa. Tätä lisämaitoa olemme sitten syöttäneet ruiskulla vauvalle imetyksen jälkeen. 

Ensimmäinen viikko vauvan kanssa on pyörinyt täysin imetyksen ympärillä!

Tässä kohtaa minua kiinnostaa erityisesti se, voisimmeko vaikuttaa imetyksen onnistumiseen ruokavalion avulla? Uskon vahvasti aina siihen, että omilla valinnoilla on merkitystä. Ja olen erittäin utelias selvittämään näitä asioita, jotta ainakin itse saisin apua omalla kohdallani. Ja toki mielelläni jaan näitä myös teille.

Äitiysasiantuntija Johanna Tossavainen on ollut super iso apu ja tuki minulle, kun olen pohtinut ravitsemuksen merkitystä imetykselle.
Äitiysasiantuntija Johanna Tossavainen on ollut super iso apu ja tuki minulle, kun olen pohtinut ravitsemuksen merkitystä imetykselle.

Tiedän, että moni teistä lukijoista kamppailee minun kanssani samojen kysymysten äärellä. Olen tehnyt paljon töitä ravitsemuksen parissa, mutta halusin vielä oman ammattitaitoni lisäksi kysyä apua näihin kysymyksiin myös Pelvic Fysion äitiysasiantuntijalta Johanna Tossavaiselta. Joten tähän aiheeseen olen saanut konsultointi apua häneltä.

Voisimmeko vaikuttaa imetykseen ruokavalion avulla?

Imetys antaa ja ottaa – kirjaimellisesti. Imetyksellä on myös rooli raskaudesta palautumisessa ja sen vuoksi se koetaan usein tärkeäksi. Imetys ei pelkästään vaikuta palautumiseen, vaan sillä on merkitystä myös äidin hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti kuin vauvan turvalliseen kasvuun. Tästä syystä on tärkeää pohtia ravitsemuksen osuutta imetyksessä.

Kumman valitsen. Hedelmät..
Kumman valitsen. Hedelmät..
.. vai muffinssin ja donitsin?!
.. vai muffinssin ja donitsin?!

Usein vauva-arki vie paljon voimia, ja äidin ravitsemus jää siinä kohtaa toissijaiseksi. Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on terveellisempi kuin imetyksen aikainen ruokavalio. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että synnytyksen jälkeen oma ravitsemus helposti jää huomiotta. Ehkä me äidit emme tarpeeksi hyvin tiedä, että meidän omalla ravitsemuksella on merkitystä lapseen vielä synnytyksen jälkeenkin?

Synnytyksen jälkeen äidin oma ravitsemus jää helposti toissijaiseksi.

Imettävä äiti tarvitsee keskimäärin lisäenergiaa 400-600 kcal päivässä. Lisäenergian tarpeen täyttää esimerkiksi pari perunaa, 2-3 palaa kauraleipää vaikka avocadolla tai hummuksella sekä hedelmä. Nesteen tarve lisääntyy myös imetyksen ja hikoilun takia. Lisäksi ruoan laatu vaikuttaa rintamaidossa oleviin vitamiineihin ja rasvan laatuun. Erityisruokavaliota noudattavan äidin kannattaa vielä kysyä yksilöllistä ohjausta neuvolasta tai ravitsemusterapeutilta.

Muista juoda vettä!
Muista juoda vettä!

Seuraava lista toimii hyvänä ohjeena päivittäisessä ruokavaliossa huomioiden erityisesti pienokaisen imetyksen:

  • Juo runsaasti vettä. Voit maustaa vettä pilkkomalla sekaan hedelmiä tai yrttejä.
  • Syö riittävästi monipuolista ja ravitsevaa ruokaa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti aina aamupala sekä kaksi lämmintä pääateriaa päivässä. Näiden lisäksi 1-2 välipalaa tarpeen mukaan.
  • Käytä päivittäin monipuolisesti hyvälaatuisia rasvanlähteitä, kuten pähkinöitä, siemeniä, öljyjä, avocadoa, oliivia ja kalaa jne.
  • Syö päivittäin hyviä hiilihydraatin lähteitä, kuten kauraa, marjoja, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja riisiä.
  • Muista suosia monipuolisesti proteiinin lähteitä, kuten lihaa, kanaa, kalaa, kananmunia, maitotuotteita ja papuja jne.
  • Käytä D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
  • Juo kahvia kohtuullisesti.
  • Vältä eineksiä ja pikaruokaa.
  • Vältä sokeria.

Panosta ravitsemukseen myös synnytyksen jälkeen!
Panosta ravitsemukseen myös synnytyksen jälkeen!

Terveellinen ja monipuolinen ravitsemus on tärkeää myös synnytyksen jälkeen. Kokonaisuus on aina tärkeintä. 80/20 sääntö viikon ruokailuissa on mainio nyrkkisääntö noudatettavaksi. Hyvä ravinto auttaa jaksamaan paremmin arjessa ja se tukee myös hyvää unta.

Hyvinvointi on kokonaisuus, josta ei oikein koskaan voi jättää mitään osa-aluetta huomiotta. Hyvällä ravitsemuksella siis tuet omaa hyvinvointiasi monesta näkökulmasta. Muistathan siis pitää itsestäsi huolta! <3

by Susanna (Papu 1vko vanha)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös:

Voivatko rintaimplantit olla esteenä imettämiselle? – asiantuntija vastaa

Millainen ruokavalio tukee synnytyksestä palautumista?

Synnytyksestä palautuminen – Mitä tulisi tehdä heti 24h synnytyksen jälkeen?

Tutkimus: vastasyntyneen imetys vähentää kätkytkuoleman riskiä puolella


 

Kommentit (7)

Anna-Maria K
1/7 | 

Toivottavasti ruokavalioni pysyisi jotakuinkin järkevänä ja syöminen säännöllisenä kun beibi pian syntyy... Onneksi mies jo ottikin asian puheeksi, joten toivon saavani tähän tukea häneltä <3

Tärkeistä asioista kirjoitat!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Jep, oon samaa mieltä. Miehen rooli on tässä asiassa tosi tärkeä. On paljon hänen viitseliäisyydestä myös kiinni se, mitä ruokaa syödään. Näistä kannattaa kyllä jutella, sillä uskoisin, että miehillekin on tärkeää, että imetys onnistuu ja puoliso voi hyvin. :) <3

Tsemppiä sinne! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Laktivisti
2/7 | 

Muuten hyvät vinkit, mutta ikävä kyllä siemeniä ei suositella imetysaikana käytettäväksi. Tämä oli itsellekin uusi tieto ja vasta kolmannella imetyskerralla olen noudattanut, ennen chia-siemenet oli käytössä päivittäin ja tulevat taas käyttöön kun imetys loppuu.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

En olekaan kuullut tuosta. Täytyy selvitellä lisää. Kiitos, kun vinkkasit ja korjasit. Katsotaan, jos löytäisin siihen jotain materiaalia, että miksi ei. :)

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vive
Liittynyt31.5.2019

THL on uusinut tänä vuonna Lapsiperheiden ruokasuositukset, joita mm. neuvoloissa käytetään. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343...

Siellä on kylläkin todella hämäävästi kerrottu, että siemenet ja pähkinät ovat hyvä lisä imettävän äidin ruokavalioon. Kuitenkin lopussa liitteessä 1 kerrotaan voimassaolevat ohjeet eli öljykasvien siemeniä pitää välttää raskasmetallipitoisuuksien takia, mutta pienet määrät esim. leivissä on ok.

Sinänsä mielestäni on tärkeää, että imettäessä syö riittävästi, monipuolisesti ja terveellisesti, mutta en pelkäisi sokeriakaan kohtuullisessa määrin, koska riittävä hiilarimäärä auttaa maidon tuotannossa ja odotettavissa on vauvalta monta tiheän imun kautta, jotta maitoa muodostuisi tarpeeksi kasvavan vauvan tarpeisiin.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kiitos linkistä. :)

Täysin öljykasvien siemeniäkään ei onneksi tarvitse välttää. Ja samaa mieltä kanssasi, että monipuolisuus on tärkeintä. Mitään ei tarvitse täysin poistaa ruokavaliosta. Kohtuus kaikessa.

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Kysyin vielä Johanna Tossavaiselta asiaa, ja tällaisen vastauksen sain: "

Siemeniä (öljykasvien) saa siemenlajia vaihdellen syödä imettäessä niinkuin esimerkiksi kalaakin, mutta kuten kalassa myös on saantisuositus päivä/viikkokohtaisesti. Siemenien osalta suositus on yleisesti aikuiselle 2 rkl eli noin 15g/vrk:ssa. THL:n 2019 uusitun suosituksen mukaan imettäville ei suositella siemenien käyttöä sellaisenaan, rouheena eikä liotettuna esimerkiksi ummetuksen hoitoon, mutta esimerkiksi leivässä olevia siemeniä ole tarvetta välttää. On totta, että öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, erityisesti nikkeliä ja kadmiumia.

(vrt kalan ominaisuus kerätä raskasmetalleja vedestä ja tästä syystä kalaa suositellaan syötäväksi vain muutamana päivänä viikosta kalalajia vaihdellen). 

Suosituksena on, että nikkeliallergikkojen on syytä keskustella öljykasvien siementen käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten, esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa. Ehdotonta ei-suositusta en ole itse missään äitiysFT-ravitsemusopeissa kohdannut, vaan kohtuus kaikessa/monipuolisuus on tässäkin kaiken A ja O."

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019