Perunaa vai porkkanaa? Vai jotain ihan muuta? Ajatuksia vauvan ensimmäisistä makuelämyksistä.

Oppikirjathan suosittavat, että maistelu aloitetaan perunasta ja uudet maut esitellään aina sekoitettuna perunaan. Sitten sörsseliä lantrataan äidinmaidolla tai korvikkeella. Vai voiko maistelun aloittaa toisin? Siitä olen samaa mieltä, että vauvalle tulisi tarjoilla korkeintaan kahdesta kolmeen uutta makua per viikko. Ei sokeria, ei suolaa. Punajuuri, lanttu, uudet perunat ja pinaatti, tulee kiertää kaukaa, sillä ne sisältävät nitraattia. Nitraatti muuttuu kehossa nitriitiksi ja tätä myrkkyä vauvan keho ei kestä.

Meillä maito ei yksin riittänyt pitämään poikaa kylläisenä ja tästä syystä Max aloitti kiinteät jo 4 kuukauden iässä. Mio ja Mimosa puolestaan syntyivät pienipainoisina sekä maitoni ei molemmille oikein riitä – siksi hekin aloittivat maistelut jo 4 kuukauden iässä. Nykysuositusten mukaan kiinteät kannattaa aloittaa vasta 6kk tienoolla, toisaalta uudet tutkimuslöydökset osoittavat, että kannattaisikin antaa jo varhain monipuolisesti eri makuja. 6kk aloituksen taustalla on ajatus siitä, että suomalaiset äidit imettäisivät lapsiaan hieman pidempään, sillä usein kiinteiden aloituksen myötä imettäminen jäänee vähemmälle. Itse suosin myös mallia "juo maitosi ensin, sitten herkutellaan soseilla", jotta maito olisi yhä pikkiriikkisen vauvani pääravintoa. Ota tästä nyt selvää, mutta kukin tekee niin kuin parhaaksi tuntuu.

Nelikuukautisella on usein vielä kielirefleksiä oli hitunen jäljellä - tässä vauvan kieli työntyy eteen tulpaksi, koska vauvan nielemisrefleksi on vielä puutteellinen, mutta kieli estää vauvaa tukehtumasta ruokaan. Peruna sisältää niin paljon tärkkelystä, että sitä lasteni olisi ollut vaikea niellä. Silloin aikanaan Maxin kanssa totuttelimme kiinteisiin maistelemalla ensimmäisen kolmen viikon aikana seuraavalla makupaletilla, seuraavassa järjestyksessä:

  1. Bataatti

  2. Omena

  3. Porkkana

  4. Päärynä

  5. Luumu

  6. Kesäkurpitsa

  7. Maissi

  8. Mustikka

Mion ja Mimosan kanssa lista oli seuraava:

  1. Bataatti

  2. Kesäkurpitsa

  3. Kukkakaali

  4. Porkkana

  5. Maissi

  6. Parsakaali

  7. Päärynä 

  8. Omena

Pääsääntöisesti noudatan ensisoseiden valmistuksessa neljää yksinkertaista sääntöä: 

  1. Jos raaka-aine on kova eli rouskuu puraistaessa, keitän ne vedessä reilusti ylikypsiksi (esim. bataatti, porkkana, kukkakaali). 

  2. Jos raaka-aine on pehmeä, höyrytän sen höyrykattilassa (esim. kesäkurpitsa, päärynä, omena), jotta se ei mene ihan velliksi.

  3. Notkistan mieluummin soseen löysällä kasviksella, esimerkiksi kesäkurpitsalla tai tuorekurkulla, kuin vedellä. Äidinmaitoa tai korviketta ei kannata soseeseen laittaa, sillä ne pilaantuvat helposti, eivätkä kestä uudelleenkuumennusta.

  4. Käytän soseuttaessa korkeareunaista sauvasekottimen mukana tulevaa kuppia, en kattilaa, sillä laakeassa astiassa kasvisten on helpompi paeta sauvasekoittimen sirkkeliä. Näin soseeseen jää helposti kokkareita, jotka eivät sinne kuulu. Jos olen epävarma sainko kaikki kasvikset samettisen sileäksi, paseeraan soseen eli painelen sen lusikalla vielä siivilän läpi.

Tuliko mistään allergiaa? Tai vatsanväänteitä?

En huomannut lasten reagoivan mihinkään allergisella reaktiolla. Välittömästi huomasin kuitenkin, että vihanneksista suosikeiksi nousivat bataatti ja maissi. Kaikkia hedelmäsoseita lapset söivät suurella ruokahalulla, makeita kun ovat – ei ole ihan tuulesta temmattua sekään, että kannattaa aloittaa vihanneksilla ja edetä vasta sitten hedelmiin, jotta vauva ei totu liian makeaan.

Ainut mikä aiheutti Maxille vatsanväänteitä oli porkkana - omiin kokemuksiini pohjaten olen antanut porkkanaa jatkossa lapsilleni vauva-aikana vain satunnaisesti ja aina sekoitettuna niin, että porkkanan osuus soseesta on alle puolet.

Toisilla kaksosista, Miolla, diagnosoitiin refluksi 5-kuukauden iässä. Hänen kanssaan joudun olemaan hitusen varovaisempi ja välttelemään vatsaa sekä suolta yleisesti ärsyttäviä raaka-aineita. Mio ei saa juurikaan paljon sokereita sisältäviä tai happamia hedelmiä tai vihanneksia.

Kommentit (5)

Vierailija

Kolmen allergisen lapsen äitinä suosittelisin yleisesti olemaan aika maltillinen noiden uusien ruoka-aineiden kanssa. Kahdeksan kokeilua kolmessa viikossa on tosi paljon! 

Yksi aine viikossakin voi olla kova tahti silloin, jos oireita tulee. 

Vierailija

Kiinnostuin tuosta maissisoseesta, koska ainakin kaupan maissisose on ihan älyttömän herkullista näin aikuisenkin mielestä. Oletko tehnyt maissisoseen itse? Teitkö sen pakastemaissista vai maissintähkistä? Millä tavoin soseutit sen ja jäikö kuorista karkeita paloja soseeseen?

MaxinDeli
Liittynyt11.11.2011

Maissisoseen ohje tulee blogiin tuonnempana! Mutta kaikess yksinkertaisuudessaan keitän pakastemaissia kesäkurpitsan kanssa vedessä. 2 pss maissia, 1 kesäkurpitsa. Soseutan sauvasekoittimella ja paseeraan eli painelen siivilän läpi. Toki tästä jää sitten paljon sitä maissinkuorta siihen siivilään, joten niistä teenkin sitten muulle perheelle rieskoja eli perunarieskan ohjeella, mutta peruna korvataan tällä mäissinkuorimössöllä! Näin kaikki tulee käytettyä.

/Heidi

Vierailija

Moikka! Kirjoitin tähän aikaisemmin viestin koskien maissisoseen valmistamista. Ilmeisesti se on jotenkin poistunut, koska blogikirjoituksessa näkyisi olevan kaksi kommenttia, mutta ne eivät kuitenkaan näy.

Eli kyselin, että oletko valmistanut maissisoseen itse ja miten olet sen valmistanut? Pakastemaissista vai maissintähkistä? Millä konstilla siitä saisi sileätä?

MaxinDeli
Liittynyt11.11.2011

Hei! Laitanpa heti ylläpidolle, että viesteissä on taas ongelmaa. Tuossa kommenttisi yläpuolella oli seuraava postaukseni:

Maissisoseen ohje tulee blogiin tuonnempana! Mutta kaikess yksinkertaisuudessaan keitän pakastemaissia kesäkurpitsan kanssa vedessä. 2 pss maissia, 1 kesäkurpitsa. Soseutan sauvasekoittimella ja paseeraan eli painelen siivilän läpi. Toki tästä jää sitten paljon sitä maissinkuorta siihen siivilään, joten niistä teenkin sitten muulle perheelle rieskoja eli perunarieskan ohjeella, mutta peruna korvataan tällä mäissinkuorimössöllä! Näin kaikki tulee käytettyä.
/Heidi

Seuraa 

Blogiarkisto

2015
2014