Kirjoitukset avainsanalla painonhallinta

Kyselin jokin aika sitten Instagramissa naisten erilaisista peloista äitiyttä kohtaan. Sain paljon vastauksia ja ajatuksia. Haluan erityisesti rohkaista naisia puhumaan peloistaan, sillä kukaan ei näyttäisi olevan pelkojen kanssa yksin. Sen vuoksi päätinkin kirjoittaa niistä nyt blogissa ja tehdä pelkoihin liittyen postaussarjan. En vain esittele tai kerro pelkoja, vaan tarkoituksenani on myös pohtia jonkinlainen ratkaisu jokaiseen pelkoon liittyen. Tervetuloa lukemaan postaussarjan ensimmäistä osaa!

Yksi isoimmista teemoista oli pelko omasta kehosta. Tätä pelkäävät erityisesti naiset, jotka eivät ole vielä perustamassa perhettä, mutta ovat sitä joskus pohtineet. Itsellänikin tämä on nuorempana käynyt useaan kertaan mielessä. Sopiva puoliso ja oma elämäntilanne on oltava kunnossa, jotta oman kehon ”uhraaminen” on mahdollista. Tarkoitan tällä sitä, että ihan kevyin perustein eivät omaa vartaloaan suojelevat naiset lähtisi perhettä perustamaan – ei oman vartalonsa vuoksi, mutta ei muutenkaan. Tähän omaan vartaloon liittyvään pelkoon sisältyy paljon kysymyksiä, joihin pelkoa kokeva ei osaa välttämättä löytää vastauksia. On vaikea ennustaa miten asiat menee, sillä jos ei ole ollut vielä koskaan raskaana, voivat pelot olla suhteellisen suuretkin. 

Sopiva puoliso ja oma elämäntilanne on oltava kunnossa, jotta oman kehon ”uhraaminen” on mahdollista.

Palaudunko raskauden tuomista muutoksista ikinä?
Palaudunko raskauden tuomista muutoksista ikinä?

Mitä omalle vartalolle tapahtuu raskauden aikana? Palaudunko siitä ikinä?

Mitä omalle vartalolle tapahtuu raskauden aikana? Miten palaudun siitä? Olenko enää koskaan entiseni? On päivänselvää, että oma vartalo kiinnostaa. Ja niin pitäisikin. On naiivia ajatella, että tämä aihe ei kävisi monen naisen mielessä. Nyt kun sitä ajattelee, niin totta kai se käy. Jos olet koko elämäsi pitänyt itsestäsi huolta, miksi et huolehtisi nytkin? Tämä pelko ei ole pinnallinen, vaikka se ehkä voi ensimmäiseksi siltä kuulostaa. Vaikka kuinka paljon haluaisi äidiksi, ja olisi sitä toivonut, ei se tarkoita sitä, ettei haluaisi säilyttää omaa vartaloaan. Onko äitiys automaattisesti oman itsensä kadottamista? Paljon puhutaan äitiyden tuomasta identiteettikriisistä. Äidiksi tuleva käy samanlaisia kasvukipuja läpi kuin murrosikäinen nuori. Ja sen vuoksi myös nämä kaikki pelot ovat hyvinkin inhimillisiä.

Pelko oman vartalon menettämisestä ei ole pinnallinen, vaikka se ehkä voi ensimmäiseksi silta kuulostaa.   

Pelko oman vartalon menettämisestä ei ole pinnallinen, vaikka se voisi ensimmäiseksi siltä kuulostaa.
Pelko oman vartalon menettämisestä ei ole pinnallinen, vaikka se voisi ensimmäiseksi siltä kuulostaa.

Oman vartalon hyväksyminen ja siitä pitäminen on yksi osa itsevarmuutta. Sillä ei ole väliä millainen vartalo on, kunhan sen omistajalla on hyvä olla vartalossaan. Kyse ei ole siis tiettyyn muottiin pyrkimistä, vaan oman hyvinvoinnin vaalimista! Pelkoon liittyy myös itselle asettamien paineiden sietäminen ja odottamattomien asioiden kohtaaminen. Koskaan emme voi tietää, mitä oikeasti raskauden aikana meidän kehossa tapahtuu. Jokaisella kun raskauden vaikutukset ovat niin erilaiset. Monet saattavat asettaa itselleen ja vartalolleen liian suuria vaatimuksia, joita on lopulta mahdoton toteuttaa. Tämä tuottaa pettymyksiä ja ahdistusta. Miksi minä en pysty pitämään omasta vartalostani huolta raskauden aikana? Olenko jotenkin huonompi? 

Asetamme itsellemme ja vartalollemme usein myös liian korkeita  vaatimuksia, joita on lopulta mahdoton toteuttaa.

Oman vartalon hyväksyminen on yksi osa itsevarmuutta.
Oman vartalon hyväksyminen on yksi osa itsevarmuutta.

Pelkoon liittyy myös hallinnan tunteen menettämistä. Yhtäkkiä kehossamme alkaa tapahtua rytinällä muutoksia, joita emme voi hallita. Miten tuohon voi asennoitua? Miten niistä selviää? Jokainen nainen voi varmasti allekirjoittaa, että oma vartalo mietityttää aina ajoittain. Miten siis päästä tästä pelosta eroon, ja uskaltaa antautua tulevalle raskaudelle ja sen tuomille muutoksille? 

  1. Pohdi omaa asennetta muutosta kohtaan. Itselläni oli alle 30 vuotiaana vahva usko siihen, että omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan loputtomasti omaan vartaloon. Vasta lähempänä kolmeakymmentä ymmärsin, että vartalo tulee muuttumaan vuosien saatossa – tekee mitä tahansa. Toki muutoksen laatuun voi aina vaikuttaa. Ikä tuo muutoksia. Ainoa totuus on, että mikään ei ole pysyvää. 
  2. Luota omiin kykyihisi löytää hyvinvointi muutoksen keskellä. Kuten kohdassa 1 totesin, elämme jatkuvassa muutoksessa – mikään ei ole pysyvää. Joten olemme jatkuvasti läpi elämämme oppineet muokkautumaan muutosten tuomiin asioihin. Löydämme kerta toisensa jälkeen uusia tai vanhoja hyviä tapoja pitää huolta hyvinvoinnista. Ihmiskeho pyrkii kohti tasapainoa voidakseen hyvin. Tärkeintä on luottaa itseensä ja kykyihinsä löytää jokaista elämäntilannetta tukevat hyvinvoinnin elementit. Kyllä sinä tiedät mikä on sinulle hyväksi!
  3. Ajatus ”ennen kaikki oli paremmin” kannattaa heittää roskakoriin, sillä se ei pidä paikkansa. Usein aika kuultaa muistot. Yleisin ongelmamme on jäädä haikailemaan menneeseen tai kuvittelemme jo paremmasta tulevasta. Tyytyväisyys tulisi löytää tässä ja nyt. Vain sillä on merkitystä elämässä. 
  4. Löydä hallinnan tunne keskellä muutosta. Hallinnan tunne omaan elämään on yksi hyvinvoinnin osatekijöistä. Sen vuoksi jokaisessa elämäntilanteessa olisi hyvä erotella asiat niihin, mihin voi vaikuttaa ja mihin taas ei. Myös raskaudesta löytyy varmasti asioita ja tehtäviä valintoja, joiden kautta voimme tyydyttää hallinnan tunteemme janoa. Itse olen tämän ratkaissut niin, että teen päivittäin terveyttä edistäviä valintoja. Tämän vuoksi voin käsi sydämellä itselleni todeta, että kaikki muutokset joita vartalossani tapahtuu, ovat täysin luonnollisia ja sellaisia, joihin en ole itse voinut vaikuttaa. Tämä ajatus pitää rauhallisena ja tyytyväisenä. 

Pelkoon liittyy usein hallinnan tunteen menettämistä.
Pelkoon liittyy usein hallinnan tunteen menettämistä.

Pelot ovat meidän mielikuvituksen ja menneiden kokemusten tuottamaa tunnetta. Sen varjoon ei kannata jäädä ja jättää sen vuoksi asioita tekemättä. Meissä jokaisessa on paljon potentiaalia voittaa omia pelkoja.

Usein me itse rakennamme häkin ympärille. Häkki pitää osata purkaa, jotta voi oikeasti kokea onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämässään. Minä haluan olla mukana näiden häkkien purkamisessa. Ole siis sinäkin.

Tuleeko sinulla mieleen vielä keinoja tai ajatuksia tämän pelon voittamiseksi? 

by Susanna (rv 36)

@susanna_mustajarvi

@meidancombo

Lue myös:

Pelkäsinkö fitnessurheilun vaikuttaneen lapsettomuuteen?

Miten löydän tasapainon naiseuden ja äitiyden välille? – identiteettikriisi

Raskausvatsaa saa katsoa, muttei koskea! – Miten reagoida rakentavasti ikäviin tilanteisiin?

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kohtuullinen syöminen on nyt jokaisen hyvinvoinnin ammattilaisen ohjenuora kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustaksi. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Kerron oman tarinani kontrolloivasta syömisestä kohti kohtuullista syömistä. Mitkä vinkit auttoivat minua löytämään kohtuullisen ja terveellisen tavan syödä? 

Kohtuullinen syöminen – mitä se oikein on? Määrite on melko epämääräinen, ja siihen on vaikea tarttua. Se ei oikein anna meille mitään selkeää ohjetta, jota olisi helppo noudattaa. Kohtuullisessa syömisessä parasta on kuitenkin se, että voit kohtuudella nautiskella periaatteessa kaikkea. Tarkoitus ei ole kontrolloida syömistä, vaan opettaa oma mieli haluamaan ravitsevaa ravintoa – kohtuudella.

Kohtuullinen syöminen – mitä se on? Kuva: Elisa Honkasalo
Kohtuullinen syöminen – mitä se on? Kuva: Elisa Honkasalo

Itseltään ei kannata kieltää jyrkästi mitään. Kieltämällä kehittää helposti itselleen epäterveen suhtautumisen ruokaan.

En näe kannattavana kieltää itseltään mitään jyrkästi. Kieltämällä voi kehittää helposti itselleen epäterveen suhtautumisen ruokaan. En suosittele syömisen liiallista kontrollointia kenellekään, sillä minulla on siitä henkilökohtaista kokemusta. Vuonna 2016 heräsin todellisuuteen, kun olin alkanut pohtia perheen perustamista ja fitness urheilusta tauolle jäämistä. Päätin syksyllä 2016 käydä vielä viimeiset kilpailut ja sen jälkeen jäädä lajissa sivuun. Kuvittelin aluksi, että se voisi tapahtua melko helpostikin –  erehdyin kuitenkin pahemman kerran. Olin viimeiset neljä vuotta punninnut jokaisen ateriani. Olin suorittajaluonteeni vuoksi nauttinut siitä, että syöminen on todellisessa kontrollissa. Söin 100%:sesti valmentajan antamien ohjeiden mukaisesti. En koskaan syönyt mitään mitä en olisi saanut. En aikaisemmin osannut nähdä, että syömisen kontrollointi oli mennyt yli. Se ei ollut enää tervettä. 

Syömisen kontrollointi oli mennyt yli. Se ei ollut enää tervettä.

En uskaltanut syödä enää mitään – en yhtäkään omenaa. Kuva: Elisa Honkasalo
En uskaltanut syödä enää mitään – en yhtäkään omenaa. Kuva: Elisa Honkasalo

Kun tuli päivä, jolloin puntareista piti luopua, huomasin kuinka koukussa olenkaan syömisen kontrollointiin. En uskaltanut syödä enää mitään – en yhtäkään omenaa. Muistan itkeneeni mieheni kainalossa. Minua oikeasti pelotti syöminen. En voinut syödä kenenkään muun tekemää ruokaa. En voinut olla täysin varma, että siellä ei ole mitään sellaista mitä en halunnut syödä. Olin todella musertunut. Miten hyvinvointialan ammattilainen voi löytää itsensä tällaisesta pisteestä? 

En voinut ymmärtää miten hyvinvointivalmentaja voi löytää itsensä tällaisesta tilanteesta!

Tuosta tilanteesta lähdin kuitenkin jälleen rakentamaan omaa kohtuullista syömistäni. Helpointa olisi ollut jäädä vanhaan ja jatkaa syömisen kontrollointia, mutta halu tervehtyä oli niin suuri, että halusin päästä fitnessin tuomista toimintamalleista irti. Lähdin siis pienin askelin kohti terveellistä suhtautumista ruokaan. Aluksi suostuin syömään vain vihanneksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, kauraa, lihaa, kalaa ja kanaa. Pikku hiljaa lisäsin ruokavalioon enemmän rasvoja ja myös muita viljoja – välillä myös herkuttelua, mutta hyvin maltillisesti. Suurin pelkoni oli, että syöminen lähtisi lapasesta. Todellisuus oli kuitenkin se, että kontrolloin sitä jatkuvasti liikaa.  

Lähdin pienen askelin kohti terveellistä suhtautumista ruokaan. Kuva: Elisa Honkasalo
Lähdin pienen askelin kohti terveellistä suhtautumista ruokaan. Kuva: Elisa Honkasalo

Miten voisi oppia syömään kohtuudella? Tiedän, että se ei ole helppoa, sillä kohtuuden raja on hyvin häilyvä. Mistä tietää, milloin se menee yli? Keräsin tähän alle minua helpottaneet vinkit kohtuullisen syömisen löytämiseen. Näistä voisi olla hyötyä sinullekin.

  1. Älä kiellä tai pyri kurinalaisuuteen. Liiallinen kieltäminen ja erilaiset dieetit vain saavat syömisen karkaamaan jossain vaiheessa käsistä. Älä siis lähde dieetille tänä keväänä, vaan opettele löytämään kohtuus syömisessäsi!
  2. Älä rajaa liian jyrkästi, mitkä ovat sallittuja ruoka-aineita. Erilaisia ruokia pitää saada nauttia ilman omantunnon tuskia. Liian suppea ruokavalio ei saisi olla. Monipuolisuus on kohtuullisuuden yksi tärkeimpiä pointteja. Erityisesti raskaana se on tärkeää, koska kasvatamme sisällämme uutta ihmistä, joka tarvitsee monipuolisesti kaikkia ravintoaineita, hivenaineita ja vitamiineja.
  3. Selvitä itsellesi, millainen suhde sinulla on ruokaan. Toisin sanoen, mitä ruoka sinulle merkitsee? Kun oma ruokasuhde on kunnossa, kohtuullisuus toimii. Jos kohtuullisuus ei toimi, omassa ruokasuhteessa saattaa olla jotain pielessä. Syötkö kenties omiin tunteisiin? Syötkö tylsyyteen? Onko syöminen sinun lohduttaja tai ilon aihe? Miksi syöt? Syöminen ei saisi olla ainoa nautinto elämässä. Kohtuullisuuteen kuuluu, ettei ruokaa tarvitse ansaita, eikä se ole palkinto. Ruoka ja syöminen saavat toki edelleen olla nautintoja elämässä, mutta eivät ainoita.
  4. Opi tunnistamaan milloin syöminen menee yli. Tunnistatko tilanteet, joissa menetät syömisen hallinnan? Kun oppii tunnistamaan sellaiset hetket, voi jatkossa toimia toisin, jotta syöminen pysyy kohtuudessa. Tapahtuuko tämä yleensä iltaisin? Voisiko sitä jotenkin ehkäistä – kenties syömällä paremmin päivällä?
  5. Lopeta syöminen, kun olet täynnä. Pystytkö lopettamaan syömisen halutessasi? Tärkeää olisi oppia, ettei syö enemmän kuin oli tarkoitus tai oikeasti tarvitsisi. Meille useimmille on opetettu lapsuudessa, että lautanen tulee syödä tyhjäksi. Tämä ei kuitenkaan ole aina kaikkein terveellisin tapa opettaa lapselle syömistä. Tärkeämpää olisi opettaa lasta kuuntelemaan omaa kehoa, jotta hän oppii lopettamaan syömisen siinä kohtaa kun on kylläinen. 
  6. Älä syyllistä itseäsi syömisestä. Syöminen ei saisi aiheuttaa syyllisyyttä tai pahaa mieltä. Kohtuullista syömistä ei seuraa huono omatunto, itsesyytökset, pettymys tai syyllisyys. Sinun ei tarvitse soimata itseäsi, sillä tiedät pysyneesi kohtuudessa. 
  7. Opi olemaan armollinen, salliva ja joustava omassa syömisessä. Terveellisesti syöminen tulisi toteutua arjessa ilman liiallista huomiota. Elämä ei saisi pyöriä ruoan ympärillä!

Iloitaan ruoasta ja nautitaan elämästä! Kuva: Elisa Honkasalo
Iloitaan ruoasta ja nautitaan elämästä! Kuva: Elisa Honkasalo

Iloitaan ruoasta, mutta ei anneta sille liikaa painoarvoa.

Suositaan puhdasta ravintoa ja nautitaan elämästä!

by Susanna (rv 33)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

Raskaana voi syödä kahden edestä? Väärin! – Pikemminkin tuplasti terveellisemmin

6 vinkkiä ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen – Miten saan asioita tehdyksi väsyneenäkin?

Saamattomuus on kiroukseni – vauvahankinnat yhä tekemättä!

Instagramissa on menossa kevään HUIPPUARVONTA. Käy osallistuun ja voita trendikkäät aurinkolasit itsellesi!

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

💥Kevään HUIPPUARVONTA käynnistyy nyt!!💥 Yhteistyössä @woobsdesign kanssa arvon yhdet voittajan itse valitsemat aurinkolasit Woobs:n mallistosta (kuvan Savana aurinkolasien arvo 179€). 😘 Olisiko aika uudistaa silmiä suojaavat aurinkolasit kevään trendien mukaisiksi? ☀️💛 Woobs Designin valikoimista löytyy uniikit ja trendikkäät asusteet, kuten aurinkolasit, kellot ja rusetit. Päämateriaalina on puu, johon on yhdistetty muita luonnonmateriaaleja, kuten metallia ja nahkaa. Pelkistetty skandinaavinen design, ekologisuus ja rohkea materiaalien yhdistäminen luo perustan Woobsin ideologialle. 💛☀️ Tämä on loistava lahja ystävälle tai itselle. Parhaille vain parasta! 💯💕 Tsemppiä kaikille arvontaan! 💛 Alla ohjeet osallistumiseen: . . . 1. Seuraa @woobsdesign sekä @susanna_mustajarvi 2. Tykkää kuvasta 3. Tägää mukaan ystävät, jotka ilahtuvat tämän nähdessään. Jokainen uusi tägäys on yksi uusi arpa sulle! . . Arvonta päättyy perjantaina 3.5 klo 18. Instagram ei sponsoroi tai hallitse kyseistä arvontaa. . . #arvonta #yhteistyössä #woobsdesign #summervibes #sunglasses #aurinkolasit #woobs #woobssome #puisetaurinkolasit #kesämuoti #kesä2019 #eyewear 📸: @elisaerikaaa 💕

Henkilön Meidän Combo by Susanna (@susanna_mustajarvi) jakama julkaisu

Kommentit (2)

Syyskuinen kyydissä
1/2 | 

Moikka Susanna!

Muistan jättäneeni muutama vuosi sitten vanhaan blogiisi kommentin, jossa ehkä hieman kärkkäästikin kommentoin elämäntapaasi sekä suhtautumista "hyvinvointiin". Kyseenalaistin fitnesstouhun ja ajatuksesi siitä, että aiot jatkaa fitness-tyylisellä ruokavaliolla kisaamisen jälkeenkin. Taisinpa vielä sanoa, että suhtautumisesi syömiseen vaikutti syömishäiriötyyppiseltä - olinhan itsekin syömishäiriön rajamailla harhaillut nuorempana. Muistan vielä, että vastasit tuolloin kommenttiini, mutta sen kummempaa keskustelua meille ei syntynyt.

Täytyy sanoa, että tämä postaus lämmitti suuresti mieltäni! Ja samaan syssyyn pahoittelut kipakasta palautteestani; kipuilu syömisen kanssa on varmaasti tarpeeksi kurjaa ilman anonyymien kommentointiakin. Olen tosi onnellinen puolestasi! Ihanaa, että olet löytänyt terveen suhtautumisen ja hyvän balanssi ruokailuun.

Blogisi on tosi inspiroiva ja näin esikoista odottavana samaistun moniin juttuihin. Kaikkea hyvää sinulle ja pienelle, oikeastaan koko teidän perheelle!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka! Kiitos kun jätit kommenttia. Tämä oli kyllä erittäin tärkeää kuulla, ja hienoa, että olet yrittänyt avata minun silmiä. Kiitos. Aina on hyvä saada kritiikkiä ja uusia näkökulmia. Juuri näiden ansiosta olen lähtenyt kyseenalaistamaan omaa tapaa tehdä ja elää. Kiitos sinulle siis siitä. :)  

Pahoittelut on nyt otettu vastaan. On hienoa, että otit asian esille. Vaikutat rehdiltä ja hyvältä tyypiltä <3

Kiitos. Kiva kuulla, että blogini inspiroi. Se on kaikkein tärkeintä! Ja hei, ihanaa odotusaikaa sinne. <3 Toivottavasti siellä kaikki menee hyvin! 

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ajattelin kirjoittaa tämän postauksen täysin sydämestä, sillä minua ihmetyttää kysymys: "no kuinkas monta kiloa on tullut raskauden aikana?" Kysymyksestä mielestäni paistaa läpi ajatus siitä, että aivan kuin raskaus olisi automaattisesti ylimääräisten kilojen keräilyä. Alkuraskauden aikana painoni nousi neljä kiloa ensimmäisten kuukausien aikana. Silloin kroppaani tuli nestettä ja pahoinvoinnin takia olin myös koko ajan syömässä. Silloin toki painoa olisi voinut tulla paljon enemmänkin, jos olisin syönyt isoja annoksia sekä epäterveellistä ruokaa, enkä olisi liikkunut. En sanoisi, etteikö silloin juuri olisi tehnyt kovastikin mieli kaikkea suolaista ja rasvaista ruokaa. Terveellisesti syöminen ja liikkuminen ei siinä kohtaa ollut helppoa. En vain keksinyt yhtään hyvää syytä, miksi olisin halunnut syödä ruokaa, joka ei ravitse minua, eikä myöskään vatsassa kasvavaa sikiötä. Minulla on periaate: kun 80 prosenttia ruokavaliosta on terveellistä, voi silloin 20 prosenttia olla vähän sinne päin. Tätä ajatusta suosittelen kaikille! Lisää huomattavasti tyytyväisyyttä omaan elämään.

Terveelliseen ravitsemukseen ei ole oikotietä. Se on myös todellisuudessa aika yksinkertaista. 

Olen aina syönyt pääsääntöisesti melko terveellisesti, mutta silti se ei tule itsestään myöskään minulla. On täysin väärin ajatella, että joillekin se olisi helppoa. Ei se ole! Olen sitä mieltä, että kyllä jokainen joutuu tekemään valintoja ja päätymään terveellisempään vaihtoehtoon. Helpompaa olisi syödä rasvaisia, suolaisia ja sokeripitoisia ruokia, sillä niitä on vielä ainakin toistaiseksi enemmän saatavilla. Mutta onneksi siinä kohtaa, kun on syönyt pitkään terveellisesti, omat makutottumukset alkavat muokkautua. Jonkin ajan kuluttua alkaa yhä enemmän tekemään mieli jotain raikasta ja aitoja makuja.

Kuva: Eevi Teittinen
Kuva: Eevi Teittinen

Uskon kuitenkin, että ihan kaikki joutuvat jatkuvasti muistuttamaan itseään, miksi haluavat tehdä terveellisiä valintoja. Minulle terveelliset elämäntavat ovat arvoja, joista haluan pitää kiinni! En yleensä mene tai suosittele ketään menemään yksittäisten mielitekojen perässä. Tiedän useista kokemuksista, että hetkelliset mieliteot menevät myös ohi – ja tilalle tulee valitettavasti pian uusia. Jokaista mielitekoa ei kannata kuunnella. Oletko koskaan kokenut sitä, että tekee mieli jotain hyvää, syöt sen ja hetken päästä on paha olo? Jep, täällä kans on tuttua juttua. 

Yritän jatkuvasti muistuttaa itselleni kysymystä; miksi aiheuttaisin pahan olon itselleni pelkän hetkellisen mieliteon takia? 

Minun mielestä on myös väärin laittaa syyt täysin raskausajan mieliteoille. "On niin paha olo tai on niin kovat himot" ja sen vuoksi on pakko saada esimerkiksi suklaata. Ei, mun ei ole oikeasti pakko syödä suklaata. Nuo kaikki raskausajan himot kuuluvat raskauteen, mutta en siltikään halua uhriutua, vaan haluan ottaa täyden vastuun tekemistäni valinnoista – myös silloin kun valitsen syödä herkkuja!

Monet ajattelevat, että nyt kun olen raskaana voin syödä kahden edestä! VÄÄRIN. Meidän ei tarvitse syödä kahden edestä, vaan pikemminkin tuplasti terveellisemmin!

Lisäksi kuulen paljon puhuttavan raskausajan ravintosuosituksista, kun ei saisi syödä jotain mitä tekee mieli. Siellä ei kuitenkaan kielletä herkullisia vihanneksia ja ihanan raikkaita hedelmiä. Meidän keho ei tarvitse sulatejuustoja tai lakritsia ja salmiakkia. Miksi siis niitä pitäisi syödä raskaana? 

Kuva: Eevi Teittinen
Kuva: Eevi Teittinen

Raskauden aikana painon kuuluu nousta. Se on selvä! Painonnousua ei saa eikä kannata yrittää hidastaa. Se nousee sen minkä nousee! Keskimääräinen painonnousu neuvolan mukaan on koko raskauden aikana noin 12 kiloa. Itse kuitenkin ajattelen, että tekemällä hyviä ja terveellisiä valintoja minun ei tarvitse olla missään kohtaa huolissaan, vaikka paino nouseekin.

  • Liikun suositusten mukaisesti.
  • En syö lisättyä sokeria juuri ollenkaan.
  • Syön paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä muita kuitupitoisia ruokia.

Näiden valintojen kautta tiedän, että jokainen uusi kilo on täysin normaalia ja tervetullutta. Ne ovat merkki terveellisesti kasvavasta lapsesta vatsassani. Tietysti kiloja kertyy myös muuallekin kuin vain vatsaan. Muun muassa reidet ja rinnat keräävät nestettä sekä rasvaa. Olen kuullut, että keräämme kehoomme rasvavarastoja tulevaa imetystä varten. Siitä ei siis kannata olla huolissaan!

Mielestäni tuon keskustelun painonnoususta saisi lopettaa. Keskittyisimme sen sijaan enemmän siihen, mitä syömme ja miten liikumme. Ja sitä kautta siihen, miten voimme.

Näillä asioilla on huomattavasti enemmän merkitystä!

by Susanna (rv 23)

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Lue myös: 

8 syytä, miksi raskausaikana kannattaa liikkua!

Millainen on minun raskausajan treeniohjelma?

Vinkki: miten valmistautua tulevaan synnytykseen – bonuksena myös seksi alkaa tuntua paremmalta!

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Monille naisille paino on todella arka ja myös pakkomielteinen asia. Osa kontrolloi itseään täysin painon kautta. Se mitä puntari sinä aamuna näyttää, määrittelee sen, mitä sinä päivänä olet. Jos paino on 200g yli sen, mitä itsellesi sallit, voi olla, että perut sen päivän menot. Raskaana tämä kontrollointi korostuu. Osa käy puntarilla jatkuvasti. Toisten raskaana olevien painonnousua kysyttäessä halutaan ehkä taas kontrolloida itseä ja miettiä, olenko normaali. Verrataan sitä omaa painon nousemista ja se voi helpottaa oloa, jos toisella on tullut saman verran. Toki vertailu ei ole koskaan hyväksi.
Osalle herkuista kieltäytyminen on helpompaa. Mulle esim on ihan helppoa kieltäytyä herkuista, jos koen, ettei nyt tarvitse mätätä mitään ylimääräistä. Herkuttomuus on varmasti mulle helpompaa, kuin monelle muulle. Syön kyllä sokeriakin. Ennen oli täysi sokerinarkki ja sokerittomuus aiheutti ahdistusta, itkuisuutta ja kireyttä. Se olotila oli fyysisesti ja psyykkisesti kamala. Moni sanoo, ettei ole kokenut moista.
Kaikki varmasti myös tietävät oikein hyvin, mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Olet oikeassa, että raskaana moni antaa itselleen luvan syödä miten vaan. Pakko myöntää, että itsekin tullut vähän höllättyä. Toki kaikilla ei paino niin nousekaan. Mulla on rv 28 ja kiloja tullut kaksi. Zemppiä sulle loppuraskauteen!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka ja kiitos kommentista! Oot täysin oikeassa. Vertaileminen toisiin on varmasti isoin syy miksi painosta puhutaan. Musta se on vain tosi kurjaa, koska turhaan varsinkaan raskaana me keskitytään siihen painoon. Vaikka söisi kuinka terveellisesti ja tekisi kaikki aivan kuin oppikirjoissa (jota en itse ainakaan ikinä pystyisi), niin silti paino voi nousta paljonkin. 

Olen aina ajatellut asiat niin, että keskityn mielummin niihin asioihin, joihin mulla on mahdollisuus vaikuttaa. Tämän vuoksi tämä aihe saakin veren kiehumaan! :) Painosta keskusteleminen tuntuu niin turhalta. Ennemmin pitäisi puhua just siitä, että miten me voisimme paremmin. :) <3 <3 Kiitos, ja samoin sinne; oikein paljon tsemppiä loppuraskauteen! -Susanna

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

SusannaT
Liittynyt14.2.2019
2/4 | 

Hei Susanna, oli kiva löytää uusi blogisi :) Paljon onnea odotukseen! Olin fitness-blogisi lukija aiemmin, ja viimeksi olen lukenut sitä pari vuotta sitten esikoiseni vauvavuoden aikana, kun aikaa oli enemmän. Töihinpaluu ja taaperon kanssa eläminen vei blogien seuraamisen minimiin, mutta nyt ehtii taas vähän paremmin. Olen raskausviikolla 24 ja kohta taas vauvavuosi edessä!

Kun liikkuu runsaasti, syömisen kanssa voi ottaa rennosti raskausaikanakin. Tuo 80/20 on hyvä sääntö, ja tulee varmasti riittävästi tärkeitä ravinteita sekä itselle että lapselle. Itse keräsin ensimmäisen raskauden aikana tasaisesti puoli kiloa viikossa 13.raskausviikolta alkaen eli yhteensä 14 kiloa, ja olo oli mitä mainioin. Lisäkiloista riitti puolen vuoden täysimetykseen, ja vauvavuoden päätteeksi olin samankokoinen kuin ennen raskautta, myös lihasmassaltani. Tämä toinen raskaus on sujunut samalla kaavalla tähän saakka. Tsemppaan aktiivisia kanssaodottajia syömään reiluja määriä, jotta paino nousee riittävästi ja jaksaa paitsi raskauden ajan, myös sen jälkeen!

Susanna Mustajärvi
Liittynyt10.1.2019

Moikka Susanna <3 :) 

Ompa kiva kuulla, että olet jälleen löytänyt mun juttujen pariin. Ja tällä kertaa ollaan samassa elämäntilanteessakin vielä. :) Tuo sun pointti on oikein hyvä. Mä kans kannatan sitä, että syö kunnolla (paljon vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja kuitupitoisia ruokia) eikä missään nimessä tuijota sitä vaakaa. :) <3 Tsemppiä paljon odotukseen! Mielelläni kuulen miten siellä raskaus etenee. <3

- Susanna

Susanna Mustajärvi /Meidän Combo by Susanna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Miten Susannasta – entisestä missistä ja fitnessurheilijasta – kasvaa esikoiselleen tasapainoinen ja elämää vähemmän suorittava äiti?

Blogi kertoo, kuinka Susanna on löytänyt itsensä kerta toisensa jälkeen suorittamasta arkea ja havittelemasta super-ihmisyyttä jopa uupumukseen saakka, olematta kuitenkaan läsnä ja onnellinen. Tervetuloa blogin pariin, joka käsittelee äitiyttä ja naiseutta inhimillisesti sekä rehellisesti.

Instagram

Facebook

Yhteydenotot ja yhteistyöt Susanna Mustajärvi:

info@susannamustajarvi.com

 

Blogiarkisto

2019