Kirjoitukset avainsanalla yksinäisyys

Yksinäisyys on hyvin subjektiivinen tunne, jota voi tuntea, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Yksinäisyyttä koetaan usein uusissa elämäntilanteissa, jotka ovat tavalla tai toisella elämää mullistavia. Äitiys on varmasti yksi suurimmista muutoksista naisen elämässä. Sen vuoksi äitiys voi myös tuoda mukanaan yksinäisyyden tunnetta. 

Yksinäisyys ei aina näy ulospäin!

Yksinäisyyttä voi olla sekä henkistä että fyysistä. Molempia voi kokea yhtäaikaisesti – tai vain toista. Henkistä yksinäisyyttä voi kokea, vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä. Sen vuoksi yksinäisyys ei aina näy ulospäin. Sitä voi kokea sellaisetkin ihmiset, joista kukaan ulkopuolinen ei voisi koskaan uskoa. Yksinäisyys ei siis aina tarkoita sitä, että olisi fyysisesti yksin tai ympärillä ei olisi ihmisiä. Yksinäisyyttä voi tuntea myös jopa silloinkin ja sillä hetkellä, kun on ihmisten kanssa.

Tarvitsen ihmisiä ympärilleni, jotta saan jäsenneltyä omia ajatuksiani.

Minä kaipaan todella paljon ihmisiä ympärilleni. Tarvitsen ihmisiä ennen kaikkea vuorovaikutukseen. Tarvitsen keskustelua ja kommunikointia, jotta saan jäsenneltyä omia ajatuksiani. Tämän vuoksi esimerkiksi sosiaalinen media ja tämä blogi ovat olleet minun pelastus äitiyden myötä. Instagramissa pystyn tuomaan omia ajatuksia esille, ja saan käydä keskustelua ajankohtaisista aiheista. Blogissa saan kirjoittaa omia ajatuksia ylös, ja näistä aiheista jatkan keskustelua kommenttien puolella tai instagramissa yksityisesti. Lisäksi en pärjäisi ilman muita ihmisiä. Haluan ja saan tukea muilta. Se tekee elämästäni elämisen arvoista. 

Vain toinen äiti voi ymmärtää äitiyden tuomaa yksinäisyyttä.
Vain toinen äiti voi ymmärtää äitiyden tuomaa yksinäisyyttä.

Äitiys on välillä hyvinkin yksinäistä, vaikka samalla se on parasta maailmassa. Yksinäisyyttä emme voi kieltää. Kaikki tunteet ovat sallittuja, kuten totesin sen jo viime postauksessa, jossa aiheena oli "voiko oma lapsi ottaa päähän?". Myös yksinäisyys on sallittua. Sitä ei tarvitse hävetä, tai se ei ole loukkaus läheisille. Yksinäisyyttä voi tuntea – ja sitä saa tuntea. 

Yksinäisyys ei ole loukkaus läheisille. Myös yksinäisyys on sallittu tunne. 

Äitiydessä yksinäisyys tulee usein siinä kohtaa, kun päivät toistavat toinen toistaan. Voi olla päiviä, ettei näe muita aikuisia laisinkaan – oman puolison lisäksi. Vaikka oman lapsen seura olisi kuinka hyvää, on aikuiselle ihmiselle tärkeää päästä kanssakäymiseen myös muiden aikuisten kanssa. Kun arjesta jää pois kokonaan työn puolesta tuleva sosiaalisuus, on tärkeää osata löytää heti äitiyden alussa keinoja ja tapoja saada vertaistukea ja keskustelua muiden äitien kanssa. Ei ole yhtään epätavallista, että näitä samassa elämäntilanteessa olevia ei ole omassa lähipiirissä, vaan niitä täytyy etsiä. 

Äitiystävät ovat kultaakin kalliimpia <3
Äitiystävät ovat kultaakin kalliimpia

Kaikki me emme ole luonnostaan sosiaalisia. Tämän vuoksi yksinäisyys voi olla isokin haaste. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole luontevaa, ja sen vuoksi ei myöskään osata luoda uusia ihmissuhteita. Minullakin on tässä haasteita. Vaikka olen sosiaalinen, en silti päästä ihmisiä kovinkaan helposti lähelle. Minun haaste on löytää syviä ihmissuhteita.

Yksinäisyys voi olla isokin haaste, jos ei ole luonnostaan sosiaalinen. 

On helpompaa luoda ihmissuhde, joka lopulta jää hyvin kaukaiseksi. Tällaiset ihmissuhteet eivät vie yksinäisyyttä pois. Varsinkin, jos yksinäisyys on enemmän henkistä. Silloin ei riitä, että pääsee paikkaan missä on muita ihmisiä. Silloin tarvitsee henkisen yhteyden toiseen. Ja sen luominen tai löytäminen ei olekaan niin helposti tehty. 

Jos on henkisesti yksinäinen, tarvitsee aidon yhteyden toiseen ihmiseen, jotta yksinäisyys häviää. 

Kysyin seuraajiltani instagramissa vinkkejä yksinäisyyteen. Sain paljon viestejä. Yksinäisyys on todella yleistä ja sitä kokevat monet äidit. Useimmat kuitenkin ovat löytäneet keinoja, joiden avulla yksinäisyys on selätetty. Monet hakevat apua erilaisista perhekerhoista tai -kahviloista. Monet ovat verkostoituneet muiden äitien kanssa. Myös lapsen kanssa tehtävät harrastukset kuten vauvauinti ja muskari ovat suosittuja. Vauvauinti on myös meillä todettu toimivaksi jutuksi. Sosiaalinen media on myös monelle väylä estää yksinäisyyttä. 

Perhekerhot tai muskarit eivät ole kaikkien juttu. Tärkeää olisikin löytää arkeen itselle toimivat tavat ja kanavat olla yhteydessä muihin aikuisiin. On hyvä myös muistaa, että aluksi joku juttu voi tuntua vastenmieliseltä, ja myöhemmin se onkin parasta maailmassa.

Oletko ihminen, joka kaipaa läheisiä ystävyyssuhteita vai ihminen joka kaipaa keskustelua eikä niinkään fyysisesti ihmisiä lähelle? Ensimmäiselle voi sopia perhekerhot ja toiselle taas sosiaalinen media tai puhelinkeskustelut oman äidin kanssa. Tärkeintä on tunnistaa mitkä toimii itselle. Jo pelkät rutiinit, kuten lenkki päivittäin, voi tuoda arkeen sellaista sisältöä, joka huomaamatta auttaakin poistamaan yksinäisyyden tunnetta.  

Oletko sinä kokenut joskus yksinäisyyttä?

Miten sinä pääsit yli yksinäisyyden tunteesta?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Onko normaalia, että oma lapsi ottaa välillä päähän?

Olenko se äiti, joka ei osaa puhua enää mistään muusta kuin vauvajutuista?

Paineet vanhemmuudessa – Luodaanko me itse paineet itsellemme?

Tule instagramissa mukaan #babysteps_susanna haasteeseen. Jo sadat äidit ympäri Suomea lenkkeilevät yhdessä. Liity mukaan meidän #lenkkijengiin. 

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

❄️ ARVONTA 1 + 6 ❄️ . . Muutamia viikkoja sitten perustettu #lenkkijengi on osoittautunut toimivaksi tavaksi MOTIVOIDA ja itsekin MOTIVOITUA ulkoilemaan. 💙Useat teistä seuraajista on ollut mukana luomassa yhteisöä, joka INNOSTAA toinen toistaan liikkumaan - säällä kuin säällä! 💦❄️ Tästä iso kiitos jokaiselle, OOTTE IHAN HUIKEITA! 💙 Mikä oikeasti sen parempi motivaattori olisikaan kuin yhdessä liikkuminen - jokainen omalla tahollaan ympäri Suomea? ❄️ . . Kuten jo aikaisemmin vihjailin, NYT olisi aika viedä #lenkkijengi SEURAAVALLE TASOLLE. . . Seuraavan kuuden (6) viikon ajan (4.11-15.12) sinulla on mahdollisuus innostaa omalla esimerkillä muita lenkille ja olla siten mukana HUIKEASSA ARVONNASSA. Arvon kaikkien osallistuneiden kesken yhteistyössä @björnborg kanssa Björn Borg urheiluvaatesetin (arvo yli 200€). . Ohjeet osallistumiseen: 1. Postaa omaan feediisi ulkoilukuva ja merkkaa se #babysteps_susanna sekä @susanna_mustajarvi 2. Seuraa @susanna_mustajarvi 3. Tägää tähän kuvaan mukaan ystävät, jotka haluaisit mukaan arvontaan ja levittämään hyvää fiilistä. . Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . Ja ei tässä vielä kaikki. Lisäksi jokaisen storyn puolella @susanna_mustajarvi tägänneiden kesken arvon JOKA VIIKKO @bjornborg JUOMAPULLON ja TREENIKASSIN. Kuuden viikon ajan. . . Aika mahtavaa, vai mitä? Nyt sinun tehtäväsi on lähteä nauttimaan ulkoilusta ja siten olla mukana innostamassa myös muita liikkumaan! ❄️ Yhdessä me olemme enemmän! #ulkoiluhaaste #lenkkihaaste #arvonta #giveaway #björnborg #babysteps_susanna

Henkilön Susanna | Äitien motivointi (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Olin yksinäinen kun olin vauvan kanssa kotona. Olen toisaalta myös pikkuhiljaa ajautunut "yksinäiseksi". Kun itseäni ei kiinnostanut enää baareissa pyöriminen, niin jäin aika yksin. Toisaalta viihdyn hyvin itseksenikin. Vauva aikana kotona ollessa olisi ollut kiva joskus jutella aikuisen kanssa mutta koska korvike vauva, sain "mammakerhoissa" sitä paheksuntaa ja jäin siis pois. Olen myös huono päästämään ihmisiä lähelle aikaisemman jatkuvan arvostelun takia...

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Hei kiva kun laitoit kommenttia! Tuo kuulostaa tosi kurjalta. Etenkin tuo, että koit paheksuntaa korvikkeen vuoksi. Oon tosi pahoillani! Mutta uskon sua. Tuollaista tapahtuu ja se on tosi väärin. 

Yksinäisyys ei ole koskaan kivaa. Sen vuoksi toivon, että löydät ympärillesi ihmisiä, jotka voivat jakaa kanssasi elämäsi ilot ja surut. <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sama elämäntilanne yhdistää ihmisiä. Sen olen saanut huomata viime aikoina. Kahden raskaana olevan naisen ystävyys voi alkaa sattumalta ja syventyä hyvinkin nopeasti. Olen saanut myös itse kokea, kuinka äitinä nainen toiselle naiselle ei olekaan susi. Raskaudessa toisen naisen tukeminen on parhaimmillaan sanatonta ymmärrystä. Se on myös korvaamaton vertaistuki ihmiseltä, joka painii samojen tunteiden, ajatusten ja haasteiden kanssa.

Oli helmikuinen ilta, kun sain facebookissa yksityisviestillä yhteydenoton tuntemattomalta naiselta. Nainen kirjoitti suurin piirtein näin: "Moikka! Bongasin sinut odottajien ryhmästä. Ajattelin rohkeasti heittää suoraan viestiä, kun ei ole vielä mammakavereita Turussa. Tämähän on vähän kun treffeille pyytäisi, mutta lähdetkö lounaalle joku päivä?" Viestin lähettäjä oli Bettina, jonka kanssa lopulta ystävystyin, ja nyt jaamme lähes päivittäin raskauskuulumisia.

"Tämähän on vähän kun treffeille pyytäisi, mutta lähdetkö lounaalle joku päivä?"

Viestin saatuani olin ihan innoissani. Olen itsekin ottanut samalla tavalla yhteyttä instagramin kautta erääseen nykyiseen ystävääni, joten tämä tuntui mahtavalta saada itse tällainen viesti. Oli vain niin hienoa huomata, että maailmassa on toinen samanlainen ihminen, joka ei häpeä laittaa viestiä tuntemattomalle ja kysyä treffeille. Ajattelin silloin, että hänen on pakko olla hyvä tyyppi. Ja ensivaikutelma ei pettänyt! 

Jaetaan raskauden tuomat ilot ja surut.
Jaetaan raskauden tuomat ilot ja surut.

Tavattiin pian viestin jälkeen Bettinan kanssa lounaan merkeissä. Juttu alkoi luistamaan heti. Meitä yhdistää raskaus mutta myös muutto muualta Turkuun. Odotamme molemmat esikoisiamme. Lisäksi olemme molemmat yrittäjiä ja vielä saman ikäisiä. Molemmat olemme myös urheilullisia, joten jaamme todella paljon samanlaisia ajatuksia ja arvoja. En olisi ikinä uskonut, että näin voisi oikeasti käydä ihan oikeassa elämässä. On helpottavaa saada jakaa arjen asioita ihmiselle, joka elää samaa elämänvaihetta kuin minäkin. Hän elää ja kokee niitä samoja pelkoja, epävarmuutta, onnea ja iloa. Välillä tilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta ymmärrys säilyy, ja se on tärkeintä. 

En olisi ikinä uskonut, että näin voisi ystävystyä oikeassa elämässä!

Bettina ei kuitenkaan jää ainoaksi. Olen ystävystynyt raskauden myötä moniin tuleviin ja jo oleviin äiteihin. Paljon puhutaan siitä, että äitien tulisi olla kannustavampia ja armollisempia toisilleen. Arvostelua ja muiden äitien syyllistämistä on varmasti paljon. Mutta näen myös, että muiden auttamista ja omien kokemusten jakamista on vielä enemmän. Erityisesti sosiaalinen media on osoittautunut minulle erittäin hyväksi väyläksi saada jakaa omia ajatuksia ja pohdintoja tulevasta äitiydestä. Sadat äidit ovat auttaneet ja ohjeistaneet minua omien kokemustensa kautta. Tämä on minun mielestä ihan mielettömän hienoa! Olen positiivisesti yllättynyt kuinka hienoja äitejä meillä täällä Suomessa oikein onkaan. Olen kiitollinen jokaisesta teistä, jotka olette minua tämän matkan varrella auttaneet ja tukeneet. 

Meillä on ihan mielettömän avuliaita ja ihania äitejä täällä Suomessa.

Oman vatsan ja kasvavan lapsen ihailua on ihana jakaa toisen kanssa!
Oman vatsan ja kasvavan lapsen ihailua on ihana jakaa toisen kanssa!

Minä olen raskausviikoilla 32 ja Bettinalla on laskettuaika ensi viikolla.
Minä olen raskausviikoilla 32 ja Bettinalla on laskettuaika ensi viikolla.

Olen kirjoittanut aikaisemmin siitä, kuinka raskaus voi tuoda mukanaan myös yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi yllättää siinä kohtaa, jos muut ympärillä olevat ystävät eivät olekaan perustamassa perhettä. Todellinen ystävyys ei kuitenkaan lopu, vaikka koko ajan ei näkisikään. Oikeat ystävät pysyvät, vaikka elämäntilanteet hetkellisesti menisivätkin kauemmaksi toisistaan. Yksinäisyyttä voi kuitenkin kokea, vaikka ympärillä olisikin paljon ihmisiä. Minä koen ajoittain yksinäisyyttä, vaikka olenkin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Se mistä yksinäisyyden tunne tulee, on vielä ainakin itselleni hieman mysteeri. Me jokainen koemme yksinäisyyden niin erilaisena, joten sitä ei kannata koskaan myöskään vähätellä. 

Uudet elämäntilanteet voivat huomaamattaan "pakottaa" hakeutumaan kohti uusia tuttavuuksia!

Aina elämäntilanteet eivät vain kohtaa vanhojen ystävien ja tuttavien kanssa. Tilanteet voivat joskus "pakottaa" hakeutumaan kohti uusia tuttavuuksia. Kaikille se ei ole luontaista tai helppoa. Parhaimmillaan ystävyys on kuitenkin silloin, kun molemmilla on samanlainen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Molemmilla on tarve ja halu aidosti tutustua. Ystävyys ei voi olla velvoite tai rasite. Usein aikuisena voi ajatella, että oma ystäväpiiri on täynnä eikä kaipaa välttämättä uusia ihmisiä elämäänsä. Jos tämä kuulostaa tutulta, kannattaa ehkä vielä pohtia kriittisesti omaa asennettaan. 

Raskaus yhdisti meidät.
Raskaus yhdisti meidät.

Koet sitten yksinäisyyttä tai et, kannustan kaikkia heittäytymään avoimesti uusiin tilanteisiin. Koskaan ei voi tietää mitä kaikkea hienoa sitä voikaan kokea, jos vain uskaltaa olla utelias. Erityisesti kannustan kaikkia ottamaan rohkeasti yhteyttä ihmiseen, jonka kanssa haluaisi tutustua. Uskon, että minun ja Bettinan kaltaisia ihmisiä on muitakin. Mitään et ainakaan siinä voi hävitä. Korkeintaan joku toinen voi ihmetellä, että olipas tuo rohkea ja ehkä vähän myös outo. Mutta hei, mitä sen väliä? Outoja me kaikki täällä ollaan. Ja kaiken lisäksi se kannattaa ottaa vain kohteliaisuutena.

Ja jos joku uskaltautuu laittamaan sinulle viestiä, lähde ihmeessä kahville.

Se voi olla alku jollekin ainutlaatuiselle!

by Susanna (rv 32)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

6 vinkkiä ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen – Miten saan asioita tehdyksi väsyneenäkin?

Päätös vanhempainpäivärahasta – kuka tällaisella rahalla pärjää?

Tuliko minusta kotihiiri? – Ystävät, älkää unohtako minua!

 

Mitä muut ovat aiheesta kirjoittaneet: 

Äitiryhmäni apu ja tuki pelastivat minun ja lapseni joulun

Naisetko susia toisilleen? Ei vaan pelastajia, ymmärtäjiä ja tsemppajia

Keskoslapsen äitiys – malliesimerkki vertaistuen voimasta

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Raskaus on tuonut mukanaan paljon fyysisiä muutoksia, mutta myös yhtä paljon henkisiä. Olen raskauden aikana käynyt enemmän asioita mielessäni läpi kuin koskaan aikaisemmin. Olen pohtinut paljon omaa lapsuuttani, mutta myös tulevaisuutta. Millaisen perheen haluaisin omalle lapselleni tarjota? Mitkä ovat asioita, joita haluan lapselleni opettaa? Elänkö itse näiden oppien mukaisesti? Lapsi oppii melko paljon matkimalla omia vanhempia, joten omat tavat ja toimintamallit ovat ainakin omalla kohdallani joutuneet melkoiseen syyniin. Olen arvioinut omaa itseäni hyvinkin kriittisten silmälasien läpi. En ole täydellinen. En tule koskaan sitä olemaan. Mutta mikä olisi tarpeeksi? Sitä olen yrittänyt paljon pohtia. 

Raskaus tuo tullessaan paljon sisäistä pohdintaa ja omien tapojen arviointia.

Tämä jatkuva pohdinta on myös henkisesti hyvin kuluttavaa ja tarvitsee myös omaa aikaa sekä tilaa. Olen siis huomattavasti enemmän viettänyt aikaa itsekseni. Tämä on minulle melko uutta, sillä olen normaalisti aina menossa ja touhuamassa. Olen yleensä kaveriporukassa se, joka pyytää ihmisiä mukaan tekemään asioita. Nyt voisin päivä toisensa jälkeen vaan käpertyä sohvalle omien ajatusteni kanssa. Oma seura ja oma koti ovat tällä hetkellä erittäin tärkeitä. Osittain myös jatkuva väsymys ajaa siihen, että viettää mielellään aikaa itsekseen. 

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Samaan aikaan mieleeni iskee pelko siitä, että olen ajautumassa kauemmaksi ystävistäni, jotka eivät ole perustamassa perhettä. Miksi näin käy? Miksi usein uudet elämäntilanteet voivat kuitenkin viedä ystäviä kauemmaksi? Olemmeko vain liian kiireisiä kiinnostumaan muiden asioista? Vai pelkäämmekö olevamme liian uteliaita?

Ajaudunko kauemmaksi ystävistäni, jotka eivät ole perustamassa perhettä?

Omasta kokemuksesta voisin ainakin sanoa, että itse en ole koskaan kohdannut liiallista uteliaisuutta omien ystävieni kohdalla. Olisi hienoa, jos me uskaltaisimme enemmän kysellä muiden kuulumisia. Ainakin itse koen niin, että mielelläni juttelisin asioista myös heidän kanssaan, jotka ovat erilaisessa elämäntilanteessa. Se tuo aina erilaista näkökulmaa. Jotenkin huomaamatta ajautuu tilanteeseen, jossa on enemmän yhteydessä heidän kanssaan, joilla on samanlaisia ajatuksia. Ymmärrän oikein hyvin myös sen, että vauvoihin liittyvät jutut eivät kiinnosta sinkkuja tai sellaisia, joilla ei ole perhettä tai eivät ole perustamassa perhettä. Mutta uskon vahvasti, että myös yhteisiä juttuja on edelleen – jos vain niin haluaa!

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Onnekseni minun ympärillä on joitakin ystäviä ja tuttavia, jotka ovat myös perustamassa perhettä. Olen myös aktiivisesti hakeutunut niiden ihmisten seuraan. En ole yksin näiden asioiden kanssa, ja pystyn käymään raskauteen ja lapseen liittyviä asioita monenlaisten ihmisten kanssa läpi. Kuitenkin sisimmässäni toivoisin, että myös he ketkä ovat eri elämäntilanteessa, olisivat edelleen läsnä arjessani. 

Yhä useampi äiti kokee yksinäisyyttä!

Tiedän myös, että kaikilla tulevilla äideillä ei ole ihmisiä ympärillään, joille voisi puhua mieltä askarruttavista asioista. Yhä useammat kokevat yksinäisyyttä. Yhä useampi jää yksin, silloin kun tulee raskaaksi tai viimeistään siinä kohtaa kun lapsi syntyy. Miksi näin käy? Eikö meidän kaikkien pitäisi pitää huolta läheisistä, ovat he sitten missä elämäntilanteessa tahansa? Tämä on hyvä muistutus myös itselle. Olenko muistanut ja jaksanut olla kiinnostunut myös heidän asioistaan, jotka eivät ole samassa elämäntilanteessa kuin minä itse olen?

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Haastan sut tänään ottamaan yhteyttä ystävään, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle! Olisiko nyt siis aika soittaa tai laittaa viesti sille ystävälle, josta et ole pitkään aikaan kuullut? Mä olen mukana haasteessa. Tule säkin!

                                                         Mitä vinkkejä sinulla olisi ystävyyssuhteiden ylläpitoon

                                                                       myös muuttuvissa elämäntilanteissa? 

                                                                                   by Susanna (rv 29)

                                                                             IG: @susanna_mustajarvi

                                                                                 FB: @meidancombo

Lue myös: 

Milloin kerroimme vauvauutisen? – miksi juuri silloin?

Raskaus vie minusta kaikki voimat! – raudanpuute ja järkyttävä väsymys

En ole aina halunnut lasta! – syynä entiset työt lastensuojelussa

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Hei..
Kirjotuksesi osui ja upposi, mutta toisinpäin!
Lapsettomana sosiaalinen piiri pienenee kun lähipiiri raskautuu toinen toisensa perään.
Itse kotihiireytynyt myös mutta samalla huomaan, että eri elämäntilanteissa olevat ystävät eivät pidä yhteyttä. Täytyy löytää rohkeus itsestään ylläpitää ihmissuhteita.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka!

Sattuipa sopivasti. Me juuri erään ystäväni kanssa pohdimme myös tätäkin puolta. Sillä myös meidän ympärillä on alkanut oikein kunnolla vauvabuumi ja juuri pohdimme, että miltäköhän mahtaa heistä tuntua, jotka eivät ole tässä "aallossa" mukana. Helposti voi jäädä ulkopuoliseksi, jos ympärillä monet vain keskittyvät oman perheen perustamiseen. Tää on oikein hyvä pointti. Kiitos kun otit asian esille. <3 Eli myös meidän perhettä perustavien pitäisi ottaa paremmin esille myös heidät, jotka eivät ole samassa tilanteessa. TOTTA! Toivottavasti löydät rohkeutta pitää yhteyttä ystäviisi! Ja pian myös ystävät ymmärtävät tilanteen ja taas olet mukana jutuissa, vaikka oletkin eri elämäntilanteessa! <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019

Instagram