Kirjoitukset avainsanalla raskausoireet

Raskaus on ollut siitä erikoista aikaa, että oman pään sisäinen maailma on heitellyt laidasta laitaan. Välillä olen saattanut reagoida asioihin hyvin erikoisellakin tavalla. Ajoittain en ole itsekään pysynyt perillä siitä, mitä mieltä milloinkin olen. Mieli on saattanut ailahdella melkoisesti. Kenties hormonit tämän aiheuttavat?

Tämä kaikki kuuluu raskauteen – näin minulle on vakuuteltu. Toivon todella, että näin on. Vai olenko sittenkin vain muuttunut ihmisenä ailahtelevaksi ja kummalliseksi? Raskausaika on myös tehnyt sen, että olen ollut hyvin herkkä ympäristölle. Aina ei näe sitä toisen näkökulmaa, vaikka kuinka yrittäisi. Saatan tulkita asioita väärin. Toisaalta taas sitä on tullut käperryttyä yhä syvemmälle itseensä. On alkanut suojelemaan itseään negatiivisilta asioilta. 

Olenko muuttunut ihmisenä ailahtelevaksi ja kummalliseksi?

Raskaushormonien vaikutus mielialaan. Kuva: Katri Haavisto Photography
Raskaushormonien vaikutus mielialaan. Kuva: Katri Haavisto Photography

Yleensä toisen näkökulman näkee vasta sitten kun tilanne on ohi. Jälkiviisaus on tässäkin hyvin yleistä. Ainakin omalla kohdallani on näin. Me usein eletään siinä oman elämän kuplassa, joten meitä kiinnostaa oman elämänvaiheen asiat muita asioita enemmän. Tämä raskaus on konkretisoinut tämän seikan hyvin selkeästi. Hyvä esimerkki on se, että olen miettinyt kateutta ja siihen liittyviä asioita. Ja vasta jälkeen päin saattanut ymmärtää, ettei kyseessä olekaan välttämättä kateus, vaan elämäntilanteet ovat vain hyvin erilaiset. Ja tämän vuoksi olen tulkinnut toisen signaalit väärin. 

Me usein eletään siinä oman elämän kuplassa, joten meitä kiinnostaa oman elämänvaiheen asiat muita enemmän.

Viime perjantaina vauva.fi bloggaajien tapaamisessa havahduin myös omien kokemusteni kautta siihen, että nyt raskaana olen enemmän ollut kiinnostunut tähän hetkeen ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Menneet asiat eivät niinkään herätä enää kiinnostusta. Huomaan hyvin esimerkiksi tätä blogia kirjoittaessa, että on todella vaikeaa saada jälkikäteen jostain aikaisemmasta raskauden vaiheesta mitään hyvää tekstiä aikaiseksi. Se ei vain jostain syystä kiinnosta enää niin paljoa, että pystyisin siitä kirjoittamaan. Toivottavasti tämä on väliaikaista. 

Hormonit aiheuttavat paljon myllerrystä omassa päässä. Kuva: Katri Haavisto Photography
Hormonit aiheuttavat paljon myllerrystä omassa päässä. Kuva: Katri Haavisto Photography

Erityisesti raskaana on ollut vaikea kiinnostua elämänvaiheista, jotka ovat mennyttä omassa elämässä.

Tämän ilmiön ymmärrettyäni voin paremmin ymmärtää myös muita. Ei kannata siis loukkaantua, jos oma elämäntilanne ei aina kiinnosta ympärillä olevia. Se on ihan normaalia. Meitä lopulta kiinnostaa ne asiat, joiden parissa meidän elämä pyörii. Emme voi vaatia muilta täyttä kiinnostusta meidän asioista, jos elämä on hyvin erilaisessa vaiheessa. Lopulta meidän jutut kiinnostavat vain heitä kenellä on sama elämäntilanne menossa. 

Koskaan ei pitäisi asettaa itseään muiden yläpuolelle!

Tärkein oppi raskausajasta on ollut se, että koskaan ei pitäisi asettaa itseään muiden yläpuolelle. Aina kaikkeen on niin paljon erilaisia näkökulmia. Aina voi ymmärtää toista, jos vain tarpeeksi niin haluaa. Ehkä vielä palaudun omaksi itsekseni, kun nämä höyryt päässäni laskeutuvat. Uskon myös siihen, että äidiksi tuleminen on prosessi, joka vaatii nämä kaikki pohdinnat. Tämä blogi on minulle väylä puhua asioista yleisellä tasolla, vaikka osittain nämä aina jotenkin koskettaa myös minun omaa elämää. Jostainhan nämä ajatukset kumpuavat! 

Nyt on aika keskittyä vain siihen, että itsellä on hyvä olla! Kuva: Katri Haavisto Photography
Nyt on aika keskittyä vain siihen, että itsellä on hyvä olla! Kuva: Katri Haavisto Photography

Tänään viimeisessä synnytysvalmennuksessa kätilö muistutti, että nyt on hetki, jolloin on hyvin tärkeää pysähtyä pohtimaan vain omaa oloa. On tärkeää, ettei kuormita itseään stressillä. Nyt voi valita ja tehdä vain niitä asioita, jotka tuntuvat mukavilta. Tällä hetkellä tärkeintä on saada oksitosiinia omaan kehoon. 

Näillä ohjeilla siis seuraaviin tuleviin viikkoihin.

Huomenna raskaus onkin täysiaikainen, joten vauva saa tulla heti kun on vain siihen valmis.

Me olemme valmiita!

by Susanna (rv 37)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kateus ja katkeruus – Pystytkö sinä olemaan onnellinen toisen puolesta?

Elämä lapsen syntymän jälkeen on rankkaa – halusimme tai emme!

Lapsilisät säästöön? – hyvä tapa kerryttää lapselle pesämuna aikuisuuteen

Instagramissa on menossa ARVONTA. Käyhän osallistumassa!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

🐾ARVONTA!!🐾 .. .. 🐰J o s e p h B u n n y 🐰 Yhteistyössä @raskauskeiju.fi kanssa arvon yhdelle onnekkaalle Joseph pupuvalaisimen 😘 .. .. Tämä ihana Joseph valaisin sulostuttaa jo monissa lastenhuoneissa ✨ Valaisin on kätevä siirtää ja pupun saa istumaan sängyn, yöpöydän tai hyllyn reunalle. Joseph antaa kauniin hehkuvan valon ympärilleen. ✨ Tämän suloisempaa ei vaan voi enää olla! 🐰✨ Joseph on loistava lahja ystävälle tai itselle. ✨ Tsemppiä kaikille arvontaan! 💕Alla ohjeet osallistumiseen: . . 1. Seuraa @raskauskeiju.fi sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy maanantaina 3.6 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #raskauskeiju #josephbunnylamp #josephbunny #joseph #pupuvalo #kidsroominspo #nightlight #yövalo #sisustus #lapselle #decor 💕

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Raskauspahoinvointia on hyvin erilaista. Myös pahoinvoinnin kesto on hyvin yksilöllistä. Osalla se loppuu ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Toisilla taas myöhemmin tai ei ollenkaan. Itselläni pahoinvointi on ollut lähinnä kuvotusta ja on kestänyt aina raskausviikolle 30 saakka. Kolmekymmentä viikkoa on pitkä aika. Millaisia keinoja minä keksin pahoinvointia helpottamaan? 

Osa oksentaa päivittäin ja monta kertaa. Toisilla pahoinvointi on lähinnä kuvotusta. Ja kolmansilla sitä ei juurikaan ole. Silloin kun pahoinvointi on lähinnä kuvotusta, ei se välttämättä ole yhtään sama asia, jos oksentaisi päivittäin. Tämän vuoksi omaa tilannetta ei voi koskaan verrata toiseen. Minulla pahoinvointi oli iltapainotteista ja todella kovaa kuvotusta, mutta en oksentanut. Tämän postauksen vinkit ovat siis toimineet minulla. Suosittelen kokeilemaan niitä, mutta älä lannistu, jos ne eivät toimi sinulla. Oman kehon kuuntelu on kaikkein tärkeintä! Ihanteellista olisi löytää juuri itselle sopivat keinot helpottaa omaa oloa. 

Olemme yksilöitä, joten meidän täytyisi oppia löytämään oman kehon hyvinvointia tukevat keinot!

Muista olla armollinen itsellesi. Kuva: Katri Haavisto Photography
Muista olla armollinen itsellesi. Kuva: Katri Haavisto Photography

Pahoinvointi raskausaikana ei ole koskaan helppoa. Se lamaannuttaa ihmisen helposti. Välillä toivoisi, että olisi olemassa yksi lääke, jolla pahoinvoinnin saisi hallintaan. Muistan ensimmäisten kovien kuvotusviikkojen jälkeen pohtineeni, että tätäkö todella halusin. Pahoinvointi oli niin inhottavaa, että se pakotti välillä pohtimaan, että olenko sittenkään valmis äidiksi. Olenko valmis kärsimään nämä kaikki olotilat, mitä raskaus tuo tullessaan? 

Olenko sittenkään valmis kärsimään nämä kaikki olotilat mitä raskaus tuo tullessaan?

Minulla on aina ollut suuri tarve saada hallita ja parantaa omaa oloa. Haluan nopeasti päästä inhottavista olotiloista eroon. Näin tapahtui myös pahoinvoinnin kohdalla. Ensimmäisten viikkojen aikana ymmärsin, että klo 20 jälkeen en pysty enää tekemään mitään, sillä pahoinvointi paheni minulla aina iltaa kohden. Päätin keksiä keinoja, joilla helpottaisin tuota iltaa. Pian huomasin, että päivän valinnoilla omalla kohdallani oli paljonkin merkitystä siihen, kuinka pahana pahoinvointi tuli illalla. 

Me kaikki olemme yksilöllisiä – myös raskausoireiden suhteen! Kuva: Katri Haavisto Photography
Me kaikki olemme yksilöllisiä – myös raskausoireiden suhteen! Kuva: Katri Haavisto Photography

Olen siis kerännyt nyt vinkkejä, jotka ovat toimineet minulla. Toivottavasti niistä jokin toimisi sinullakin!

  1.  Liikunta. Silloin kun pahoinvoinnit olivat voimakkaimmat, vaikuttivat ne automaattisesti niin, että jäin helpommin kotiin sohvalle. Huomasin kuitenkin nopeasti, että päivinä jolloin sain raahattua itseni liikkumaan, pahoinvointi ei tullutkaan yhtään niin voimakkaana. 
  2. Vältä sokeria. Minun kohdallani sokerin pois jättäminen auttoi pahoinvointiin. Tiedän myös monia, joita päinvastoin taas esimerkiksi mehujää on auttanut. Kannattaa kuitenkin kokeilla olisiko sokerin välttämisestä sinulle jotain hyötyä. 
  3. Vältä kahvia. Raskausaikana kahvin juontia suositellaan rajoittamaan yhteen kuppiin. Minä olen ollut kahvin suurkuluttaja pitkään. Olin tottunut juomaan päivässä ainakin kolme isoa mukia kahvia. Tuo yksi kuppi ei oikein tuntunut missään, vaan ennemminkin vain pahensi oloa. Lopulta päädyin jättämään kahvin kokonaan pois. 
  4. Makoile kyljellään. Kun makoilen sohvalla tai sängyssä, makaan kyljelläni. Selinmakuu aiheutti ainakin minulla kuvotusta. 
  5. Vähennä istumista. Pitkään paikallaan oleminen aiheutti minulle pahoinvointia. Mitä enemmän jaksoin olla liikkeessä, sitä paremmin voin. Liike tai ihan vain seisominen todella auttoi. 
  6. Vältä mausteisia ruokia. Hyvin tuliset ruoat aiheuttivat närästystä, joka osaltaan taas aiheutti myös kuvotusta. Nyt raskauden ajan olen siis välttänyt myös mausteisia ruokia.
  7. Nauti raikkaita hedelmiä, kasviksia ja juo vettä. Hedelmät ja kasvikset ovat auttaneet pahoinvointiin. Mieli ei ole edes tehnyt mitään kovin raskasta ja rasvaista. 
  8. Syö säännöllisesti ja pieniä annoksia. Tämä on vinkeistä ehkä toimivin. Pahoinvointi jo itsessään pakottaa syömään jatkuvasti, sillä kuvotus tulee heti, jos tulee vähänkin nälkä. Syömällä pieniä terveellisiä annoksia, sain pahoinvointia pidettyä hieman aisoissa. 

Muista kuunnella kehoasi! Kuva: Katri Haavisto Photography
Muista kuunnella kehoasi! Kuva: Katri Haavisto Photography

Pahoinvointi on erittäin inhottavaa, ja jokaisella meistä hyvin erilaista. Muista olla itsellesi armollinen. Aina ei vain pysty vaikuttamaan omaan oloonsa, ja se pitää hyväksyä. Minua auttoi ajatus, että onneksi tämä loppuu viimeistään synnytykseen. Eli kaikki on nyt vain väliaikaista. Ehkä se voi antaa pikkuruisen helpotuksen siihen hetkeen.

Olemme me naiset kyllä sellaisia sisupusseja, että voimme olla ylpeitä itsestämme. Raskaus ja äitiys ovat harvoin vain ruusuilla tanssimista. Lopputulos on kuitenkin varmasti kaiken tämän kärsimyksen ja vaivan arvoista!

by Susanna (rv 35)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Kateus ja katkeruus – Pystytkö sinä olemaan onnellinen muiden puolesta?

Syömishäiriöstä kohtuulliseen syömiseen – 7 vinkkiä, joiden avulla se onnistui!

6 vinkkiä ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen – Miten saan asioita tehtyä väsyneenäkin?

Nyt arkea helpottamaan olisi Instagramissa menossa huikea ARVONTA, josta voit voittaa 4h siivouksen kotiisi!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

💥ARVONTA!!💥Tänä vuonna kevätsiivouksen hoitavat ammattilaiset!💥Yhteistyössä @kotipuhtaaksi kanssa arvon yhden 4h siivouslahjakortin (arvo n. 198€) 😘 .. .. Yksi ajanhallinnan tärkeimpiä taitoja on delegoida arjen askareita. 💥🔥Tänä keväänä ikkunat meillä pesee ammattilaiset. Samalla itse saan aikaa pitää huolta itsestäni ja keskittyä pian koittavaan synnytykseen. 🔥💛 Kuka muu ottaisi mielellään Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun siivousalan yrityksen ammattilaiset hoitamaan siivouksen puolestaan?☀️💛 Olisiko tämä apu, jota olet pitkään toivonut? 💛☀️ Lahjakortti tulee käyttää Koti Puhtaaksi Oy:n toimialueella: Pirkanmaa, Pääkaupunkiseutu ja Turku. Lahjakortti on loistava lahja ystävälle tai itselle. Parhaille vain parasta! 💯💕 Tsemppiä kaikille arvontaan! 💛 Alla ohjeet osallistumiseen: . . . 1. Seuraa @kotipuhtaaksi sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy keskiviikkona 22.5 klo 23. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #kotipuhtaaksi #vuodentyönantaja #suomenparastyöpaikka #pirkanmaa #pääkaupunkiseutu #turku #kevätsiivous #kesä2019 #putipuhtaaksi #kotisiivous #arjenhelpotus #ajanhallinta #hyvinvointi 📸: @elisaerikaaa 💕

Henkilön Susanna | Äitien ajanhallinta (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

 

Kommentit (10)

Marjut
2/10 | 

Itselläni on ollut jokaisesta neljästä raskaudesta todella kovaa pahoinvointia jolloin vesikään ei pysynyt sisällä. Pahimmillaan se vei tiputukseen. Lievään pahoinvointiin auttoi säännöllinen syöminen, vähän kerrallaan ja mieluiten jotakin viileää. <3

HG
3/10 | 

Harmi ettei nämä vinkit auta hyperemesikseen... paino ei ole vieläkään saavuttanut lähtöpainoa, eikä lämpimiä aterioita voi vielä viikolla 30 syödä ilman oksentamista :(

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Nyt kun olemme vihdoin saavuttaneet tuon maagisen 30. raskausviikon, on hyvä hetki pysähtyä katsomaan hieman taakse menneisiin kuukausiin. Millaisia raskausoireita minulla on menneinä kuukausina ollut?

Tämä 30. raskausviikko ei ole mikään virallinen rajapyykki, mutta monet äidit vaikuttavat odottavan näitä viikkoja. Näiden viikkojen jälkeen voi jälleen huokaista helpotuksesta. Nyt jos lapsi jostain syystä syntyisi, olisi hänellä jo hyvät mahdollisuudet selviytyä.

Monien äitien tapaan odotin 30. raskausviikkoa, jotta voin jälleen huokaista helpotuksesta. 

Aina voi tapahtua kaikenlaista, vaikka vielä synnytyksessä. Kuitenkin näiden viikkojen saavuttaminen tuntuu hyvältä. Raskauden viimeisen kymmenyksen lähtiessä käyntiin, alkaa vauvan syntymä konkretisoitua yhä enemmän. Raskaus alkaa olemaan jo loppusuoralla.  

Raskauden 30. raskausviikko –nyt voi taas huokaista helpotuksesta. Kuva: Elisa Honkasalo
Raskauden 30. raskausviikko –nyt voi taas huokaista helpotuksesta. Kuva: Elisa Honkasalo

Millainen oli minun raskauden ensimmäinen kolmannes?

Tuo aika oli melkoista tunnemyrskyä. En ole koskaan kokenut niin paljon erilaisia tunteita laidasta laitaan – ja vielä samanaikaisesti. Ensimmäinen raskausoire oli pahoinvointi, joka astui kuvioihin muistaakseni viikolla 9. Siihen asti sain nauttia raskaudesta ilman minkäänlaisia raskausoireita. Pahoinvointi on pysynyt tavalla tai toisella mukana ihan tähän päivään asti. Aluksi pahoinvointi oli jatkuvaa ja kokopäiväistä. Olo oli kuin krapulaisella päivästä päivään ja koko päivän. Autolla matkustaminen oli myös haastavaa, sillä matkapahoinvointi oli tässä vaiheessa uusi tuttavuus. Kun ajoin autoa itse, ei pahoinvointi ollut niin suurta. Autossa istuminen kuitenkin aiheutti todella vahvaa kuvotusta. Myös väsymys oli suurta. En muista tästä ajasta kovinkaan paljoa. Se meni hiukan sellaisessa onnellisuuskuplassa

Raskauden toisen kolmanneksen oireeti. Kuva: Elisa Honkasalo
Raskauden toisen kolmanneksen oireeti. Kuva: Elisa Honkasalo

Raskauden toinen kolmannes

Raskauden toisella kolmanneksella pahoinvointi hieman hellitti ja se siirtyi iltoihin. Muistan kuinka pahoinvointi alkoi kuin kellon lyömällä joka ilta klo 20. Silloin oli hyvä olla kotona, koska mitään ei siinä kohtaa oikein tehnyt mieli tehdä. Tämä vaihe raskaudesta meni todella nopeasti, sillä ajoittain tuntui siltä, ettei olisi ollut ollenkaan raskaana. Vatsa ei ollut kolmanneksen alussa juurikaan kasvanut, ja pystyin tekemään asioita hyvin paljon samalla tavalla kuin aina ennenkin. Muisti ja ajatukset alkoivat jossain kohtaa hidastumaan. Mutta tämän kun otti sopivasti huumorilla, siihenkin lopulta alkoi tottumaan. Limakalvojen kuivuminen oli tässä vaiheessa raskausoire, joka oli todella inhottava. 

Kolmanneksen loppupuolella vatsan kasvaessa alkoi tulemaan iltaisin inhottavaa närästystä pahoinvoinnin lisäksi. Mitä enemmän vatsa kasvoi alkoi myös liikkuminen treeneissä rajoittumaan. Olen kuitenkin pystynyt koko ajan liikkumaan hyvin monipuolisesti. Myös matkustelu on onnistunut hienosti. Olen myös pystynyt nukkumaan hyvin. Vasta tämän kolmanneksen lopussa aloin heräilemään aamuyöstä vessaan. Joka osittain pisti väsyttämään myös aina aamuisin.

Raskauden kolmas kolmannes ja liitoskivut. Kuva: Elisa Honkasalo
Raskauden kolmas kolmannes ja liitoskivut. Kuva: Elisa Honkasalo

Raskauden kolmas kolmannes

Nyt ollaan viikon verran oltu raskauden kolmannen eli viimeisen kolmanneksen parissa. Tällä kolmanneksella huomattavin muutos on tapahtunut nukkumisessa. En nuku ollenkaan niin sikeästi kuin olen aikaisemmin nukkunut. Saatan herätä yöllä jopa niin kovaan nälkään, että välillä on pitänyt käydä hakemassa jotain pientä, kuten pähkinöitä, jotta olen pystynyt nukahtamaan uudelleen. Pari päivää sitten minulla alkoivat myös liitoskivut. Tai ainakin oireiden perusteella uskoisin niiden olevan niitä. Tunnen kipua lantiossa ja erityisesti luissa. Kipu tuntuu noustessa lattialta ylös tai kävellessä. En kuitenkaan ole joutunut kävelyä välttämään. Riittää kun hidastaa hieman tahtia. Luulen, että osittain myös itse aiheutin nämä kivut, sillä kiireessä jouduin neljä päivää sitten juoksemaan. Tämän jälkeen kivut tulivat ja ovat nyt kestäneet yhteensä kolme päivää. Toivottavasti menevät myös pian ohi. 

Raskausoireisiin kannattaa asennoitua avoimesti – kaikki on vain väliaikaista!

Raskaus on kaikinpuolin mennyt melko vaivattomasti. Olen niitä odottajia, jotka eivät uskalla tai halua valittaa raskausoireista. Koen, ettei minulla ole siihen oikeutta. Olen pyrkinyt asennoitumaan tuleviin muutoksiin avoimesti. Tätä olen pitkään halunnut, ja nyt vain haluan elää hetken kerrallaan. Muistutan itselleni jatkuvasti, että tämä on myös vain väliaikaista. Lopputulos on varmasti jokaisen raskausoireen arvoista!

Oletko sinä kirjoittanut raskausaikana päiväkirjaa? Suosittelen kyllä lämpimästi tekemään jonkinlaisen yhteenvedon menneistä raskauskuukausista. Usein asiat unohtuvat nopeasti, joten nyt viimeistään olisi hyvä kirjata ylös alkuraskauden fiiliksiä ja kokemuksia. Liikkeelle pääset esimerkiksi sillä, että kirjaat nyt ylös millaisia raskausoireita sinulla on ollut.

                                                                                   by Susanna (rv 30) 

                                                                               IG: @susanna_mustajarvi

                                                                                  FB: @meidancombo

Lue myös:

Raskaus vie minusta kaikki voimat! – raudanpuute ja järkyttävä väsymys

Miksi aivoni eivät toimi? – Voinko laittaa hajamielisyyden ja unohtelun raskauden piikkiin?

Voiko rakenneultra paljastaa meille jotain, johon emme olekaan valmiita?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Herään aamulla klo 05:00 vessahätään. Pyörähdän toiselle kyljelle ja lähden suunnistamaan vessaa kohti silmät puoliksi kiinni. Teen tarpeeni ja suunnistan umpiväsyneenä takaisin sänkyyn. Nukahdan välittömästi, mutta herään pian taas uudestaan. Olen koko yön nukkunut pinnallista unta. Tai siltä se ainakin tuntuu. Olen herännyt useasti ja kääntänyt kylkeä ainakin kymmenesti. Aamulla herätessä olen edelleen hyvin väsynyt. Nousen sängystä ja alan touhuta asioita. Päivän mittaan huomaan, että väsymys vain kasvaa. Silmiä särkee ja nukkua voisi vaikka ympäri vuorokauden. 

Kuulostaako yhtään tutulta?

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Viimeinen kolmannes on huomenna pyörähtämässä käyntiin, enkä ole koskaan kokenut samanlaista väsymystä. Alkuraskaudessa olin kyllä hyvin väsynyt, mutta se oli jokseenkin hieman erilaista. Silloin pystyin nukkumaan sikeästi koko yön ja heräsin aamulla virkeänä. Nyt ihan viime aikoina minun unesta on tullut melko pinnallista. Olisikohan tämä biologista valmistautumista vanhemmuuteen ja yöheräilyihin? 

Pinnallinen uni – biologista valmistautumista vanhemmuuteen ja yöheräilyihin?

Väsymykseen on myös liittynyt viime aikoina muitakin juttuja. Sokerirasituskokeesta sain hyvät tulokset, eli raskauden aikaista diabeetesta ei ole. Huh! Verikokeista kuitenkin samalla selvisi, että minulla on alhaiset hemoglobiini arvot. Olin jo etukäteen tätä epäillytkin, sillä minun hemoglobiini on aina ollut tosi alhainen. Rautaa olen kuureina syönyt aina muutaman kerran vuodessa. Olen heti raskauden alusta alkaen puhunut jokaisella neuvolakäynnillä oireista, jotka voisivat viitata raudanpuutteeseen. Huoli nousi erityisesti silloin, kun kerroin täällä blogissakin, että minusta on tullut hajamielinen ja muisti pätkii. Aina minulle on kuitenkin sanottu neuvolassa, ettei rautaa saisi syödä turhaan. Ja koska raskauden alussa minun ensimmäisissä verikokeissa hemoglobiiniarvot olivat juuri ja juuri viitearvojen sisällä, ei minulle ole suositeltu rautalisän käyttöä.

Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku
Kuva: Elisa Honkasalo. Kuvauspaikka: Pure Move, Turku

Välillä olo on tosi toivoton, sillä vetämättömyys on käsin kosketeltavaa.

No nyt tilanne on kuitenkin toinen ja syön päivittäin Obsidan rautalisän. Tilanne kuitenkin harmittaa hiukan, koska ensimmäisistä verikokeista on kulunut lähes 18 viikkoa, ja en tiedä kuinka kauan hemoglobiini on todellisuudessa ollut näin alhainen. Olisiko tätä voinut jotenkin ennaltaehkäistä? Tällä hetkellä hengästyn pelkästä puhumisestakin. Kävelen rappuset ylös, jonka jälkeen minun täytyy hetkeksi pysähtyä puhaltelemaan, etten pyörry siihen paikkaan. Myös tuo väsymys on tullut uutena juttuna. Välillä olo on tosi toivoton, sillä vetämättömyys on käsin kosketeltavaa. Olisiko minun pitänyt olla vielä jämäkämpi neuvolassa ja vaatia veriarvojen testausta vahvemmin? Onneksi kuitenkin tiedän, että tämä on väliaikaista. Toivon vain, ettei tuo raudanpuute ole vaikuttanut vauvaani millään tavalla. 

Voiko pitkään kestänyt raudanpuute vaikuttaa vauvan kehitykseen vatsassa?

Onneksi tänään on neuvolalääkäri ja voin puhua näistä myös siellä. Onko kenelläkään kokemuksia samankaltaisesti tilanteesta? Onko raudan puutoksella ollut vaikutusta vatsassa kasvavaan vauvaan?

by Susanna (rv 28)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

En ole aina halunnut lasta! – Syynä entiset työt lastensuojelussa

Mikä on riittävän hyvää vanhemmuutta? – jo raskausaikana

Pelkäsinkö fitnessurheilun vaikuttaneen lapsettomuuteen?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Mulla on ollut raudanpuutetta raskausaikana ja nyt lapsillani on myös raudanpuutetta. Heillä on kovia kasvukipuja, levottomat jalat sekä nukahtamisvaikeuksia. Lisäksi on ruokahaluttomuutta, ärtyneisyyttä, lapset väsyvät helposti ja kuopuksella on puheenviivästymää. Toki näitä kaikkea voi olla ilman raudanpuutettakin mutta en voi olla miettimättä että olisiko tämä kaikki ollut ehkäistävissä.

Oletko muuten kuullut että raudanpuute voi mahdollisesti aiheuttaa myös lapsettomuutta?

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Oliko sinulla kuinka suuri rauta-arvojen lasku raskausaikana? Tosi harmillista kuulla. Jotenkin itsekin pelkään, että sillä voi olla merkitystä. :/ Kuulin tuosta raudanpuutteen vaikutuksesta lapsettomuudelle viime kesänä, ja söinkin silloin nestemäisen + tablettikuurin. Syksyllä tulinkin sitten raskaaksi. :) <3

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Vierailija
2/4 | 

En osannut suoraan vastata tuohon kommenttiisi niin vastaan nyt tähän. Minulla oli raskausajat hb ihan ok tasolla ja on ollut sen jälkeenkin jos ei oteta huomioon anemiaa heti synnytyksen jälkeen. Ferritiini minulta on otettu vasta reilu vuosi kuopuksen syntymän jälkeen ja se paljasti että varastorautaa ei ole ollenkaan. Sen takia raudanpuutteeni onkin jäänyt huomaamatta koska sitä ei rutiinisti kontrolloida varsinkaan jos hb ei ole hälyyttävän alhainen.

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Tosi kummallista, sillä kysyin juuri eilen lääkäriltä tuosta ferritiinin mittauksesta. Ja lääkäri sanoi, että se kannattaa mitata, jos hb lasku on ollut enemmän kuin 10 ja mulla se oli just 10 eli ei nähnyt syytä miksi se kannataisi mitata, koska ennen tuota mittauksen tekoa pitäisi olla 2vko ilman rautalisää ja mä juuri aloitin lisän syömisen reilu viikko sitten. Olis jotenkin järkevää, että mittaus tehtäisiin verikokeiden yhteydessä kaikille rutiininomaisesti, koska kyseessä ei ole vissiin mikään kallis tutkimus.

Palaamme tähän tosin vielä lääkärin kanssa varmastikin uudelleen.

Selkeästi kaikissa tapauksissa on poikkeuksia. Se on tosi outoa, että tällaisia tilanteita tulee. Eikö niitä kirjata mihinkään vai miksi lääkärit ei osaa ottaa näitä huomioon. 🤷🏼‍♀️

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019